Nainen kuvasi aborttinsa

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 21:06"][quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 20:50"]

Liukuvapa hyvinkin, juuri siksi argumenttisi ei toimi. Nykypäivänä voidaan pelastaa hyvinkin pieniä lapsia joita ei olisi boitu pelastaa 100 vuotta sitten tai nykypäivän kehitysmaissa esim. Yhdysvaltalainen Amillia Taylor syntyi 22. raskausviikolla ja jäi henkiin korkeatasoisen länsimaisen lääketieteen ansiosta. Jos hän olisi syntynyt sata vuotta sitten tai nykypäivän kehitysmaahan hän olisi kuollut. Alkoiko ihmiselämä siis sata vuotta sitten aikaisemmin kuin nykyään? Entä kehitysmaat, alkaako kehitysmaiden lasten ihmisyys jotenkin myöhemmin vain siksi koska heidän saatavillaan ei ole laadukasta terveydenhoitoa? Ei tietenkään ala.

Amillia Taylorista vielä, hän siis syntyi 22. raskausviikolla ja hän oli varmaan sinun mielestäsi jo syntyessään ihan oikea ihminen jonka tappaminen olisi ollut murha. Tästä aiheutuu uusi vammaisabortteja koskeva ongelma. Jos 22-viikkoinen keskonen on sinusta ihminen (vai onko?), miksi vammaisen lapsen saa Suomessa abortoida vielä 24. viikolla? Amillian tappaminen olisi ollut murha jo 22. viikolla, eikö silloin samanikäisen vammaisenkin tappamisen pitäisi olla? Entä olisiko Amillian saanut tappaa jos hän olisi ollut vammainen?

[/quote]

Ei, vaan nimenomaan liukuva siksi, että nyt kun tiedetään sikiön kehityskaari, voidaan sanoa, milloin suurinpiirtein on realistista, että lapsi voi jäädä henkiin. Siksi esimerkiksi Suomen aborttirajat ovat hyvät: ennen 12 rv voidaan sanoa, että mahdotonta ja sen jälkeen rajat kiristyvät asteittain. Eli se liukuvuus otetaan hyvin huomioon.

Eli se on periaatteessa rajana, jolloin lapsella on mahdollisuus jäädä henkiin: se vaatii esim. toimivia keuhkoa, aivoja ja tärkeimpien elinten toimivuutta.

Ja minä olin sitä mieltä, että vammaisuuden perusteella abortointi on kyseenalaista, koska se ei suoraan liity naiseen, vaan on sikiöperusteista. Tietenkin jos sikiö todetaan myöhäisillä viikoilla elinkelvottomaksi, niin tottakai raskaus kannattaa keskeyttää, koska sikiöstä ei ole eläjäksi ja nainen joutuisi turhaan käymään raskauden läpi loppuun.

[/quote]

Ainakin me ollaan vammaisaborteista lähes samaa mieltä. Ihmisyyttä ei kuitenkaan mielestäni voi perustella sillä selviääkö yksilö itsenäisesti/toimivatko yksilön elintoiminnot ilman ulkopuolista apua. Pieni sikiö tarvitsee äitiään elääkseen, parantumattomasti aivokuollut tarvitsee elintoimintoja ylläpitäviä laitteita jne. sikiö ja aivokuollut ovat molemmat silti ihmisiä vaikka eivät jäisikään eloon omin avuin.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 22:11"]

Jos ei halua lapsia ja tahtoo harrastaa seksiä, on mahdollista sterilisoida itsensä.

[/quote]

Valitettavasti Suomen barbaarisen lainsäädännön vuoksi ihminen ei voi päättää omasta hedelmällisyydestään ennen kuin on täyttänyt kolmekymmentä vuotta. Lapsen hankintaan on kyllä mahdollisuus vaikka viisitoistakesäisenä, ja raskaana olevia teinejä suorastaan kannustetaan synnyttämään. Tilanne on aivan perverssi. -31

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 22:13"]

Ainakin me ollaan vammaisaborteista lähes samaa mieltä. Ihmisyyttä ei kuitenkaan mielestäni voi perustella sillä selviääkö yksilö itsenäisesti/toimivatko yksilön elintoiminnot ilman ulkopuolista apua. Pieni sikiö tarvitsee äitiään elääkseen, parantumattomasti aivokuollut tarvitsee elintoimintoja ylläpitäviä laitteita jne. sikiö ja aivokuollut ovat molemmat silti ihmisiä vaikka eivät jäisikään eloon omin avuin.

[/quote]

Takerrut vain yhteen kohtaan: myös se aivojen kehitys, eli ihmisen mahdollinen persoona vaikuttaa tähän suuresti: esimerkiksi onnettomuudessa aivokuolleella tämä on, alkiolla ei.

Onko sikiö elävä? Jos on, abortti on tappo. Onko sikiö ihminen? Jos on, abortti on murha. Jokainen voi omalla kohdallaan kysyä nämä kysymykset itseltään ja vastata niihin rehellisesti. Sen jälkeen tietää, onko oma suhtautuminen aborttiin järkevä ja asiallinen. Itse koen sikiö eläväksi ja kasvavaksi ihmiseksi, ihan samalla lailla kuin jo syntyneet vauvat. Erona on lähinnä tunnesiteen muodostuminen ja tottuminen. Syntyneeseen vauvaan luonnollisesti on ehtinyt kehittyä enemmän tunteita.

Omat tunteeni ja ajatukset eivät voi päättää, kuka saa ja kuka ei saa elää. Olen usein ollut väärässä, joten suojelen elämää mieluummin. Ihmiset on usein olleet väärässä, joten ihmisten olisi parmpi suojella elämää mieluummin kuin tuhota sitä omien himojen tai tunteiden johtamana. Onko seksi arvokkaampi asia nautintona kuin toisen ihmisen elämä? Jos on, hyväksyt raiskauksen, pedofilian, pettämisen, jne. 

Kysynkin palstalaisilta, onko sikiö ihminen?

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 23:21"][quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 22:13"]

Ainakin me ollaan vammaisaborteista lähes samaa mieltä. Ihmisyyttä ei kuitenkaan mielestäni voi perustella sillä selviääkö yksilö itsenäisesti/toimivatko yksilön elintoiminnot ilman ulkopuolista apua. Pieni sikiö tarvitsee äitiään elääkseen, parantumattomasti aivokuollut tarvitsee elintoimintoja ylläpitäviä laitteita jne. sikiö ja aivokuollut ovat molemmat silti ihmisiä vaikka eivät jäisikään eloon omin avuin.

[/quote]

Takerrut vain yhteen kohtaan: myös se aivojen kehitys, eli ihmisen mahdollinen persoona vaikuttaa tähän suuresti: esimerkiksi onnettomuudessa aivokuolleella tämä on, alkiolla ei.

[/quote]

Silloin tällöin syntyy aivottomia lapsia, jotka totta kai syntyvät yleensä kuolleina mutta saattavat elää vuoden, kaksi tai jopa kauemmin. Ihmisiähän hekin ovat vaikka syntyvätkin aivokuolleina. Laitan vielä linkin jossa kerrotaan yhdestä tapauksesta. http://www.boston.com/community/moms/blogs/parent_buzz/2013/07/child_born_without_a_brain_is_now_6_years_old.html

Suurin yksittäinen ryhmä on nuoret aikuiset ja teinit. Tottakai kuuluu olla mahdollisuus aborttiin, mutta samalla pelleilyyn on oltava mahdollisuus puuttua tai vähintään pestä kätensä.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 14:39"]

Tällaista asialla mässäilyä en kuitenkaan voi ymmärtää.

[/quote]

Mässäilyä? Ehkä et osaa kovin hyvin englantia, mutta tuon videon tarkoitus oli osoittaa, että abortin ei tarvitse olla ikävä ja traumatisoiva kokemus. Minua kummastuttavat ihmistä, joiden mielestä naisella on oltava oikeus aborttiin mutta hänen pitäisi kuitenkin kärsiä sen vuoksi. Jos asia ei kerran ole väärin, miksi siitä pitäisi olla allapäin? -31

[/quote]

Täytyy olla harvinaisen tunnekylmä ihminen, jollei millään tavalla ole "allapäin", kun hänen sisällään kasvava ihminen kuolee. Olen varmaan sitten niitä ihmisiä, joita kummastelet, sillä kannatan oikeutta aborttiin. Abortti ei ole kuitenkaan jälkiehkäisymenetelmä, kuten se joidenkin päässä näyttää olevan. En minä kaipaa, että ihmiset, jotka päätyvät aborttiin, heittelevät koko loppuelämänsä tuhkaa päälleen. Mutta samanaikaisesti olen vahvasti sen kannalla, että kyllä se tilanne pitää itsekin käsitellä, eikä leikkiä jossain mielikuvitusleikkejä jossain toisessa todellisuudessa. Jos omassa kohdussa on kasvanut ihminen, jonka syystä tai toisesta on päätynyt abortoimaan, niin on maailman normaalein asia olla siitä "allapäin". 

minua järkyttää tuota videota enemmän nää aikuisten (?) ihmisten kommentit siitä kuinka kohdussa oleva ihmisen alku ei ole ihminen vaan verrattavissa loiseen tai lapamatoon. Täytyy sanoa että maailma on pahuutta täynnä! Meistä jokainen on ollut joskus alkio ja silti yksilö alusta alkaen. AIKUISEN tehtävä on ottaa vastuu kenen kanssa, milloin ja miten harrastaa seksiä. kun elämässä ei ole muuta kuin MINÄ MINÄ MINÄ niin ei kykene myöskään kantamaan tekemistensä seurauksia, joka yleensä vaatii epäitsekkyyttä.

Mielestäni monen abortin tehneelle naiselle voisi tehdä pakotettu strerilisaatio, niin säästäisi siinäkin verorahoja, kun ei tarvii enää tappaa lastaan.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 15:38"]

Täytyy olla harvinaisen tunnekylmä ihminen, jollei millään tavalla ole "allapäin", kun hänen sisällään kasvava ihminen kuolee. Olen varmaan sitten niitä ihmisiä, joita kummastelet, sillä kannatan oikeutta aborttiin. Abortti ei ole kuitenkaan jälkiehkäisymenetelmä, kuten se joidenkin päässä näyttää olevan. En minä kaipaa, että ihmiset, jotka päätyvät aborttiin, heittelevät koko loppuelämänsä tuhkaa päälleen. Mutta samanaikaisesti olen vahvasti sen kannalla, että kyllä se tilanne pitää itsekin käsitellä, eikä leikkiä jossain mielikuvitusleikkejä jossain toisessa todellisuudessa. Jos omassa kohdussa on kasvanut ihminen, jonka syystä tai toisesta on päätynyt abortoimaan, niin on maailman normaalein asia olla siitä "allapäin". 

[/quote]

Katsos, kun ne ihmiskäsityksety vaihtelevat: itse olen tehnyt abortin aikoinani, enkä ollut ollenkaan allapäin, vaan ainoastaan helpottunut. Ja minkälainen käsittely on sinusta se ainut oikea tapa? Jos oma käsitys on se, että kyseessä on lapsi siinä vaiheessa, kun sillä on mahdollisuus elää kohdun ulkopuolella, ennen sitää kyseessä on vain potentiaalinen lapsi. Jotkut ovat allapäin, jotkut eivät.

Ja se nimenomaanhan on jälkiehkäisymenetelmä, jos muut menetelmät eivät ole purreet.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 15:34"]

Suurin yksittäinen ryhmä on nuoret aikuiset ja teinit. Tottakai kuuluu olla mahdollisuus aborttiin, mutta samalla pelleilyyn on oltava mahdollisuus puuttua tai vähintään pestä kätensä.

[/quote]

Mitä tarkoitat, että pitäisi olla mahdollisuus puuttua tai pestä kätensä? Eihän muiden henkilöiden abortit kuulu kenellekään muulle kuin vain kyseiselle naiselle, pätkän vertaa.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 15:39"]

Mielestäni monen abortin tehneelle naiselle voisi tehdä pakotettu strerilisaatio, niin säästäisi siinäkin verorahoja, kun ei tarvii enää tappaa lastaan.

[/quote]

Ja sossupummeilta lapset pois, kun niillä ei ole varaa niitä elättää! Annettaisiin sellaiselle, jolla varaa olisi. Näinkin säästettäisiin verorahoja. Millään humaaniudella ei ole mitään merkitystä.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 15:47"]

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 15:38"]

Täytyy olla harvinaisen tunnekylmä ihminen, jollei millään tavalla ole "allapäin", kun hänen sisällään kasvava ihminen kuolee. Olen varmaan sitten niitä ihmisiä, joita kummastelet, sillä kannatan oikeutta aborttiin. Abortti ei ole kuitenkaan jälkiehkäisymenetelmä, kuten se joidenkin päässä näyttää olevan. En minä kaipaa, että ihmiset, jotka päätyvät aborttiin, heittelevät koko loppuelämänsä tuhkaa päälleen. Mutta samanaikaisesti olen vahvasti sen kannalla, että kyllä se tilanne pitää itsekin käsitellä, eikä leikkiä jossain mielikuvitusleikkejä jossain toisessa todellisuudessa. Jos omassa kohdussa on kasvanut ihminen, jonka syystä tai toisesta on päätynyt abortoimaan, niin on maailman normaalein asia olla siitä "allapäin". 

[/quote]

Katsos, kun ne ihmiskäsityksety vaihtelevat: itse olen tehnyt abortin aikoinani, enkä ollut ollenkaan allapäin, vaan ainoastaan helpottunut. Ja minkälainen käsittely on sinusta se ainut oikea tapa? Jos oma käsitys on se, että kyseessä on lapsi siinä vaiheessa, kun sillä on mahdollisuus elää kohdun ulkopuolella, ennen sitää kyseessä on vain potentiaalinen lapsi. Jotkut ovat allapäin, jotkut eivät.

Ja se nimenomaanhan on jälkiehkäisymenetelmä, jos muut menetelmät eivät ole purreet.

[/quote]

Ei varmasti ole ainutta oikeaa tapaa, olet oikeassa. Ehkä halusin tuoda esiin sen, että aborttia tehdessä ollaan jo raskaana, ja kyseessä on iso päätös, onhan lapsi jo alkanut kasvamaan. Ja että päätöstä tehdessä pitäisi kohdata se todellisuus, että ollaan jo ihan oikeasti raskaana. Kun abortti sitten tehdään, voi reaktiona olla toki myös mainitsemasi helpotus. Mutta helpotushan tulee sen jälkeen, kun on joutunut vakavasti pohtimaan myös sitä toista vaihtoehtoa, joka ei juuri siinä tilanteessa ollut mahdollinen syystä tai toisesta.

Toisin sanoen, olen ymmärtänyt, että aborttia käytetään myös jälkiehkäisynä siinä mielessä kuin muitakin ehkäisymenetelmiä. Voidaan jopa jättää kokonaan ehkäisemästä, kun ainahan voi abortoida. Ja näin ollen abortoidessa ei edes kohdata sitä tosiasiaa, että se lapsi on jo siellä kohdussa eikä siihen aborttiinkaan liity silloin sen kummempia tunteita kuin kahvilla käyntiin. Tällaista asennetta vastaan olen vahvasti. Siinä tehdään väärin sekä naisen ruumista kohtaan että sitä sikiötä kohtaan.

En missään nimessä halunnut moralisoida vaikkapa sinun kokemaasi helpotuksen tunnetta.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 15:28"]

Mietipäs nyt vähän, mikä ero sillä on, että on raskaana ja päättää tehdä abortin, kun on raskaana ja päättää jatkaa raskautta: "velvollisuus" syntyy sen jälkeen, kun on sen päätöksen synnyttää tehnyt. 

[/quote]

Mutta jos tuossa vaiheessa ei vielä mitään lasta ole, niin tällöin nainen kokee velvollisuuksia (raittius) jotakuta sellaista kohtaan, joka on kuvitteellinen olento.

Oikeastaan tilanne menee vain absurdimmaksi tällä tavalla ajateltuna. Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa 10. viikolla raskaana oleva päättää pitää lapsensa. Samalla hän kokee velvollisuudekseen olla tuhoamatta lastaan viinalla. Sen sijaan toinen 10. viikolla raskaana oleva päättääkin tehdä abortin.

Syntyy tilanne, jossa on moraalisesti väärin tuottaa vamma 10-viikkoiselle sikiölle, mutta moraalisesti oikein tappaa vastaava sikiö. 

Sinänsä on selvää, että lapset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa. On kuitenkin erikoista ajatella, että 

a) lapsen abortointi

b) lapsen synnyttäminen, rakastaminen ja hänestä huolehtiminen

olisivat yhtä hyviä vaihtoehtoja. 

Kysymys on myös siitä, millainen ihminen haluaa olla (elämää ja lastaan suojeleva vai heikompansa tuhoava). Tasa-arvoisia näistä vaihtoehdoista ei mielestäni saa.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 16:01"]

Ei varmasti ole ainutta oikeaa tapaa, olet oikeassa. Ehkä halusin tuoda esiin sen, että aborttia tehdessä ollaan jo raskaana, ja kyseessä on iso päätös, onhan lapsi jo alkanut kasvamaan. Ja että päätöstä tehdessä pitäisi kohdata se todellisuus, että ollaan jo ihan oikeasti raskaana. Kun abortti sitten tehdään, voi reaktiona olla toki myös mainitsemasi helpotus. Mutta helpotushan tulee sen jälkeen, kun on joutunut vakavasti pohtimaan myös sitä toista vaihtoehtoa, joka ei juuri siinä tilanteessa ollut mahdollinen syystä tai toisesta.

Toisin sanoen, olen ymmärtänyt, että aborttia käytetään myös jälkiehkäisynä siinä mielessä kuin muitakin ehkäisymenetelmiä. Voidaan jopa jättää kokonaan ehkäisemästä, kun ainahan voi abortoida. Ja näin ollen abortoidessa ei edes kohdata sitä tosiasiaa, että se lapsi on jo siellä kohdussa eikä siihen aborttiinkaan liity silloin sen kummempia tunteita kuin kahvilla käyntiin. Tällaista asennetta vastaan olen vahvasti. Siinä tehdään väärin sekä naisen ruumista kohtaan että sitä sikiötä kohtaan.

En missään nimessä halunnut moralisoida vaikkapa sinun kokemaasi helpotuksen tunnetta.

[/quote]

No annan vielä itseni tässä esimerkkiä: minulle se ei ollut mitenkään iso päätös, koska olin miehen kanssa miettinyt jo etukäteen, miten mahdollisen vahongon kanssa tehdään (ehkäisy oli käytössä), koska kun seksiä harrastetaan, niin se on mahdollista. Kun tein raskaustestin ja positiivista näytti, niin ratkaisu oli jo selvä.

Tietenkin se oli shokki ja kun se raskaus keskeytetään, niin tottakai siinä kohdataan se todellisuus: ei se mene niin, että suljetaan silmät ja raskaus on päättynyt: pitää soittaa terveyskeskukseen, käydä gynellä ja saada lähete, keskustella lääkäri kanssa muutamaan otteeseen jne. Ja jos on epävarma päätöksestä, niin siitäkin voi keskustella lääkärin kanssa.

Ja minusta abortti ehkäisykeinona ei todellakaa ole mitenkään järkevä: siksi Suomessa pitäisi vielä enemmän panostaa seksuaalivalistukseen ja mahdollisesti tarjota ilmainen ehkäisy (vaikka ne kondomit, tauditkin voi ehkäistä sillä). Mutta sen kyllä sanon, että ei se abortti ole noin niinkuin toimenpiteellisestikään ihan helppo nakki, koska lääkärikäyntejä tulee useampia ja sitten vielä itse operaatio (kaavinnassa menee koko päivä, lääkkeellisessä myös) jälkitarkastuksineen. Sen lisäksi vielä raskaushormonien vaikutus kroppaan (itsellä ehti tulemaan aamupahoinvointia ja sairaallinen mielihalu syödä omenoita). Lisäksi stressi siitä, että saisi koko homman hoidettua mahdollisimman nopeasti pois alta. Eli ei se ole niin helppoa, että vain otetaan nappia naamaan ja jatketaan.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 16:03"]

Mutta jos tuossa vaiheessa ei vielä mitään lasta ole, niin tällöin nainen kokee velvollisuuksia (raittius) jotakuta sellaista kohtaan, joka on kuvitteellinen olento.

Oikeastaan tilanne menee vain absurdimmaksi tällä tavalla ajateltuna. Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa 10. viikolla raskaana oleva päättää pitää lapsensa. Samalla hän kokee velvollisuudekseen olla tuhoamatta lastaan viinalla. Sen sijaan toinen 10. viikolla raskaana oleva päättääkin tehdä abortin.

Syntyy tilanne, jossa on moraalisesti väärin tuottaa vamma 10-viikkoiselle sikiölle, mutta moraalisesti oikein tappaa vastaava sikiö. 

Sinänsä on selvää, että lapset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa. On kuitenkin erikoista ajatella, että 

a) lapsen abortointi

b) lapsen synnyttäminen, rakastaminen ja hänestä huolehtiminen

olisivat yhtä hyviä vaihtoehtoja. 

Kysymys on myös siitä, millainen ihminen haluaa olla (elämää ja lastaan suojeleva vai heikompansa tuhoava). Tasa-arvoisia näistä vaihtoehdoista ei mielestäni saa.

[/quote]

Sinulla on ilmeisesti se "ongelma", että pidät sikiötä ja alkiota molempia jo lapsina. Itse taas näen niin, että siinä vaiheessa kun nykyisten viikkorajojen mukaan päätös tehdään siitä, haluaako lapsen vai ei, niin se naisen oma suhtautuminen raskauteensa on tietenkin se pääydin, koska naisen sen raskauden tulee kestämäänkin. Jos nainen tekee päätöksen raskauden läpikäymisestä, niin tottakai silloin voitaisiin pitää "velvollisuutena" sitä, että nainen antaa potentiaaliselle lapselle parhaat mahdolliset eväät kehittyä terveeksi lapseksi, koska nainen on sen päätöksen tehnyt. Jos nainen ei raskautta halua läpikäydä, niin sitten ei halua ja raskaus keskeytetään ilman, että potentiaalinen lapsi pääsee kehittymään lapseksi asti.

Sinä näet ilmeisestikin alkion/sikiön jo lapsena, minusta ne ovat vasta potentiaalisia lapsia, jolloin naisen päätös on se avainasia, miten näihin tulee suhtautua.

Hmm, voi olla, etten tiedä tarpeeksi, mitä kaikkea abortin tekemiseen Suomessa liittyy.

Lueskellessani tätä ketjua mieleeni tuli vain ensimmäisenä se jonkin vuoden takainen uutisointi Ruotsissa, kuinka naiset jättävät tietoisesti ehkäisemättä miellyttääkseen kumppaneitaan, koska "ainahan voi abortoida". Tällainen hesarin uutinen näyttää olevan yhä netissä tästä: http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Abortit+lis%C3%A4%C3%A4ntyneet+Ruotsissa+vuosituhannen+vaihteesta+viidenneksen/1135239027616

t. 63 ja 69

Ei siellä kohdussa ole esimerkiksi kuudennella raskausviikolla mitään lasta samassa mielessä kuin vaikkapa kuusivuotias on lapsi. Turha hämärtää asiaa vain, koska kumpaakin kutstaan samalla sanalla. -31

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 01:54"]Onko sikiö elävä? Jos on, abortti on tappo. Onko sikiö ihminen? Jos on, abortti on murha. Jokainen voi omalla kohdallaan kysyä nämä kysymykset itseltään ja vastata niihin rehellisesti. Sen jälkeen tietää, onko oma suhtautuminen aborttiin järkevä ja asiallinen. Itse koen sikiö eläväksi ja kasvavaksi ihmiseksi, ihan samalla lailla kuin jo syntyneet vauvat. Erona on lähinnä tunnesiteen muodostuminen ja tottuminen. Syntyneeseen vauvaan luonnollisesti on ehtinyt kehittyä enemmän tunteita.

Omat tunteeni ja ajatukset eivät voi päättää, kuka saa ja kuka ei saa elää. Olen usein ollut väärässä, joten suojelen elämää mieluummin. Ihmiset on usein olleet väärässä, joten ihmisten olisi parmpi suojella elämää mieluummin kuin tuhota sitä omien himojen tai tunteiden johtamana. Onko seksi arvokkaampi asia nautintona kuin toisen ihmisen elämä? Jos on, hyväksyt raiskauksen, pedofilian, pettämisen, jne. 

Kysynkin palstalaisilta, onko sikiö ihminen?

[/quote]

Tsygootti sisältää jo kaiken geneettisen informaation mikä ihmisellä on ja siinä on kaikki tarvittava jotta se voisi kasvaa ja kehittyä ns. "syntymiskelpoiseksi" vauvaksi. Joten kyllä, jo hedelmöittynyt munasolu on ihminen.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 06:46"]

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 23:21"][quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 22:13"]

Ainakin me ollaan vammaisaborteista lähes samaa mieltä. Ihmisyyttä ei kuitenkaan mielestäni voi perustella sillä selviääkö yksilö itsenäisesti/toimivatko yksilön elintoiminnot ilman ulkopuolista apua. Pieni sikiö tarvitsee äitiään elääkseen, parantumattomasti aivokuollut tarvitsee elintoimintoja ylläpitäviä laitteita jne. sikiö ja aivokuollut ovat molemmat silti ihmisiä vaikka eivät jäisikään eloon omin avuin.

[/quote]

Takerrut vain yhteen kohtaan: myös se aivojen kehitys, eli ihmisen mahdollinen persoona vaikuttaa tähän suuresti: esimerkiksi onnettomuudessa aivokuolleella tämä on, alkiolla ei.

[/quote]

Silloin tällöin syntyy aivottomia lapsia, jotka totta kai syntyvät yleensä kuolleina mutta saattavat elää vuoden, kaksi tai jopa kauemmin. Ihmisiähän hekin ovat vaikka syntyvätkin aivokuolleina. Laitan vielä linkin jossa kerrotaan yhdestä tapauksesta. http://www.boston.com/community/moms/blogs/parent_buzz/2013/07/child_born_without_a_brain_is_now_6_years_old.html

[/quote]

Kuten sanottua takerrut vain yhteen kohtaan. Ja ero tuossa on se, että aivokuolleen tai edes lapsen jolta puuttuvat aivot, eivät tarvitse tiettyä henkilöä pitääkseen itsensä "hengissä", vaan se voi olla kuka tahansa.

Ja kuten minäkin sanoin, mitään tarkkaa pistettä ei ole olemassa, on vain suuntaviivoja. Ja se liittyy myös siihen, että sinä skippaat täysin tuntevan, tietoisen naisen aseman täysin ja keskityt vain siihen sikiöön.

Nämä eivät ole mitään yksiselitteisiä asioita ja oikeastaan aikaisemmin sanojnkin siitä, että en pidä alkiota/sikiötä täysin verrannollisina solumöykkyihin, vaan niilläkin on oma arvonsa (joka tulee pelkästään siitä, että ne ovat potentiaalisia yksilöitä). Naisen itsemääräämisoikeuden pitää vain mennä edelle raskauden alkuvaiheessa, koska silläkin on suuri painoarvo. Jos nainen käyttää itsemääräämisoikeutensa raskauden jatkamiseen, niin silloin päätöstä ei voi tietyn pisteen jälkeen muuttaa.

Ja kyllä, hedelmöittynyt munasolu elää, kuten esimerkiksi muutkin yksittäiset solut, elämän käsite itsessään on suhteellisen laaja. Onko hedelmöittynyt munasolu ihminen? Kyllä ja ei: se on samalla tavalla ihminen kuin kaikki muutkin solut, mutta yksilönä sitä ei voitane pitää. Siltikin esimerkiksi eettisessä tutkimuskäytössä pitää pelkästään sen, että siinä on ihmis-lajin geenit, merkitä enemmän, kuin jos kyseessä olisi jonkun muun eläinlajin alkio.