Ei taaskaan nimeäni kumppanin vanhempien joulukorteissa, huoh.
Mikäköhän noita vanhempia ikäpolvia vaivaa, ettei vaan vuodesta toiseen laiteta nimeäni, vaikka olen aktiivisesti ollut kuvioissa vuosia. Mahtaako tuolle sukupolvelle tarvita jonkun ilmoituksen, että "nyt on 80% vakavaa ja virallisuusstatus on nyt savutettu" että alkavat laittaa.
Tuntuu inhottavalta, että vaikka olen vuosia käynyt synttäreillä, rippijuhlissa tai eläkkeellesiirtymisillanistujaisessa, niin minua ei vaan ole ilmeisesti.
Eikö ole reilua laittaa se uuden kumppanin nimi vaikka sitten, kun sen on kahdesti nähnyt? Tai kun se on ollut yli 6kk kuvioissa?
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä? En tajua muutenkaan tätä systeemiä, että jos minä seurustelen herra X kanssa niin sitten muka minun pitäisi tuntea kaikki hänen sukulaiset ja leikkiä näiden kanssa jotain isompaa sukua, vaikka oikeasti meillä ei ole yhtään mitään tekemistä toistemme kanssa, ainoastaan se että olen herra X'n kanssa yhdessä. Miksi nykypäivänä ei voitaisi siirtyä enemmän sellaiseen systeemiin, että puolisot seurustelee tai on vaikka naimisissakin ihan vain toistensa kanssa, eikä tarvi vetää toistensa perheitä ja sukua mukaan. Minulla ei ole mitään hinkua esim työntää mahdollista kumppaniani teennäisille kahvitteluille minun vanhempieni kanssa.
Mitäs teennäistä niissä on? Kyllä mä haluan että se osa suvustani jonka kanssa nyt muutenkin olen tekemisissä tuntee kumppanini. Ja toisinpäin. Ei siinä nyt millään bff tasolla tartte olla mutta sillein että on tervetullut jos joku kutsuu vaikka käymään.
Ero onkin varmaan siinä, että sinulle sellaset hyvänpäiväntutut tuo jotain sisältöä tai iloa sulle. Hyvä jos tuo, mutta mulle ei, ne vaan vie energiaa. Olen muutenkin epäsosiaalinen joten sen ajan mitä haluan ja pystyn olemaan ihmisten kanssa, haluan viettää sen läheisten ihmisten kanssa joiden kanssa voin olla oma itseni. Se on kai aika perinteinen tyyli että kerätään ympärille paljon puolituttuja mutta itse en näin tee, koska en jaksa, minulla on vain todella läheisiä ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa yllä joku kirjoitti, ettei koskaan laita veljensä puolison nimeä mihinkään, kun ei kiinnosta koko ihminen. On ehkä mun mieheni sisko tai joku samantapainen. Me on oltu 15+++ vuotta yhdessä, naimisissa 10+++ ja kaksi lasta. Sisko lähetti joulukortin ennen lapsia vain mieheni nimellä, nykyään miehen ja lasten. Huvittavaa, vähän ärsyttävää. Mieheni pitää siskoaan kusipäänä. Minä ihan vaan tollona. Joskus kauan sitten yritin sille jutella jossain yhteisissä jutuissa jne mutta on aina suhtautunut minuun kuin koiranpaskaan kengässä. Emmekä tosiaan tunne toisiamme oikeastaan ollenkaan, eikä minuakaan sen alun selkeän dissauksen jälkeen ole kiinnostanut. Sinällään ilmiönähän se on kiinnostava, että joku täysin tuntemattomaan ottaa tuollaisen asenteen, mitkä lie sitten motiivit, en tiedä. Ja ketään entistä ei ollut ennen minua, eli meillä ei ole mistään lojaaliusongelmastakaan kyse.
Jotkut vaan on tuommoisia. Pitää joissain pikkuasioissa yrittää osoittaa toiselle se paikka ja saavat siitä vihjailustaan jotain nautintoa kait. Tietääpähän, ettei itse mitään enempiä suotta yritä ystävystyä kys. ihmisen kanssa, ei mene aikaa hukkaan.
Ihan normaalia kohteliaisuutta on laittaa nimet tai vähntään se perheineen noihin kortteihin, itse lähettelen noita, kun se on hauskaa ja yleensä laitetaan jokaisen perheenjäsenen nimi erikseen - ainakin lapsena itse koin sen kivana, kun omakin nimi oli joskus joulukortissa. Joillekin muistetaan kissat ja koiratkin! Enkä todellakaan tunne kaikkien vanhijen ystävieni puolisoja tai lapsia tai kissoja kovin hyvin! Mutta pyrin nyt ainakin ne nimet muistamaan.
Miehen siskolle korttia ei lähetetä. Mieheni ei halua.
En ole miehesi sisko, koska veljelläni ei ole lapsia, hän ei ole seurustellut noin kauan kuin te, ja tuskin veljeni minua kusipäänä pitää, koska nähdään säännöllisesti ja viestitellään/soitellaan lähes päivittäin. Vastaan tähän lähinnä siksi, että ehkä annan vähän erilaista näkökulmaa.
En esim yritä näyttää mitään "kaapin paikkaa" tai "halveksuntaa" käytökselläni, vaan minä en vain yksinkertaisesti näe mitään syytä kaveerata veljeni puolison kanssa. Olen naiseksi aika "putkiaivo", en osaa ajatella asioita noin monimutkaisesti tai kehitellä erilaisia teorioita kuten sinä tai suurin osa naisista. Eli se minkä sinä näet jotenkin halveksivana käytöksenä, on minulla vain yksinkertaista rehellisyyttä: en tunne veljeni puolisoa = ei tarvitse tai kannata teeskennellä mitään mitä emme ole. Se on kyllä huomattu että nykymaailmassa ei kestetä rehellisyyttä vaan pitäisi olla mielin kielin kaikille tuntemattomille. Minusta se teeskentely nimenomaan on ilkeää, eikä rehellisyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa yllä joku kirjoitti, ettei koskaan laita veljensä puolison nimeä mihinkään, kun ei kiinnosta koko ihminen. On ehkä mun mieheni sisko tai joku samantapainen. Me on oltu 15+++ vuotta yhdessä, naimisissa 10+++ ja kaksi lasta. Sisko lähetti joulukortin ennen lapsia vain mieheni nimellä, nykyään miehen ja lasten. Huvittavaa, vähän ärsyttävää. Mieheni pitää siskoaan kusipäänä. Minä ihan vaan tollona. Joskus kauan sitten yritin sille jutella jossain yhteisissä jutuissa jne mutta on aina suhtautunut minuun kuin koiranpaskaan kengässä. Emmekä tosiaan tunne toisiamme oikeastaan ollenkaan, eikä minuakaan sen alun selkeän dissauksen jälkeen ole kiinnostanut. Sinällään ilmiönähän se on kiinnostava, että joku täysin tuntemattomaan ottaa tuollaisen asenteen, mitkä lie sitten motiivit, en tiedä. Ja ketään entistä ei ollut ennen minua, eli meillä ei ole mistään lojaaliusongelmastakaan kyse.
Jotkut vaan on tuommoisia. Pitää joissain pikkuasioissa yrittää osoittaa toiselle se paikka ja saavat siitä vihjailustaan jotain nautintoa kait. Tietääpähän, ettei itse mitään enempiä suotta yritä ystävystyä kys. ihmisen kanssa, ei mene aikaa hukkaan.
Ihan normaalia kohteliaisuutta on laittaa nimet tai vähntään se perheineen noihin kortteihin, itse lähettelen noita, kun se on hauskaa ja yleensä laitetaan jokaisen perheenjäsenen nimi erikseen - ainakin lapsena itse koin sen kivana, kun omakin nimi oli joskus joulukortissa. Joillekin muistetaan kissat ja koiratkin! Enkä todellakaan tunne kaikkien vanhijen ystävieni puolisoja tai lapsia tai kissoja kovin hyvin! Mutta pyrin nyt ainakin ne nimet muistamaan.
Miehen siskolle korttia ei lähetetä. Mieheni ei halua.
En ole miehesi sisko, koska veljelläni ei ole lapsia, hän ei ole seurustellut noin kauan kuin te, ja tuskin veljeni minua kusipäänä pitää, koska nähdään säännöllisesti ja viestitellään/soitellaan lähes päivittäin. Vastaan tähän lähinnä siksi, että ehkä annan vähän erilaista näkökulmaa.
En esim yritä näyttää mitään "kaapin paikkaa" tai "halveksuntaa" käytökselläni, vaan minä en vain yksinkertaisesti näe mitään syytä kaveerata veljeni puolison kanssa. Olen naiseksi aika "putkiaivo", en osaa ajatella asioita noin monimutkaisesti tai kehitellä erilaisia teorioita kuten sinä tai suurin osa naisista. Eli se minkä sinä näet jotenkin halveksivana käytöksenä, on minulla vain yksinkertaista rehellisyyttä: en tunne veljeni puolisoa = ei tarvitse tai kannata teeskennellä mitään mitä emme ole. Se on kyllä huomattu että nykymaailmassa ei kestetä rehellisyyttä vaan pitäisi olla mielin kielin kaikille tuntemattomille. Minusta se teeskentely nimenomaan on ilkeää, eikä rehellisyys.
Ja sitten voimme yhdessä pitää hiljaisen hetken ja miettiä, miksi maailmassa n .a.i. s.v .i.h.a. rehottaa. Naiset viljelevät itsekin itsestään (toisistaan) kummallisia stereotypioita.
Ei, ei todellakaan ole mikään naisten juttu vaalia välejä sukulaisiin ja heidän puolisoihinsa. Tai edes kohteliaasti huomioida puolisot aina tilaisuuden tullen. En tunne yhtään noin huonokäytöksistä naista enkä miestä. Sukupuolisidonnaista asiaa tästä on turha koittaa vääntää kumpaankaan suuntaan.
/13
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa yllä joku kirjoitti, ettei koskaan laita veljensä puolison nimeä mihinkään, kun ei kiinnosta koko ihminen. On ehkä mun mieheni sisko tai joku samantapainen. Me on oltu 15+++ vuotta yhdessä, naimisissa 10+++ ja kaksi lasta. Sisko lähetti joulukortin ennen lapsia vain mieheni nimellä, nykyään miehen ja lasten. Huvittavaa, vähän ärsyttävää. Mieheni pitää siskoaan kusipäänä. Minä ihan vaan tollona. Joskus kauan sitten yritin sille jutella jossain yhteisissä jutuissa jne mutta on aina suhtautunut minuun kuin koiranpaskaan kengässä. Emmekä tosiaan tunne toisiamme oikeastaan ollenkaan, eikä minuakaan sen alun selkeän dissauksen jälkeen ole kiinnostanut. Sinällään ilmiönähän se on kiinnostava, että joku täysin tuntemattomaan ottaa tuollaisen asenteen, mitkä lie sitten motiivit, en tiedä. Ja ketään entistä ei ollut ennen minua, eli meillä ei ole mistään lojaaliusongelmastakaan kyse.
Jotkut vaan on tuommoisia. Pitää joissain pikkuasioissa yrittää osoittaa toiselle se paikka ja saavat siitä vihjailustaan jotain nautintoa kait. Tietääpähän, ettei itse mitään enempiä suotta yritä ystävystyä kys. ihmisen kanssa, ei mene aikaa hukkaan.
Ihan normaalia kohteliaisuutta on laittaa nimet tai vähntään se perheineen noihin kortteihin, itse lähettelen noita, kun se on hauskaa ja yleensä laitetaan jokaisen perheenjäsenen nimi erikseen - ainakin lapsena itse koin sen kivana, kun omakin nimi oli joskus joulukortissa. Joillekin muistetaan kissat ja koiratkin! Enkä todellakaan tunne kaikkien vanhijen ystävieni puolisoja tai lapsia tai kissoja kovin hyvin! Mutta pyrin nyt ainakin ne nimet muistamaan.
Miehen siskolle korttia ei lähetetä. Mieheni ei halua.
En ole miehesi sisko, koska veljelläni ei ole lapsia, hän ei ole seurustellut noin kauan kuin te, ja tuskin veljeni minua kusipäänä pitää, koska nähdään säännöllisesti ja viestitellään/soitellaan lähes päivittäin. Vastaan tähän lähinnä siksi, että ehkä annan vähän erilaista näkökulmaa.
En esim yritä näyttää mitään "kaapin paikkaa" tai "halveksuntaa" käytökselläni, vaan minä en vain yksinkertaisesti näe mitään syytä kaveerata veljeni puolison kanssa. Olen naiseksi aika "putkiaivo", en osaa ajatella asioita noin monimutkaisesti tai kehitellä erilaisia teorioita kuten sinä tai suurin osa naisista. Eli se minkä sinä näet jotenkin halveksivana käytöksenä, on minulla vain yksinkertaista rehellisyyttä: en tunne veljeni puolisoa = ei tarvitse tai kannata teeskennellä mitään mitä emme ole. Se on kyllä huomattu että nykymaailmassa ei kestetä rehellisyyttä vaan pitäisi olla mielin kielin kaikille tuntemattomille. Minusta se teeskentely nimenomaan on ilkeää, eikä rehellisyys.
Ja sitten voimme yhdessä pitää hiljaisen hetken ja miettiä, miksi maailmassa n .a.i. s.v .i.h.a. rehottaa. Naiset viljelevät itsekin itsestään (toisistaan) kummallisia stereotypioita.
Ei, ei todellakaan ole mikään naisten juttu vaalia välejä sukulaisiin ja heidän puolisoihinsa. Tai edes kohteliaasti huomioida puolisot aina tilaisuuden tullen. En tunne yhtään noin huonokäytöksistä naista enkä miestä. Sukupuolisidonnaista asiaa tästä on turha koittaa vääntää kumpaankaan suuntaan.
/13
Naisviha? Koska sanoin että monimutkistat tätä asiaa? Enkä minä tietääkseni ole mykkä jos vaikka veljen puoliso tulee jonnekin hänen kanssaan. Ihan normisti jutellaan, mutta en koe tarvetta tehdä mitään sen enempää. Eikä veljenikään ole ikinä sanonut että olisin huonokäytöksinen hänen puolisolleen - usko pois, hän on samanlainen suorasanainen tyyppi kuin minä, hän olisi kyllä sanonut jos joku mun käytöksessä häiritsisi.
Muutenkin tuo naisviha kommentti vähän yllätti. Nykyään tuntuu nimittäin siltä, että miehiähän kaikesta syytetään, naisia pikemminkin palvotaan ja korotetaan jalustalle joka asiassa feminismin nimissä.
Boomerit on tollasia. Mun vanhemmat laittaa kaikki kortit mieheni nimellä. Kun ne olettaa että mies on perheen pää ja nainen sen miehen ”alamainen”.
Silloin jo nauratti kun onnittelukortti vauvasta tuli mun miehelle. Eli minä sen synnytin mutta kortissa oli vain mieheni nimi! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuuko kumppanisi siis vielä lapsuudenkodissaan, vai miksi hänenkään nimensä on vanhempisensa lähettämissä joulukorteissa? Jos kerran olette ihan vakiintunut pari, niin tehän voitte lähettää omat joulukortit, joihin saatte sitten molemmat nimenne.
Olemme yli nelikympisiä, kyllä asuu itsekseen :D
Hänen vanhempansa lähettävät hänelle joulukortit hänen osoitteeseensa. Mitä vaikeeta tässä nyt on.
-ap
Ahaa. Et siis asu kumppanisi kanssa yhdessä. Siinä selitys. Tilanne muuttuu varmasti sitten kun asutte saman katon alla.
Kuulostaa tutulta. Meille tulee jopa juhlien kiitoskortit (johon ollaan yhdessä osallistuttu lahjan kera pariskuntana) vain miehen nimellä. Onhan se aika outoa.
Ollaan asuttu 5 vuotta yhdessä ja ollaan kihloissa. Meidän tapauksessa taustalla on se, että miehen suku on konservatiivisia uskovaisia, eivätkä he hyväksy avoliittoa ennen papin aamenta = emme ole heidän silmissään oikea pariskunta, mutta muutaman vuoden tunteneet ja nopeasti avioliiton solmineet nuoret ovat oikeita pariskuntia. Anteeksi pieni offtopic.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa yllä joku kirjoitti, ettei koskaan laita veljensä puolison nimeä mihinkään, kun ei kiinnosta koko ihminen. On ehkä mun mieheni sisko tai joku samantapainen. Me on oltu 15+++ vuotta yhdessä, naimisissa 10+++ ja kaksi lasta. Sisko lähetti joulukortin ennen lapsia vain mieheni nimellä, nykyään miehen ja lasten. Huvittavaa, vähän ärsyttävää. Mieheni pitää siskoaan kusipäänä. Minä ihan vaan tollona. Joskus kauan sitten yritin sille jutella jossain yhteisissä jutuissa jne mutta on aina suhtautunut minuun kuin koiranpaskaan kengässä. Emmekä tosiaan tunne toisiamme oikeastaan ollenkaan, eikä minuakaan sen alun selkeän dissauksen jälkeen ole kiinnostanut. Sinällään ilmiönähän se on kiinnostava, että joku täysin tuntemattomaan ottaa tuollaisen asenteen, mitkä lie sitten motiivit, en tiedä. Ja ketään entistä ei ollut ennen minua, eli meillä ei ole mistään lojaaliusongelmastakaan kyse.
Jotkut vaan on tuommoisia. Pitää joissain pikkuasioissa yrittää osoittaa toiselle se paikka ja saavat siitä vihjailustaan jotain nautintoa kait. Tietääpähän, ettei itse mitään enempiä suotta yritä ystävystyä kys. ihmisen kanssa, ei mene aikaa hukkaan.
Ihan normaalia kohteliaisuutta on laittaa nimet tai vähntään se perheineen noihin kortteihin, itse lähettelen noita, kun se on hauskaa ja yleensä laitetaan jokaisen perheenjäsenen nimi erikseen - ainakin lapsena itse koin sen kivana, kun omakin nimi oli joskus joulukortissa. Joillekin muistetaan kissat ja koiratkin! Enkä todellakaan tunne kaikkien vanhijen ystävieni puolisoja tai lapsia tai kissoja kovin hyvin! Mutta pyrin nyt ainakin ne nimet muistamaan.
Miehen siskolle korttia ei lähetetä. Mieheni ei halua.
En ole miehesi sisko, koska veljelläni ei ole lapsia, hän ei ole seurustellut noin kauan kuin te, ja tuskin veljeni minua kusipäänä pitää, koska nähdään säännöllisesti ja viestitellään/soitellaan lähes päivittäin. Vastaan tähän lähinnä siksi, että ehkä annan vähän erilaista näkökulmaa.
En esim yritä näyttää mitään "kaapin paikkaa" tai "halveksuntaa" käytökselläni, vaan minä en vain yksinkertaisesti näe mitään syytä kaveerata veljeni puolison kanssa. Olen naiseksi aika "putkiaivo", en osaa ajatella asioita noin monimutkaisesti tai kehitellä erilaisia teorioita kuten sinä tai suurin osa naisista. Eli se minkä sinä näet jotenkin halveksivana käytöksenä, on minulla vain yksinkertaista rehellisyyttä: en tunne veljeni puolisoa = ei tarvitse tai kannata teeskennellä mitään mitä emme ole. Se on kyllä huomattu että nykymaailmassa ei kestetä rehellisyyttä vaan pitäisi olla mielin kielin kaikille tuntemattomille. Minusta se teeskentely nimenomaan on ilkeää, eikä rehellisyys.
Ja sitten voimme yhdessä pitää hiljaisen hetken ja miettiä, miksi maailmassa n .a.i. s.v .i.h.a. rehottaa. Naiset viljelevät itsekin itsestään (toisistaan) kummallisia stereotypioita.
Ei, ei todellakaan ole mikään naisten juttu vaalia välejä sukulaisiin ja heidän puolisoihinsa. Tai edes kohteliaasti huomioida puolisot aina tilaisuuden tullen. En tunne yhtään noin huonokäytöksistä naista enkä miestä. Sukupuolisidonnaista asiaa tästä on turha koittaa vääntää kumpaankaan suuntaan.
/13
Naisviha? Koska sanoin että monimutkistat tätä asiaa? Enkä minä tietääkseni ole mykkä jos vaikka veljen puoliso tulee jonnekin hänen kanssaan. Ihan normisti jutellaan, mutta en koe tarvetta tehdä mitään sen enempää. Eikä veljenikään ole ikinä sanonut että olisin huonokäytöksinen hänen puolisolleen - usko pois, hän on samanlainen suorasanainen tyyppi kuin minä, hän olisi kyllä sanonut jos joku mun käytöksessä häiritsisi.
Muutenkin tuo naisviha kommentti vähän yllätti. Nykyään tuntuu nimittäin siltä, että miehiähän kaikesta syytetään, naisia pikemminkin palvotaan ja korotetaan jalustalle joka asiassa feminismin nimissä.
Et ole sanonut minulle yhtään mitään, edellinen kommenttini oli ensimmäinen sinulle osoitettu. Mutta menen aivoissasi samaan kastiin kuin se jota lainasit, koska olen nainen ja eri mieltä kuin sinä.
Loppukommenttisi kertookin kaiken olennaisen. Surullista.
/13
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuuko kumppanisi siis vielä lapsuudenkodissaan, vai miksi hänenkään nimensä on vanhempisensa lähettämissä joulukorteissa? Jos kerran olette ihan vakiintunut pari, niin tehän voitte lähettää omat joulukortit, joihin saatte sitten molemmat nimenne.
Olemme yli nelikympisiä, kyllä asuu itsekseen :D
Hänen vanhempansa lähettävät hänelle joulukortit hänen osoitteeseensa. Mitä vaikeeta tässä nyt on.
-ap
Ahaa. Et siis asu kumppanisi kanssa yhdessä. Siinä selitys. Tilanne muuttuu varmasti sitten kun asutte saman katon alla.
Jos kerran asutte eri osoitteissa, niin eihän siinä kortissa tietenkään ole sun nimeä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa yllä joku kirjoitti, ettei koskaan laita veljensä puolison nimeä mihinkään, kun ei kiinnosta koko ihminen. On ehkä mun mieheni sisko tai joku samantapainen. Me on oltu 15+++ vuotta yhdessä, naimisissa 10+++ ja kaksi lasta. Sisko lähetti joulukortin ennen lapsia vain mieheni nimellä, nykyään miehen ja lasten. Huvittavaa, vähän ärsyttävää. Mieheni pitää siskoaan kusipäänä. Minä ihan vaan tollona. Joskus kauan sitten yritin sille jutella jossain yhteisissä jutuissa jne mutta on aina suhtautunut minuun kuin koiranpaskaan kengässä. Emmekä tosiaan tunne toisiamme oikeastaan ollenkaan, eikä minuakaan sen alun selkeän dissauksen jälkeen ole kiinnostanut. Sinällään ilmiönähän se on kiinnostava, että joku täysin tuntemattomaan ottaa tuollaisen asenteen, mitkä lie sitten motiivit, en tiedä. Ja ketään entistä ei ollut ennen minua, eli meillä ei ole mistään lojaaliusongelmastakaan kyse.
Jotkut vaan on tuommoisia. Pitää joissain pikkuasioissa yrittää osoittaa toiselle se paikka ja saavat siitä vihjailustaan jotain nautintoa kait. Tietääpähän, ettei itse mitään enempiä suotta yritä ystävystyä kys. ihmisen kanssa, ei mene aikaa hukkaan.
Ihan normaalia kohteliaisuutta on laittaa nimet tai vähntään se perheineen noihin kortteihin, itse lähettelen noita, kun se on hauskaa ja yleensä laitetaan jokaisen perheenjäsenen nimi erikseen - ainakin lapsena itse koin sen kivana, kun omakin nimi oli joskus joulukortissa. Joillekin muistetaan kissat ja koiratkin! Enkä todellakaan tunne kaikkien vanhijen ystävieni puolisoja tai lapsia tai kissoja kovin hyvin! Mutta pyrin nyt ainakin ne nimet muistamaan.
Miehen siskolle korttia ei lähetetä. Mieheni ei halua.
En ole miehesi sisko, koska veljelläni ei ole lapsia, hän ei ole seurustellut noin kauan kuin te, ja tuskin veljeni minua kusipäänä pitää, koska nähdään säännöllisesti ja viestitellään/soitellaan lähes päivittäin. Vastaan tähän lähinnä siksi, että ehkä annan vähän erilaista näkökulmaa.
En esim yritä näyttää mitään "kaapin paikkaa" tai "halveksuntaa" käytökselläni, vaan minä en vain yksinkertaisesti näe mitään syytä kaveerata veljeni puolison kanssa. Olen naiseksi aika "putkiaivo", en osaa ajatella asioita noin monimutkaisesti tai kehitellä erilaisia teorioita kuten sinä tai suurin osa naisista. Eli se minkä sinä näet jotenkin halveksivana käytöksenä, on minulla vain yksinkertaista rehellisyyttä: en tunne veljeni puolisoa = ei tarvitse tai kannata teeskennellä mitään mitä emme ole. Se on kyllä huomattu että nykymaailmassa ei kestetä rehellisyyttä vaan pitäisi olla mielin kielin kaikille tuntemattomille. Minusta se teeskentely nimenomaan on ilkeää, eikä rehellisyys.
Ja sitten voimme yhdessä pitää hiljaisen hetken ja miettiä, miksi maailmassa n .a.i. s.v .i.h.a. rehottaa. Naiset viljelevät itsekin itsestään (toisistaan) kummallisia stereotypioita.
Ei, ei todellakaan ole mikään naisten juttu vaalia välejä sukulaisiin ja heidän puolisoihinsa. Tai edes kohteliaasti huomioida puolisot aina tilaisuuden tullen. En tunne yhtään noin huonokäytöksistä naista enkä miestä. Sukupuolisidonnaista asiaa tästä on turha koittaa vääntää kumpaankaan suuntaan.
/13
Naisviha? Koska sanoin että monimutkistat tätä asiaa? Enkä minä tietääkseni ole mykkä jos vaikka veljen puoliso tulee jonnekin hänen kanssaan. Ihan normisti jutellaan, mutta en koe tarvetta tehdä mitään sen enempää. Eikä veljenikään ole ikinä sanonut että olisin huonokäytöksinen hänen puolisolleen - usko pois, hän on samanlainen suorasanainen tyyppi kuin minä, hän olisi kyllä sanonut jos joku mun käytöksessä häiritsisi.
Muutenkin tuo naisviha kommentti vähän yllätti. Nykyään tuntuu nimittäin siltä, että miehiähän kaikesta syytetään, naisia pikemminkin palvotaan ja korotetaan jalustalle joka asiassa feminismin nimissä.
Et ole sanonut minulle yhtään mitään, edellinen kommenttini oli ensimmäinen sinulle osoitettu. Mutta menen aivoissasi samaan kastiin kuin se jota lainasit, koska olen nainen ja eri mieltä kuin sinä.
Loppukommenttisi kertookin kaiken olennaisen. Surullista.
/13
"koska olen nainen ja eri mieltä kuin sinä". Tai sitten sinun on vain helpompi heittäytyä uhriksi, koska et osaa sanoa mitään muutakaan argumenttia.
"Loppukommenttisi kertookin kaiken olennaisen." Niin, on se ihme kun nainen puolustaakin välillä miehiä eikä sokeasti ole heti samaa mieltä kaikkien naisten kanssa joka asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa yllä joku kirjoitti, ettei koskaan laita veljensä puolison nimeä mihinkään, kun ei kiinnosta koko ihminen. On ehkä mun mieheni sisko tai joku samantapainen. Me on oltu 15+++ vuotta yhdessä, naimisissa 10+++ ja kaksi lasta. Sisko lähetti joulukortin ennen lapsia vain mieheni nimellä, nykyään miehen ja lasten. Huvittavaa, vähän ärsyttävää. Mieheni pitää siskoaan kusipäänä. Minä ihan vaan tollona. Joskus kauan sitten yritin sille jutella jossain yhteisissä jutuissa jne mutta on aina suhtautunut minuun kuin koiranpaskaan kengässä. Emmekä tosiaan tunne toisiamme oikeastaan ollenkaan, eikä minuakaan sen alun selkeän dissauksen jälkeen ole kiinnostanut. Sinällään ilmiönähän se on kiinnostava, että joku täysin tuntemattomaan ottaa tuollaisen asenteen, mitkä lie sitten motiivit, en tiedä. Ja ketään entistä ei ollut ennen minua, eli meillä ei ole mistään lojaaliusongelmastakaan kyse.
Jotkut vaan on tuommoisia. Pitää joissain pikkuasioissa yrittää osoittaa toiselle se paikka ja saavat siitä vihjailustaan jotain nautintoa kait. Tietääpähän, ettei itse mitään enempiä suotta yritä ystävystyä kys. ihmisen kanssa, ei mene aikaa hukkaan.
Ihan normaalia kohteliaisuutta on laittaa nimet tai vähntään se perheineen noihin kortteihin, itse lähettelen noita, kun se on hauskaa ja yleensä laitetaan jokaisen perheenjäsenen nimi erikseen - ainakin lapsena itse koin sen kivana, kun omakin nimi oli joskus joulukortissa. Joillekin muistetaan kissat ja koiratkin! Enkä todellakaan tunne kaikkien vanhijen ystävieni puolisoja tai lapsia tai kissoja kovin hyvin! Mutta pyrin nyt ainakin ne nimet muistamaan.
Miehen siskolle korttia ei lähetetä. Mieheni ei halua.
En ole miehesi sisko, koska veljelläni ei ole lapsia, hän ei ole seurustellut noin kauan kuin te, ja tuskin veljeni minua kusipäänä pitää, koska nähdään säännöllisesti ja viestitellään/soitellaan lähes päivittäin. Vastaan tähän lähinnä siksi, että ehkä annan vähän erilaista näkökulmaa.
En esim yritä näyttää mitään "kaapin paikkaa" tai "halveksuntaa" käytökselläni, vaan minä en vain yksinkertaisesti näe mitään syytä kaveerata veljeni puolison kanssa. Olen naiseksi aika "putkiaivo", en osaa ajatella asioita noin monimutkaisesti tai kehitellä erilaisia teorioita kuten sinä tai suurin osa naisista. Eli se minkä sinä näet jotenkin halveksivana käytöksenä, on minulla vain yksinkertaista rehellisyyttä: en tunne veljeni puolisoa = ei tarvitse tai kannata teeskennellä mitään mitä emme ole. Se on kyllä huomattu että nykymaailmassa ei kestetä rehellisyyttä vaan pitäisi olla mielin kielin kaikille tuntemattomille. Minusta se teeskentely nimenomaan on ilkeää, eikä rehellisyys.
Ja sitten voimme yhdessä pitää hiljaisen hetken ja miettiä, miksi maailmassa n .a.i. s.v .i.h.a. rehottaa. Naiset viljelevät itsekin itsestään (toisistaan) kummallisia stereotypioita.
Ei, ei todellakaan ole mikään naisten juttu vaalia välejä sukulaisiin ja heidän puolisoihinsa. Tai edes kohteliaasti huomioida puolisot aina tilaisuuden tullen. En tunne yhtään noin huonokäytöksistä naista enkä miestä. Sukupuolisidonnaista asiaa tästä on turha koittaa vääntää kumpaankaan suuntaan.
/13
Naisviha? Koska sanoin että monimutkistat tätä asiaa? Enkä minä tietääkseni ole mykkä jos vaikka veljen puoliso tulee jonnekin hänen kanssaan. Ihan normisti jutellaan, mutta en koe tarvetta tehdä mitään sen enempää. Eikä veljenikään ole ikinä sanonut että olisin huonokäytöksinen hänen puolisolleen - usko pois, hän on samanlainen suorasanainen tyyppi kuin minä, hän olisi kyllä sanonut jos joku mun käytöksessä häiritsisi.
Muutenkin tuo naisviha kommentti vähän yllätti. Nykyään tuntuu nimittäin siltä, että miehiähän kaikesta syytetään, naisia pikemminkin palvotaan ja korotetaan jalustalle joka asiassa feminismin nimissä.
Et ole sanonut minulle yhtään mitään, edellinen kommenttini oli ensimmäinen sinulle osoitettu. Mutta menen aivoissasi samaan kastiin kuin se jota lainasit, koska olen nainen ja eri mieltä kuin sinä.
Loppukommenttisi kertookin kaiken olennaisen. Surullista.
/13
"koska olen nainen ja eri mieltä kuin sinä". Tai sitten sinun on vain helpompi heittäytyä uhriksi, koska et osaa sanoa mitään muutakaan argumenttia.
"Loppukommenttisi kertookin kaiken olennaisen." Niin, on se ihme kun nainen puolustaakin välillä miehiä eikä sokeasti ole heti samaa mieltä kaikkien naisten kanssa joka asiassa.
Heh. Johan mä argumentoin ekassa sulle osoittamassani kommentissa.
Ja ei, sun ei ole pakko olla yhdenkää ihmisen kanssa ikinä mistään samaa mieltä. Mun mielestä vaan on surullista että sut on aivopesty olemaan automaattisesti naisia vastaan. Tai puolustamaan miehiä. Itse näen ihmiset yksilöinä, en sukupuoliryhmänä, siksi tuosta on tosi vaikeaa saada kiinni.
Mutta se on tosiaan kommenteistasi tullut selväksi että se on aivan sama mitä minä sanon koska olen nainen. Surullisinta tässä on se että sinäkin ilmeisesti olet.
/13
Eli... Mies asuu itsekseen, mutta olette asuneet yhdessä kaksi vuotta, mutta seurustelleet 6 kk? Kyllä siinä varmaan miehenkin vanhemmat onhämillään, että ihmekö tuo on ettei korttia heru.
Vierailija kirjoitti:
Boomerit on tollasia. Mun vanhemmat laittaa kaikki kortit mieheni nimellä. Kun ne olettaa että mies on perheen pää ja nainen sen miehen ”alamainen”.
Silloin jo nauratti kun onnittelukortti vauvasta tuli mun miehelle. Eli minä sen synnytin mutta kortissa oli vain mieheni nimi! :D
Mun -33 syntyneet vanhemmat tulivat vain avokille kylään - tulemme "nurmelaan".
Hei, asun täällä minäkin, eikä sukunimeni ole nurmela! Niin, niin, mutta kun...
Eivät voineet ymmärtää miksi loukkannuin.
Pakko vielä ihmetellä kun ihmiset kommentoivat että turha laittaa puolison nimeä kun suhde ei kestä kuitenkaan, niin mitä merkitystä sillä on? En mä ainakaan kelaile joulukortteja kirjottaessani että kuka on ollut kenenkin kanssa kuinka kauan, miten suhde alkoi ja vaihtuiko kumppani lennosta toiseen. Minä kirjoitan siihen korttiin vastaanottajan nykyisen puolison nimen, ei voisi vähempää vaikuttaa mitä arvelen heidän suhteensa tulevaisuudesta.
Kuvitteletteko te että ne joulukortit säilötään johonkin vitriiniin jälkipolvien nähtäviksi, ja siten olisi kiusallista jos siellä olisi jonkun lyhyemmän tuttavuuden nimi mainittuna?
/13