Olen nelikymppinen ja kaikki ystäväni ovat masentuneita. Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Mua masentaa, koska en saanut sellaista elämää, kun olisin halunnut. Olisin halunnut perheen. Eli kyllä tämä aika näköalattomalta tuntuu näin 42-v naisena, jolla ei ole miestä eikä lapsia. Työstä ei elämäntarkoitusta saa revittyä. Nytkin yksinäinen joulu edessä, vanhempien luo syömään ja sitten yksin kotiin kökkimään. En ole kenelläkään kertonut tai paljastanut kuinka koville tämä ottaa ja kuinka huonona olen tämän asian vuoksi. Jotenkin tuntuu, että jos myönnän sen jollekin ääneen niin syöksyn sellaisen masennuksen alhoon etten enää nouse sieltä. Eli tekohymy kasvoilla reippaana eteenpäin. 

En halua lisätä huonoa oloasi mutta tiedustelisin, että ketään sopivaa miestäkö ei vuosikymmenten saatossa löytynyt? Mistähän tämä saattoi johtua?

Vierailija kirjoitti:

Minä taas olen niin onnellinen. Olen saanut elämältä mitä olen ikinä voinut toivoa, ihanat lapset, kauniin kodin, menestystä, haastavan ja mielenkiintoisen työn ja loputtomasti seikkailuja vielä edessä.

Lapset ovat jo ihania koululaisia, että nyt voi sitten keskittyä vain nauttimaan työnsä hedelmistä ja elämästä! Olen elämäni kunnossa fyysisesti mutta mieli jo niin kypsä että ymmärtää ottaa ilon irti kaikesta.

Olisiko tuttaviesi masennus lähtöisin siitä että he eivät ole sinut elämänvalintojensa kanssa?

Aika monen valinnat olivat senhetkisen tiedon valossa aivan oikeita. Sen jälkeen vain maailma otti ja muuttui, ja ihmiset putosivat oksaltaan.

Sinunkin kaunis kotisi voisi olla homeessa, puolisosi elää kaksoiselämää ja lapsesi saattaisivat olla kiusattuja, tulee sairautta tai työttömyyttä. 

Vierailija kirjoitti:

Arki iski päin naamaa ja haaveet kaatuu, ei ollutkaan propaganda totta, eli pakkosyötteenä "mikä susta isona tulee" liirumlaarum. Aikuisen elämä on suurimmaksi osaksi masentavaa arkea jos sitä ei kestä ilman viinaa ja lääkkeitä niin on heikko psyyke.

Valittaakaan ei saa kellekään muulle paitsi psykiatrille, jolle pitää maksaa.

Elämän peruskysymykset ovat varsin masentavia. Jos jonkun mielestä ei ole, johtuu se hyvin todennäköisesti yksinkertaisuudesta, eli kyvyttömyydestä pohtia mitään hiemankaan syvällisempää.

Kaikillako pikkulapsia? Mä olen 48v ja myös masentunut. Mitä elämä enää tarvii tämän ikäiseltä koppelolta?

"Kaikki ovat korkeasti koulutettuja".

Tässä on vastaus, miksi. Heillä on siihen mahdollisuus, uupumus otetaan vakavammin ja siihen annetaan hoitoa. Toisin on alemmissa sosiaaliluokissa, jossa sellainen katsotaan heikkoudeksi, eikä myötätuntoa anneta. Työterveydestä tai terveysasemalta käsketään lenkille apteekin kautta, josta saa pilleripurkin. Sairauslomaa ei tipu. Pääasia että tuottaa voittoa työnantajalle.

Nainen on luotu kotia, hoitamaan lapsia ja olemaan miehen suojeluksessa.

Sama juttu 41v m ja masentuneita moni.

Life is hard.

Joku täällä mättää.

Vierailija kirjoitti:

Nainen on luotu kotia, hoitamaan lapsia ja olemaan miehen suojeluksessa.

Tämä.

Vierailija kirjoitti:

Nainen on luotu kotia, hoitamaan lapsia ja olemaan miehen suojeluksessa.

Minä olen juuri tällaisessa tilanteessa/asemassa. Ja voin kyllä sanoa olevani onnellinen. Annan mieheni olla mies. Ja minä olen koko sydämestäni ilolla nainen. Emme anna massan /muiden sanella miten kuuluu elää.

Osalla voi olla kolmas buusteripiikki jäänyt ottamatta ja koronavirus on siksi päässyt keskushermostoon?  

Puhumattakaan siitä ettei ole ainuttakaan piikkiä otettu!

Masennuksen määrä vaihteli vuosittain mutta pysyi keskimäärin vakiona aikuisilla vuoteen 2007 saakka jolloin sen määrä lähti länsimaissa räjähdysmäiseen nousuun eikä ole pysähtynyt missään vaiheessa. Lieneekö sattumaa että ensimmäinen iPhone julkaistiin tuona vuonna ja somen käyttö lisääntyi myös eksponentiaalisesti. Itse vetäisin näiden välille kyllä yhtäläisyysmerkit, koska sometus vähentää oikeaa sosiaalista elämää samassa mittakaavassa. Nykyään ei edes viitsi viettää aikaa ihmisten kanssa kun kukaan ei osaa olla luonnollisesti toisten ihmisten seurassa.

Itsekin siis 41-vuotias ja huomannut tämän ilmiön että kaikki ovat joko masentuneita tai stressaantuneita/lääkkeissä.