Olen nelikymppinen ja kaikki ystäväni ovat masentuneita. Miksi?
Olen tässä viime aikoina huomannut, että lähes kaikki ystäväni voivat huonosti. Ovat tietysti uupuneita pikkulapsiarjesta, mutta suurin osa myös syö tai on syönyt mielialalääkkeitä ja käy terapiassa ja on ollut mieliala/jaksamisasioiden takia sairauslomalla.
Mistä oikein on kyse. Liioista vaatimuksista ruuhkavuosina vai mistä? Kaikki ovat korkeasti koulutettuja.
Kiitos näkökulmista ja kommenteista.
Kommentit (92)
NUORET NAISET MASENTUNEEMPIA KUIN MIEHET
Ammattihenkilöiden vastaanotolla on jo ollut jonkin aikaa havaittavissa ilmiö: nuorten (25-35-vuotiaiden) naisten henkinen pahoinvointi lisääntyy. Se näkyi ja näkyy syömishäiriöoireena, henkisenä kireytenä, haluttomuutena, uupumisena, masennuksena, ilmiönä, jonka nuori nainen mielellään ilmaisee muodikkaasti sanalla: "burn out". Yhä useammin se näkyy myös "naiseus hukassa, äitiys hukassa" -syndroomana.
Professori Elina Haavio-Mannilan erään noin 15 vuotta sitten Suomessa tehdyn tutkimuksen sivutuloksena näkyi, että naisten itsemurhat olivat merkittävästi lisääntyneet. Kun tätä ilmiötä tarkasteltiin enemmän, havaittiin, että kysymys on noin 40-vuotiaista naisista ja riskit masennukseen ja suorastaan itsemurhaan lisääntyivät sitä enemmän, mitä koulutetumpi nainen oli. Riski oli suurin huippukoulutetulla, eronneella 40-vuotiaalla uranaisella. Kun tätä tulosta selvennettiin vielä haastatteluin, tuli esille,että nämä naiset kertoivat kokevansa ikäänkuin "tulleensa petetyiksi" yhteiskunnan taholta. Nämä naiset ilmaisivat myös sellaisen näkökannan, että jos he saisivat nyt valita uran ja perheen tai lasten välillä, he valitsisivat lapset. Näiden naisten yhteisiä tuntoja oli, että he kokivat jääneensä jostain oleellisesti paitsi.
Mielestäni tämä tutkimus ja sen tulos heijastaa juuri oivallisesti nykynaisen mielialoja ja siihen liittyviä taustoja. Meillä on nyt sukupolvi noin 30-vuotiaita äitejä tai sinkkuja, joista on kasvatettu alusta lähtien tehosuorittajia ja kilpailijoita, menestyjiä, kiitettävien arvosanojen metsästäjiä, kuuden-seitsemän laudaturin ylioppilaiksi tähtääviä, kauniita, trimmattuja uratykkejä.
Sitten jossain vaiheessa ihminen ei jaksakaan tätä menoa. Tulee turtumus, väsymys, pelko, halu hypätä pois.
Kun se tulee murrosvaiheessa tai vähän sen jälkeen, nuorella naisella nykymenossa on seurauksena vaara alkaa oireilla jonkinlaisella syömishäiriöllä.Tämä buumi tuli jo vuosia sitten vyöryen paljolti sitä tuntemattoman hoitohenkilökunnan ja lama-Suomen syliin. Nyt muutaman vuoden ajan havaittavissa oleva uusi ilmiö on nuorten naisten uupuminen, masennus, runsas alkoholin käyttö, haluttomuus lasten tekoon ja edelleen yhä hälyttävämpänä vaikeus löytää äitiys.
On asioita, joita ei voikaan suorittaa, "ei osaa", sanoo tämä nuori suoriutujanainen. On asioita, joita voi vain löytää elämyksellisesti tunteen kautta, tunteen tasolla. Pitäisi kyetä pysähtymään ja tuntemaan eikä vaan suorittamaan senhetkistä elämää, elämäntilannetta. Tällaisia asioita ovat ihmissuhteet ja rakkaussuhteet, mitkä siinä murrosiän kynnyksellä koetaan usein uusina, pelottavina ja jännittävinä asioina. Niitä ei kuitenkaan voi hallita pelkästään tekemällä ja suorittamalla, vaan niissä liikutaankin tunne-elämän alueella. Parisuhde ja äitiys ovat juuri näitä asioita.
Nuori kunnollinen, kiltti, puurtamalla elämässään selviytymään oppinut ja kasvatettu nainen joutuu yllättäen huomaamaan, että elämä ei enää menekään suorittamalla. Että on olemassa muitakin sääntöjä. Jos nämä säännöt ovatkin hukassa, nuori nainen menettää elämänsä hallinnan tunteen. Ja sehän onkin kaikkein kauhistuttavinta tästä nuoresta naisesta, joka on tottunut nimenomaan hallitsemaan itsensä, ympäristönsä ja siten siis elämänsä.
http://www.mansnerus.com/artikkelit/nuoretnaiset.html
Oma mielipide on se, että nainen tehtiin palvelemaan miestä. Nyt joutuvat ottaa jopa päävastuuta perheestä.
mies52v
Kannattaa lukea sitä 70-luvulla syntyneiden äidit ketjua täältä, siitä voi päätellä pikkasen millaisilla tunnetaidoilla, itsetunnnolla ja millaista dynamiikkaa niissä omissa perheissä on lähdetty toistamaan.
Sen jälkeen voi miettiä että onko ne naiset uupuneita vai masentuneita. Miten vastuut jakautuu perheessä? Ja vaikka jakaantuisi tasan tasan, niin saako 9 tuntia unta vuorokaudessa, tekeekö puoli tuntia palauttavaa mukavaa monipuolista liikuntaa päivässä. Entäpä kun on valittanut masennusta työterveydessä niin onko mitattu edes ferritiini ja D? Vai pahoiteltu tilannetta, todettu että ikävää että MIELI oireilee ja määrätty lääkkeet.
Entäpä siellä töissä? Tekeekö kaikki oman osuuden, kukaan ei vedä välistä eikä pyri keventämään omaa taakkaa? Edes pikkasen järjestelemällä Miljalle ja Maijalle tyhy päivän järjestelyt ja tuottamattoman kehitysprojektin ja pari vanhojen projektien reklamaatiota.
Organisaatiosta ehkä otettu viimeisen viiden vuoden aikana vain pikkasen löysiä pois yt:iden merkeissä.. Mitäs sitten kun Milja lähtee burnarin vuoksi masennussaikulle ja tulee sieltä tekemään kevennetysti niin. Paikkaako Maija vajetta kun ”me täällä olemme samassa veneessä ja otamme kopin kun toinen kaatuu”.
Mites muuten Nico-Petterin lätkäjoukkueen hyväksi pidettävä puffetti. Onko miehellä ja muilla vanhemmilla sellaiset työajat ja Janica-Jessican voimisteluharkat että Milja on vissiin ainoa jolla olisi tämä tunti vapaana siinä?
Sitten on tämä avoimen oppimisympäristön arvosanaton koulu joka hieman epäilyttää kun poika on puhunut että haluaisi lääkäriksi isona ja tyttö haluaisi eläinlääkäriksi. Tunnin, pari autellaan läksyissä illalla kotona.
Markun äidiltäkin taisi mennä lonkka Teneriffalla talvehtiessa kun huppelissa astui rantakadulla portaan ohi. Pitääkin käydä auttelemassa.
Ainiin, unohtui että Maija on 20:4 paastolla kun on tuota painoa kertynyt ja mies on alkanut puhua että telkkarissa naiset on kivan timmejä.
Unohdinkohan jotain?
Vierailija kirjoitti:
NUORET NAISET MASENTUNEEMPIA KUIN MIEHET
Ammattihenkilöiden vastaanotolla on jo ollut jonkin aikaa havaittavissa ilmiö: nuorten (25-35-vuotiaiden) naisten henkinen pahoinvointi lisääntyy. Se näkyi ja näkyy syömishäiriöoireena, henkisenä kireytenä, haluttomuutena, uupumisena, masennuksena, ilmiönä, jonka nuori nainen mielellään ilmaisee muodikkaasti sanalla: "burn out". Yhä useammin se näkyy myös "naiseus hukassa, äitiys hukassa" -syndroomana.
Professori Elina Haavio-Mannilan erään noin 15 vuotta sitten Suomessa tehdyn tutkimuksen sivutuloksena näkyi, että naisten itsemurhat olivat merkittävästi lisääntyneet. Kun tätä ilmiötä tarkasteltiin enemmän, havaittiin, että kysymys on noin 40-vuotiaista naisista ja riskit masennukseen ja suorastaan itsemurhaan lisääntyivät sitä enemmän, mitä koulutetumpi nainen oli. Riski oli suurin huippukoulutetulla, eronneella 40-vuotiaalla uranaisella. Kun tätä tulosta selvennettiin vielä haastatteluin, tuli esille,että nämä naiset kertoivat kokevansa ikäänkuin "tulleensa petetyiksi" yhteiskunnan taholta. Nämä naiset ilmaisivat myös sellaisen näkökannan, että jos he saisivat nyt valita uran ja perheen tai lasten välillä, he valitsisivat lapset. Näiden naisten yhteisiä tuntoja oli, että he kokivat jääneensä jostain oleellisesti paitsi.
Mielestäni tämä tutkimus ja sen tulos heijastaa juuri oivallisesti nykynaisen mielialoja ja siihen liittyviä taustoja. Meillä on nyt sukupolvi noin 30-vuotiaita äitejä tai sinkkuja, joista on kasvatettu alusta lähtien tehosuorittajia ja kilpailijoita, menestyjiä, kiitettävien arvosanojen metsästäjiä, kuuden-seitsemän laudaturin ylioppilaiksi tähtääviä, kauniita, trimmattuja uratykkejä.
Sitten jossain vaiheessa ihminen ei jaksakaan tätä menoa. Tulee turtumus, väsymys, pelko, halu hypätä pois.
Kun se tulee murrosvaiheessa tai vähän sen jälkeen, nuorella naisella nykymenossa on seurauksena vaara alkaa oireilla jonkinlaisella syömishäiriöllä.Tämä buumi tuli jo vuosia sitten vyöryen paljolti sitä tuntemattoman hoitohenkilökunnan ja lama-Suomen syliin. Nyt muutaman vuoden ajan havaittavissa oleva uusi ilmiö on nuorten naisten uupuminen, masennus, runsas alkoholin käyttö, haluttomuus lasten tekoon ja edelleen yhä hälyttävämpänä vaikeus löytää äitiys.
On asioita, joita ei voikaan suorittaa, "ei osaa", sanoo tämä nuori suoriutujanainen. On asioita, joita voi vain löytää elämyksellisesti tunteen kautta, tunteen tasolla. Pitäisi kyetä pysähtymään ja tuntemaan eikä vaan suorittamaan senhetkistä elämää, elämäntilannetta. Tällaisia asioita ovat ihmissuhteet ja rakkaussuhteet, mitkä siinä murrosiän kynnyksellä koetaan usein uusina, pelottavina ja jännittävinä asioina. Niitä ei kuitenkaan voi hallita pelkästään tekemällä ja suorittamalla, vaan niissä liikutaankin tunne-elämän alueella. Parisuhde ja äitiys ovat juuri näitä asioita.
Nuori kunnollinen, kiltti, puurtamalla elämässään selviytymään oppinut ja kasvatettu nainen joutuu yllättäen huomaamaan, että elämä ei enää menekään suorittamalla. Että on olemassa muitakin sääntöjä. Jos nämä säännöt ovatkin hukassa, nuori nainen menettää elämänsä hallinnan tunteen. Ja sehän onkin kaikkein kauhistuttavinta tästä nuoresta naisesta, joka on tottunut nimenomaan hallitsemaan itsensä, ympäristönsä ja siten siis elämänsä.
http://www.mansnerus.com/artikkelit/nuoretnaiset.html
Oma mielipide on se, että nainen tehtiin palvelemaan miestä. Nyt joutuvat ottaa jopa päävastuuta perheestä.
mies52v
Niinkö? Olen lesbo enkä koskaan ole ollut masentunut. Eivät myöskään lesboystäväni.
Taitaa kuitenkin olla niin, että naiset masentuvat heterosuhteissa :P
Vierailija kirjoitti:
Oma mielipide on se, että nainen tehtiin palvelemaan miestä. Nyt joutuvat ottaa jopa päävastuuta perheestä.
mies52v
Tästä on helppo olla samaa mieltä.
Sain juuri masennuspaperin kouraan, todellinen syy oli burn out.
Naurettavia nuo väitteet, että tässä jotenkin itsesäälissä olisi kieriskelty eikä kestettäisi elämää.
Itse olen ollut monta vuotta vain suorittava robotti. Tehtäväni elämässä on ottaa p*skaa niskaan töissä, tehdä 10 tunnin työpäiviä ja tarjota perheelle ruokahuolto. Kuvaavaa varmaan on, että diagnoosin saatuani mies totesi, että dramatisoin ja liioittelin lääkärille eikä minussa ole mitään oikeaa vikaa. Yksi työkaveri lähetti seuraavana päivänä henk. koht. Whatsappiin viestin, että tarvitsee yhden töihin liittyvän koodin. Ei muuta.
En nuku hyvin, elimistöstä on hävinnyt kylläisyyden- ja näläntunne, suussa maistuu rauta ja lähimuisti on mennyt. Lääkärillä käydessäni unohdin, mihin parkkeerasin autoni, mitä lääkäri ohjeisti tekemään, mitä ohjeita lääkkeisiin liittyi ja unohdin mennä verikokeisiin. Kauppaan mennessäni unohdin ottaa lompakon mukaan, sieltä lähtiessä unohdin sen tiskille. Unohdin jääkaapin auki, uunin päälle, auton ovet lukitsematta...
Trendisairaus, juupajuu. En suosittele kokeilemaan.
Vierailija kirjoitti:
NUORET NAISET MASENTUNEEMPIA KUIN MIEHET
Ammattihenkilöiden vastaanotolla on jo ollut jonkin aikaa havaittavissa ilmiö: nuorten (25-35-vuotiaiden) naisten henkinen pahoinvointi lisääntyy. Se näkyi ja näkyy syömishäiriöoireena, henkisenä kireytenä, haluttomuutena, uupumisena, masennuksena, ilmiönä, jonka nuori nainen mielellään ilmaisee muodikkaasti sanalla: "burn out". Yhä useammin se näkyy myös "naiseus hukassa, äitiys hukassa" -syndroomana.
Professori Elina Haavio-Mannilan erään noin 15 vuotta sitten Suomessa tehdyn tutkimuksen sivutuloksena näkyi, että naisten itsemurhat olivat merkittävästi lisääntyneet. Kun tätä ilmiötä tarkasteltiin enemmän, havaittiin, että kysymys on noin 40-vuotiaista naisista ja riskit masennukseen ja suorastaan itsemurhaan lisääntyivät sitä enemmän, mitä koulutetumpi nainen oli. Riski oli suurin huippukoulutetulla, eronneella 40-vuotiaalla uranaisella. Kun tätä tulosta selvennettiin vielä haastatteluin, tuli esille,että nämä naiset kertoivat kokevansa ikäänkuin "tulleensa petetyiksi" yhteiskunnan taholta. Nämä naiset ilmaisivat myös sellaisen näkökannan, että jos he saisivat nyt valita uran ja perheen tai lasten välillä, he valitsisivat lapset. Näiden naisten yhteisiä tuntoja oli, että he kokivat jääneensä jostain oleellisesti paitsi.
Mielestäni tämä tutkimus ja sen tulos heijastaa juuri oivallisesti nykynaisen mielialoja ja siihen liittyviä taustoja. Meillä on nyt sukupolvi noin 30-vuotiaita äitejä tai sinkkuja, joista on kasvatettu alusta lähtien tehosuorittajia ja kilpailijoita, menestyjiä, kiitettävien arvosanojen metsästäjiä, kuuden-seitsemän laudaturin ylioppilaiksi tähtääviä, kauniita, trimmattuja uratykkejä.
Sitten jossain vaiheessa ihminen ei jaksakaan tätä menoa. Tulee turtumus, väsymys, pelko, halu hypätä pois.
Kun se tulee murrosvaiheessa tai vähän sen jälkeen, nuorella naisella nykymenossa on seurauksena vaara alkaa oireilla jonkinlaisella syömishäiriöllä.Tämä buumi tuli jo vuosia sitten vyöryen paljolti sitä tuntemattoman hoitohenkilökunnan ja lama-Suomen syliin. Nyt muutaman vuoden ajan havaittavissa oleva uusi ilmiö on nuorten naisten uupuminen, masennus, runsas alkoholin käyttö, haluttomuus lasten tekoon ja edelleen yhä hälyttävämpänä vaikeus löytää äitiys.
On asioita, joita ei voikaan suorittaa, "ei osaa", sanoo tämä nuori suoriutujanainen. On asioita, joita voi vain löytää elämyksellisesti tunteen kautta, tunteen tasolla. Pitäisi kyetä pysähtymään ja tuntemaan eikä vaan suorittamaan senhetkistä elämää, elämäntilannetta. Tällaisia asioita ovat ihmissuhteet ja rakkaussuhteet, mitkä siinä murrosiän kynnyksellä koetaan usein uusina, pelottavina ja jännittävinä asioina. Niitä ei kuitenkaan voi hallita pelkästään tekemällä ja suorittamalla, vaan niissä liikutaankin tunne-elämän alueella. Parisuhde ja äitiys ovat juuri näitä asioita.
Nuori kunnollinen, kiltti, puurtamalla elämässään selviytymään oppinut ja kasvatettu nainen joutuu yllättäen huomaamaan, että elämä ei enää menekään suorittamalla. Että on olemassa muitakin sääntöjä. Jos nämä säännöt ovatkin hukassa, nuori nainen menettää elämänsä hallinnan tunteen. Ja sehän onkin kaikkein kauhistuttavinta tästä nuoresta naisesta, joka on tottunut nimenomaan hallitsemaan itsensä, ympäristönsä ja siten siis elämänsä.
http://www.mansnerus.com/artikkelit/nuoretnaiset.html
Oma mielipide on se, että nainen tehtiin palvelemaan miestä. Nyt joutuvat ottaa jopa päävastuuta perheestä.
mies52v
Muutaman miehen palvelleena olisi mukava tietää miksi? Tiedätkö millaista on elää ilman oikeutta ihmisyyteen jonkun viisikymppisen porsaan reikänä ja kotihengettärenä. Eikä se sika edes käy töissä että ansaitsisi olla!
Minä taas olen niin onnellinen. Olen saanut elämältä mitä olen ikinä voinut toivoa, ihanat lapset, kauniin kodin, menestystä, haastavan ja mielenkiintoisen työn ja loputtomasti seikkailuja vielä edessä.
Lapset ovat jo ihania koululaisia, että nyt voi sitten keskittyä vain nauttimaan työnsä hedelmistä ja elämästä! Olen elämäni kunnossa fyysisesti mutta mieli jo niin kypsä että ymmärtää ottaa ilon irti kaikesta.
Olisiko tuttaviesi masennus lähtöisin siitä että he eivät ole sinut elämänvalintojensa kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Minä taas olen niin onnellinen. Olen saanut elämältä mitä olen ikinä voinut toivoa, ihanat lapset, kauniin kodin, menestystä, haastavan ja mielenkiintoisen työn ja loputtomasti seikkailuja vielä edessä.
Lapset ovat jo ihania koululaisia, että nyt voi sitten keskittyä vain nauttimaan työnsä hedelmistä ja elämästä! Olen elämäni kunnossa fyysisesti mutta mieli jo niin kypsä että ymmärtää ottaa ilon irti kaikesta.
Olisiko tuttaviesi masennus lähtöisin siitä että he eivät ole sinut elämänvalintojensa kanssa?
Onko miehelläsi ja poikalapsillasi laatikkoleuka? Ellei, et voi sanoa, että olisit saanut kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen alle 40v ja olen jo nyt masentunut, samoin aika moni ystävistäni.
Itsellä se johtuu siitä, että olen ikuisessa vauvakuumeessa, mutta lapset on jo tehty, eikä enempää vauvoja ole mahdollista saada.
Elämässä ei jotenkin ole enää jäljellä mitään saavutettavaa. On vain vääjäämätön vanhentuminen. Kroppakin rapistuu, kauneus ja viehättävyys katoaa (jos sitä nyt olikaan).
Ei ole mitään odotettavaa, ei mitään niin ihanaa kuin vaikka rakastuminen tai vauva. Elämällä ei oikein ole pointtia, pelkkää loputonta raadantaa oravanpyörässä ja ruuhkavuosissa ja sen jälkeen vain ehkä raihnainen vanhuus. Ainakin minua se masentaa.No ei todellakaan elämä pääty 40 vuotiaana. Täytän ensi kesänä 50 ja ainut lapsemme tammikuussa 18, hän muuttaa yksin asumaan ja minä ja mieheni aloitamme uuden aikakauden, muutamme italiaan. Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa.
Samat mietteet. Olen 45v ja lapseni 19v armeijassa. Muutama kuukausi sitten ostimme mieheni kanssa pienen talon kotiseudulta. Unelmamme on ollut asua sekä täällä kaupungissa että tuolla pikkupaikkakunnalla. Ja nyt kun lapsi on jo iso, oli vihdoin se hetki. Tässä ei ehdi nyt masistella :)
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat sittenkin vahvempia kuin naiset. Senhän tämä todistaa.
Miehet eivät hae apua vaan posauttavat aivonsa pellolle. Tilastot todistavat.
Onneksi tämä on muuttumassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NUORET NAISET MASENTUNEEMPIA KUIN MIEHET
Ammattihenkilöiden vastaanotolla on jo ollut jonkin aikaa havaittavissa ilmiö: nuorten (25-35-vuotiaiden) naisten henkinen pahoinvointi lisääntyy. Se näkyi ja näkyy syömishäiriöoireena, henkisenä kireytenä, haluttomuutena, uupumisena, masennuksena, ilmiönä, jonka nuori nainen mielellään ilmaisee muodikkaasti sanalla: "burn out". Yhä useammin se näkyy myös "naiseus hukassa, äitiys hukassa" -syndroomana.
Professori Elina Haavio-Mannilan erään noin 15 vuotta sitten Suomessa tehdyn tutkimuksen sivutuloksena näkyi, että naisten itsemurhat olivat merkittävästi lisääntyneet. Kun tätä ilmiötä tarkasteltiin enemmän, havaittiin, että kysymys on noin 40-vuotiaista naisista ja riskit masennukseen ja suorastaan itsemurhaan lisääntyivät sitä enemmän, mitä koulutetumpi nainen oli. Riski oli suurin huippukoulutetulla, eronneella 40-vuotiaalla uranaisella. Kun tätä tulosta selvennettiin vielä haastatteluin, tuli esille,että nämä naiset kertoivat kokevansa ikäänkuin "tulleensa petetyiksi" yhteiskunnan taholta. Nämä naiset ilmaisivat myös sellaisen näkökannan, että jos he saisivat nyt valita uran ja perheen tai lasten välillä, he valitsisivat lapset. Näiden naisten yhteisiä tuntoja oli, että he kokivat jääneensä jostain oleellisesti paitsi.
Mielestäni tämä tutkimus ja sen tulos heijastaa juuri oivallisesti nykynaisen mielialoja ja siihen liittyviä taustoja. Meillä on nyt sukupolvi noin 30-vuotiaita äitejä tai sinkkuja, joista on kasvatettu alusta lähtien tehosuorittajia ja kilpailijoita, menestyjiä, kiitettävien arvosanojen metsästäjiä, kuuden-seitsemän laudaturin ylioppilaiksi tähtääviä, kauniita, trimmattuja uratykkejä.
Sitten jossain vaiheessa ihminen ei jaksakaan tätä menoa. Tulee turtumus, väsymys, pelko, halu hypätä pois.
Kun se tulee murrosvaiheessa tai vähän sen jälkeen, nuorella naisella nykymenossa on seurauksena vaara alkaa oireilla jonkinlaisella syömishäiriöllä.Tämä buumi tuli jo vuosia sitten vyöryen paljolti sitä tuntemattoman hoitohenkilökunnan ja lama-Suomen syliin. Nyt muutaman vuoden ajan havaittavissa oleva uusi ilmiö on nuorten naisten uupuminen, masennus, runsas alkoholin käyttö, haluttomuus lasten tekoon ja edelleen yhä hälyttävämpänä vaikeus löytää äitiys.
On asioita, joita ei voikaan suorittaa, "ei osaa", sanoo tämä nuori suoriutujanainen. On asioita, joita voi vain löytää elämyksellisesti tunteen kautta, tunteen tasolla. Pitäisi kyetä pysähtymään ja tuntemaan eikä vaan suorittamaan senhetkistä elämää, elämäntilannetta. Tällaisia asioita ovat ihmissuhteet ja rakkaussuhteet, mitkä siinä murrosiän kynnyksellä koetaan usein uusina, pelottavina ja jännittävinä asioina. Niitä ei kuitenkaan voi hallita pelkästään tekemällä ja suorittamalla, vaan niissä liikutaankin tunne-elämän alueella. Parisuhde ja äitiys ovat juuri näitä asioita.
Nuori kunnollinen, kiltti, puurtamalla elämässään selviytymään oppinut ja kasvatettu nainen joutuu yllättäen huomaamaan, että elämä ei enää menekään suorittamalla. Että on olemassa muitakin sääntöjä. Jos nämä säännöt ovatkin hukassa, nuori nainen menettää elämänsä hallinnan tunteen. Ja sehän onkin kaikkein kauhistuttavinta tästä nuoresta naisesta, joka on tottunut nimenomaan hallitsemaan itsensä, ympäristönsä ja siten siis elämänsä.
http://www.mansnerus.com/artikkelit/nuoretnaiset.html
Oma mielipide on se, että nainen tehtiin palvelemaan miestä. Nyt joutuvat ottaa jopa päävastuuta perheestä.
mies52v
Niinkö? Olen lesbo enkä koskaan ole ollut masentunut. Eivät myöskään lesboystäväni.
Taitaa kuitenkin olla niin, että naiset masentuvat heterosuhteissa :P
Et ole koskaan tavannut masentunutta lesbonaista?
Oletko mies 52v ikinä lukenut omia kommenttejasi ja miettinyt minkäköhänlaista seurasi on naisten näkökulmasta? Pidätkö itseäni hyvänä ihmisenä, kenties jopa kunnioittamisen arvoisena? Vähän vaikea nimittäin kuvitella, että edes alistumaan taipuvainen nainen olisi kovin onnellinen miehen kanssa, joka näkee naisen vain palvelijana. Sellaiselle miehelle naisen uhraukset ovat itsestäänselvyyksiä, ei jotain josta pitäisi olla kiitollinen tai antaa arvostusta, saati antaa jotain vastavuoroisesti takaisin. Kaikenlaista sitä maailmaan mahtuu, en voi muuta sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Arki iski päin naamaa ja haaveet kaatuu, ei ollutkaan propaganda totta, eli pakkosyötteenä "mikä susta isona tulee" liirumlaarum. Aikuisen elämä on suurimmaksi osaksi masentavaa arkea jos sitä ei kestä ilman viinaa ja lääkkeitä niin on heikko psyyke.
Ei ole masentavaa arki, jos siinä on joku mieli. Tehdään töitä ja siitä saadaan muitakin tuloksia kuin jatkuvasti paheneva riittämättömyyden ja väsyneisyyden tunne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NUORET NAISET MASENTUNEEMPIA KUIN MIEHET
Ammattihenkilöiden vastaanotolla on jo ollut jonkin aikaa havaittavissa ilmiö: nuorten (25-35-vuotiaiden) naisten henkinen pahoinvointi lisääntyy. Se näkyi ja näkyy syömishäiriöoireena, henkisenä kireytenä, haluttomuutena, uupumisena, masennuksena, ilmiönä, jonka nuori nainen mielellään ilmaisee muodikkaasti sanalla: "burn out". Yhä useammin se näkyy myös "naiseus hukassa, äitiys hukassa" -syndroomana.
Professori Elina Haavio-Mannilan erään noin 15 vuotta sitten Suomessa tehdyn tutkimuksen sivutuloksena näkyi, että naisten itsemurhat olivat merkittävästi lisääntyneet. Kun tätä ilmiötä tarkasteltiin enemmän, havaittiin, että kysymys on noin 40-vuotiaista naisista ja riskit masennukseen ja suorastaan itsemurhaan lisääntyivät sitä enemmän, mitä koulutetumpi nainen oli. Riski oli suurin huippukoulutetulla, eronneella 40-vuotiaalla uranaisella. Kun tätä tulosta selvennettiin vielä haastatteluin, tuli esille,että nämä naiset kertoivat kokevansa ikäänkuin "tulleensa petetyiksi" yhteiskunnan taholta. Nämä naiset ilmaisivat myös sellaisen näkökannan, että jos he saisivat nyt valita uran ja perheen tai lasten välillä, he valitsisivat lapset. Näiden naisten yhteisiä tuntoja oli, että he kokivat jääneensä jostain oleellisesti paitsi.
Mielestäni tämä tutkimus ja sen tulos heijastaa juuri oivallisesti nykynaisen mielialoja ja siihen liittyviä taustoja. Meillä on nyt sukupolvi noin 30-vuotiaita äitejä tai sinkkuja, joista on kasvatettu alusta lähtien tehosuorittajia ja kilpailijoita, menestyjiä, kiitettävien arvosanojen metsästäjiä, kuuden-seitsemän laudaturin ylioppilaiksi tähtääviä, kauniita, trimmattuja uratykkejä.
Sitten jossain vaiheessa ihminen ei jaksakaan tätä menoa. Tulee turtumus, väsymys, pelko, halu hypätä pois.
Kun se tulee murrosvaiheessa tai vähän sen jälkeen, nuorella naisella nykymenossa on seurauksena vaara alkaa oireilla jonkinlaisella syömishäiriöllä.Tämä buumi tuli jo vuosia sitten vyöryen paljolti sitä tuntemattoman hoitohenkilökunnan ja lama-Suomen syliin. Nyt muutaman vuoden ajan havaittavissa oleva uusi ilmiö on nuorten naisten uupuminen, masennus, runsas alkoholin käyttö, haluttomuus lasten tekoon ja edelleen yhä hälyttävämpänä vaikeus löytää äitiys.
On asioita, joita ei voikaan suorittaa, "ei osaa", sanoo tämä nuori suoriutujanainen. On asioita, joita voi vain löytää elämyksellisesti tunteen kautta, tunteen tasolla. Pitäisi kyetä pysähtymään ja tuntemaan eikä vaan suorittamaan senhetkistä elämää, elämäntilannetta. Tällaisia asioita ovat ihmissuhteet ja rakkaussuhteet, mitkä siinä murrosiän kynnyksellä koetaan usein uusina, pelottavina ja jännittävinä asioina. Niitä ei kuitenkaan voi hallita pelkästään tekemällä ja suorittamalla, vaan niissä liikutaankin tunne-elämän alueella. Parisuhde ja äitiys ovat juuri näitä asioita.
Nuori kunnollinen, kiltti, puurtamalla elämässään selviytymään oppinut ja kasvatettu nainen joutuu yllättäen huomaamaan, että elämä ei enää menekään suorittamalla. Että on olemassa muitakin sääntöjä. Jos nämä säännöt ovatkin hukassa, nuori nainen menettää elämänsä hallinnan tunteen. Ja sehän onkin kaikkein kauhistuttavinta tästä nuoresta naisesta, joka on tottunut nimenomaan hallitsemaan itsensä, ympäristönsä ja siten siis elämänsä.
http://www.mansnerus.com/artikkelit/nuoretnaiset.html
Oma mielipide on se, että nainen tehtiin palvelemaan miestä. Nyt joutuvat ottaa jopa päävastuuta perheestä.
mies52v
Niinkö? Olen lesbo enkä koskaan ole ollut masentunut. Eivät myöskään lesboystäväni.
Taitaa kuitenkin olla niin, että naiset masentuvat heterosuhteissa :P
Ei nainen. Sydämeni itkee puolestasi. Jouduit hakea läheisyyttä ja rakkautta toiselta naiselta. Sinulla kävi vain huono tuuri ja luulen ja toivon onnesi kääntyvän, että pääset lepäämään paksukätisen, vahvan karvarintaisen miehen rinnalle, joka kantaa sinut kohti ihanaa auringon laskua.
Välittäen, mies52v
Ihmisen kuuluisi elää lähempänä luontoa, omavaraisemmin ja luopua suurimmasta osasta teknisiä laitteita. Nykyelämässä suurin osa ajastamme kuluu autossa istumiseen, somen käyttöön, television tuijottamiseen, kuluttamiseen jne. Parhaimmillaan työkin olisi omien tarpeiden täyttämiseen tähtäävää eikä vain keino ansaita vaihdon välinettä.
Elämäämme ei enää millään tavoin voi kutsua aidoksi, väkeväksi tai elämykselliseksi - päinvastoin monesta arki tuntuu täysin tarkoituksettomalta. Ei ole minkään lajin ihme, että koko ajan suurempi osuus väestöstä tarvitsee hoitoa masennukseen.
Ei kulttuurin kovuus johdu pelkästään ihmisten ilkeydestä vaan yleisestä vaatimustasosta millainen ihmisen pitäisi olla. Ulkonäkövaatimukset on jo melko kohtuuttomat ihmisille ja sosiaalinen media vääristää tätä roimasti. Ei ihmekään jos miehet tai naiset, tytöt ja pojat masentuvat. Tosin tämähän on globaali ilmiö.