Viestejä joita et lähetä koskaan. Tässä omani:

Rakas aviomieheni, sinusta on tullut alkoholisti. Toivottavasti maistui, sillä en aio tulla enää kotiin.

1) Voisitko ihan oikeasti joskus olla valittamatta ja puhumatta vain omista murheistas. Sulla ei ole elämässä sen vaikeempaa kun muillakaan ja ihan itse olet noi kaikki valinnat tehny. Mä en JAKSA sitä jokapäivästä valitusta mulle kuinka on vaikeeta ja paskaa ja sitten sitä loppuillan hehkutusta perheonnesta facebookissa. 

2) Kuole vaikka pois, ois meille muille helpompi

3) Musta ei todellakaan oo okei että alat olla läheistä kaveria sen horon kanssa joka rikko mun avioliiton. En tuu ikinä pyytään sua valitseen meidän väliltä, mä lähden sitten vaan pois mutta sitä naista en elämääni enää ota. 

Miks mä en riittäny? 

Oot ihana tyyppi ja mä ajattelen sua liikaa. Ja jos mun elämäntilanne ois toinen, niin halaisin sua lujaa ja kuiskaisin, että mä tykkään susta tosi paljon :)

Toisessa elämässä olisin sinun.

[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 22:57"]

Oot ihana tyyppi ja mä ajattelen sua liikaa. Ja jos mun elämäntilanne ois toinen, niin halaisin sua lujaa ja kuiskaisin, että mä tykkään susta tosi paljon :)

[/quote]

Mikset tee sitä?

Antamasi suuseksi ei ole kovin hyvää.. Suoraan sanottuna et ole muutenkaan kovin hyvä rakastaja. Olen yrittänyt opettaa jaon ihanaa että niin innokkaasti kokeilet ja opettelet, sen takia en millään raaski sanoa ettei kehitystä hirveästi tapahdu. Rakastan sinua kovasti, mutta seksi ei vaan taida olla juttusi..

[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 22:23"]"Haluun vaan sut. Mä oon valmis jättään kaiken täällä. Mä voin keskeyttää yliopiston ja muuttaa sinne, että voitais olla yhdessä jos sä vaan vielä haluat. Mä rakastan sua ihan hulluna."

Erosin kaksi viikkoa sitten, koska poikaystäväni Turussa ei jaksanut enää etäsuhdetta ja mulla on täällä Oulussa opinnot ja kaikki pahasti kesken ja sanoin, että en mä voi lähteä täältä vielä.

[/quote]

Vaihda yliopistoa yhdeksi vuodeksi, se on helppo järjestää. Turussa on tarjolla vaikka mitä majoitusmahdollisuuksiakin edullisesti opiskelijoille. Vuoden aikana selviää kuulutteko yhteen.

Rakastan sinua äiti.

[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 23:22"]

[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 22:23"]"Haluun vaan sut. Mä oon valmis jättään kaiken täällä. Mä voin keskeyttää yliopiston ja muuttaa sinne, että voitais olla yhdessä jos sä vaan vielä haluat. Mä rakastan sua ihan hulluna."

Erosin kaksi viikkoa sitten, koska poikaystäväni Turussa ei jaksanut enää etäsuhdetta ja mulla on täällä Oulussa opinnot ja kaikki pahasti kesken ja sanoin, että en mä voi lähteä täältä vielä.

[/quote]

Vaihda yliopistoa yhdeksi vuodeksi, se on helppo järjestää. Turussa on tarjolla vaikka mitä majoitusmahdollisuuksiakin edullisesti opiskelijoille. Vuoden aikana selviää kuulutteko yhteen.

[/quote]älä ala "tanssimaan" poikaystäväsi mukaan. jo nyt on kumma jos et löydä nuorena naisena Oulusta fiksua poikaystävää joka arvostaa sitä että opiskelet.

Äiti, Olet kauan jo ollut kiinnostunut vain itsestäsi, ja koko suhteemme perustuu siihen että kuuntelen ongelmasi jotka ovat samoja vuodesta toiseen. Ongelmasi johtuvat sinusta, ja siitä ettet osaa kuunnella muuta ihmisiä tai välittämään heistä. Et tule ihmisten kanssa toimeen oman hankalan luonteesi ja tuomitsevuutesi vuoksi. Ongelma ei ole liika kiltteytesi tai se että kaikki kadehtivat sinua. Olet marttyyri ja harhainen. En tiedä kauanko enää jaksan tätä äiti-tytär-suhdetta.

Tulen aina katumaan niitä paria valintaa elämässäni jonka takia en saanut sinua.

Parhaalle ystävälleni: en vieläkään ole oikeasti antanut anteeksi, vaikka on jo kulunut kaksi vuotta teostasi. Joka kerta kun näen sinut muistan kaiken sen paskan, mutta yritän parhaani mukaan työntää tuskan syrjään. Koen välillä inhoa kun joudun vaikkapa halaamaan sinua. Anteeksi, että en osaa antaa anteeksi ja unohtaa.

Äidilleni: uskon todella, etten koskaan anna sinulle anteeksi. Ymmärrän vasta nyt aikuisena, kuinka väärin olet kohdellut minua. Tiedän, ettet sinä tule sitä koskaan ymmärtämään ja siitä olen ikuisesti katkera. Silti en pysty päästämään irti, vaikka sitä joskus haluankin. Rukoilen, etten koskaan muutu sellaiseksi kuin sinä olet.

Oon niin pitkään miettinyt että haluan laittaa sulle jotain viestiä, sanoa jotain. Haluan tutustua suhun paremmin, viedä tän jutun pidemmälle, kuin flirtin tasolle. Mutta en uskalla...

Oon niin ihastunut suhun. Jos toinen olis mies, niin yrittäisin iskeä sut. Nyt kuitenki pelkään liikaa, että inhoaisit mua tunteitteni takia, etkä tuntis samoin mua kohtaan. Siks on parempi et oon ihan hiljaa, ja voidaan olla ees kavereita.

Olen todella tylsistynyt tässä työpaikassa enkä oikeasti ole kiinnostunut tästä alasta. Ymmärrän, että teille kaikille muille tämä on kutsumusammatti, mutta minä teen tätä vain maksaakseni laskut. Todellisuudessa mietin joka viikko uranvaihtoa ja olen hakenut opiskelemaan toista eri alan tutkintoa. Vaikka leipoisitte minulle täällä mitä tilaisuuksia, en ole jäämässä tähän putiikkiin loppuelämäkseni. Jos ei pian muutu mielenkiinoisemmaksi, en varmaan jaksa jäädä edes vuodeksi.

(Pomolle.)

Rakastan sinua, olet vastinkappaleeni. Haluaisin elää kanssasi loppuelämäni.

Ole rohkea. Sun vuoros.

[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 22:44"]

Tuttavalleni:

Luojan kiitos satuin tulemaan raskaaksi juuri ennen kuin aloit vihjailla aikovasi pyytää minua luovuttamaan sinulle munasolujani! En voisi kuvitellakaan ottavani sitä riskiä, että lapsesta tulisi minun kaltaiseni, ja joutuisin sivusta seuraamaan kuinka sinä kohtelet häntä kaltoin vauvasta asti, kun et ymmärrä etkä suostu ymmärtämään minun persoonallisuustyyppiäni. Toivottavasti löydät jonkun toisen luovuttajan ennen kuin vauvani syntyy, en nimittäin aio sen jälkeenkään sinulle solujani antaa.

[/quote]

Miksi olen saanut tähän enemmän miinusta kuin plussaa? Onko muka väärin haluta päättää itse omista biologisista jälkeläisistään, millaisiin kasvuolosuhteisiin heidät suostuu antamaan?

vanhemmille: mulla vaikeuksia alkoholin kanssa vaikka tiedatte varmaan.