Kaipailen vinkkejä pitkään elämän kestävään avioliittoon

Kannattaa valita valmiiksi itselleen sopiva puoliso. Ei siis esimerkiksi potentiaalista koulutusprojektia muutosleikkeihin.

Eiffel-torni taitaa olla varattu.

Toistenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne, siitä se lähtee.

Tärkein neuvo on: Ottakaa toisenne huomioon. Neuvoja ei voi antaa vain toiselle osapuolelle, koska avioliitossa on kaksi.

Kompromissit , jos ei onnistu niin vanha sanonta viisaampi väistää .

Mikä ei tarkoita kynnysmatoksi ryhtymistä, mutta ei joka asiaa, työtä kannata viilata mikrometrien tarkkuudella tasan jatkuvalla tappelulla.

Viivi ja Wagner -sarjakuvan mukaan pitkän parisuhteen salaisuus on laiskuus, huono muisti ja muutoksen pelko.

Olen ollut mieheni kanssa 41 vuotta, josta 29 vuotta naimisissa, ja voin sanoa että on tuossa jotain perääkin.

Pidä miehen vatsa täynnä ja kassit tyhjänä

Vierailija kirjoitti:

Tärkein neuvo on: Ottakaa toisenne huomioon. Neuvoja ei voi antaa vain toiselle osapuolelle, koska avioliitossa on kaksi.

Kyllä. Eräs pitkän elämän elänyt ja pitkässä liitossa ollut mummo sanoi ohjeeksi " Pyrkikää tekemään aina vähän enemmän toisen eteen " 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkein neuvo on: Ottakaa toisenne huomioon. Neuvoja ei voi antaa vain toiselle osapuolelle, koska avioliitossa on kaksi.

Kyllä. Eräs pitkän elämän elänyt ja pitkässä liitossa ollut mummo sanoi ohjeeksi " Pyrkikää tekemään aina vähän enemmän toisen eteen " 

Ja nimenomaan siis molemmat. Ei niin, että vain toinen toimii noin

Puhukaa kaikesta. Ikävät asiat kannattaa selvittää heti eikä jättää katkeruuden siementä itään puhumattomuudella.

Älkää pelätkö konfliktia, vaan luottakaa siihen että suhde kestää erimielisyydet ja kiivaammatkin keskustelut.

Miksi kyselet niitä vinkkejä nyt? Jos itse olet kutakuinkin asiallinen ihminen, olet jo tehnyt sen ainoan päätöksen, jolla on oikeasti väliä, eli valinnut sen puolison. Siitä se on kiinni.

Mielelläni vinkkejä kertoisin. Elämästä vaan kun ei tiedä. Mieheni päätti 30 yhteisen vuoden jälkeen lähteä, mahdollisesti 50v kriisi taustalla. Itse rakastan edelleen ja suhteemme oli hyvä, ei riitaisa ja seksielämäkin kohdillaan. Olimme myös pariskunta, jotka teimme todella paljon yhdessä, molemmilla myös omia menoja/harrastuksia.

Itse pidin tärkeänä toisen kunnioittamista, tukemista, luottamusta, rakastamista ja hyvää seksielämää.

Joskus vaan mikään ei riitä.

Eroa ei tietenkään pidä miettiä tai pelätä, mutta kannattaa pitää elämässä myös ne hyvät ystävät ja omat harrastukset ja muistaa, että koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu. Rakkaus voi vaan hiipua toiselta.

Katso aina eteenpäin. Vanhojen kaivelinen ei tuo mitään hyvää mihinkään. Osaa myös unohtaa ( omat ja toisen virheet).

Viikoittainen sovittu avautumispäivä.

Asiat ei jää kasvamaan vaikeiksi.

Avautuminen ei tapahdu väsyneenä ja suuttuneena.

Sopikaa suoraan. Älkää olettako. Esimerkiksi päättäkää että tiedän suhde on monogaminen älkääkä vaan olettako että kaikillahan se on.

Valitse taistelusi.

Pariskunta iltama. Pelatkaa korttia, täytelkää ristikoita, kokeilkaa värittää aikuisten värikirjaa. Sopikaa kerran kuussa romanttinen piknik päivä.

Runoiltoja. Kumpikin lausuu toisilleen runoja.

Varojen mukaan lomailua kotimaassa.

Uskaltakaa puhua ongelmista. Listatkaa suhteen plussia ja miinuksia.

Aloita ja päätä jokainen päivä suukolla ja sanomalla huomenta rakas/hyvää yötä rakas. Kun puolisosi lähtee kotoa, anna pusu ja sano moi moi kulta. Kun hän tulee kotiin, mene ovelle vastaan, pussaa ja halaa.

Oksitosiinia eli kiintymyshormonia erittyy näissä tilanteissa ja sen vaikutus kestää kolme päivää. Mulla ja miehelläni on kestänyt "alkuhuuma" tämän ansiosta 20 vuotta. Moni mieheni tuttava on kysynyt häneltä, miten saisi samanlaisen suhteen. En ihmettele: olen huomannut, että moni tuskin katsettaan puhelimesta nostaa, kun puoliso lähtee asioilleen. Tätä kullittelua ja hellittelyä on ihan avoimesti kadehdittukin, kun oma puoliso on kosketuksen puutteessa muuttunut vieraaksi ja jopa vastenmieliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Pariskunta iltama. Pelatkaa korttia, täytelkää ristikoita, kokeilkaa värittää aikuisten värikirjaa. Sopikaa kerran kuussa romanttinen piknik päivä.

Runoiltoja. Kumpikin lausuu toisilleen runoja.

Varojen mukaan lomailua kotimaassa.

Uskaltakaa puhua ongelmista. Listatkaa suhteen plussia ja miinuksia.

AP ei sanonut, onko suhteessa miehen vai naisen kanssa mutta enpä usko, että kukaan mies haluaa tällaisia asioita parisuhteeltaan. Nämä ovat sellaisia juttuja, joita harrastavat opiskelijat tai toisiinsa kyllästyneet pariskunnat ystäväpariskuntien kanssa. Ainakin kaikki tuntemani miehet kammoavat tällaista. Kas kun ei vielä pitäisi teatteriin mennä.

Mun vinkki on riittävästi kosketusta, ja keskustelua ihan muista asioista kuin jostain plussista tai miinuksista. Ehkä parisuhde on joillekin projekti. Kyllä siihen pitää panostaa mutta se onnistuu ihan normaalilla läsnäololla ja toisen huomioimisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkein neuvo on: Ottakaa toisenne huomioon. Neuvoja ei voi antaa vain toiselle osapuolelle, koska avioliitossa on kaksi.

Kyllä. Eräs pitkän elämän elänyt ja pitkässä liitossa ollut mummo sanoi ohjeeksi " Pyrkikää tekemään aina vähän enemmän toisen eteen " 

Ja nimenomaan siis molemmat. Ei niin, että vain toinen toimii noin

Näin siis mieheensä tyytymätön vaimo.