Tyttäreni 17v ilmoitti olevansa bi-seksuaali
ja saman tien sanoi jo seurustelevansa toisen tytön kanssa. Hämmennys oli VALTAVA. Mitään viitteitä tähän suuntaan ei koskaan ollut tullut. Olin jopa useasti kysynyt suuntautumista, mutta tähän mennessä on kerrotu vain pojista.
Tästä on useampi kuukausi, mutta vieläkään en ole oikein sulattanut asiaa kunnolla.
Periaatteessa asia on järjen tasolla ihan ok, eihän siinä mitään. Tunteen tasolla on sitten eri asia. Olen huomannut tuntevani jonkilaista häpeää ja epäonnistumisen tunteita. Olen myös surullinen, koska tiedän, että välttämättä hän ei tule koskaan saamaan omia lapsia.
Käsittämätöntä miten ihmisen järki ja tunteet tuntuu olevan ristiriidassa. Järjen tasolla tässä ei ole mitään ihmeellistä, mutta tunnetasolla nousee näitä negatiivisia ajatuksia. Olin jopa ajatuksen tasolla hänelle vihainen. En ole tietenkään hänelle näistä tunteista kertonut vaan kertonut vain, että asia on ok ja rakastan häntä edelleen sellaisena kuin hän on.
Onko kellään muilla vastaavia kokemuksia, miten tämä tieto tyttären seksuaalisesta suuntautumisesta aiheuttaa näitä negatiivisia tunteita?
Kommentit (85)
Olipa kaunis runo tuo Gibran, - kiitos tästä.
Kiitos myös kaikille kommenteista :)
Luulen tämä on hyvä hetki taas itse kasvaa ihmisenä.
Onkohan samanlainen bi kuin yksi nainen jonka kanssa oli vähän peliä, ilmoitti kovaan ääneen olevansa BI, siihen sanoin että hyvä juttu voidaan ottaa kimppaan mukaan sen tyttöystäviä.
Muuttui ääni kellossa aika nopeasti.
OnnelijaAnneli kirjoitti:
Olipa kaunis runo tuo Gibran, - kiitos tästä.
Kiitos myös kaikille kommenteista :)
Luulen tämä on hyvä hetki taas itse kasvaa ihmisenä.
Nämä on näitä suruja, iloja, pettymyksiä ja onnistumisia, mitä vanhempana joutuu kohtaamaan eikä se suinkaan lopu edes lasten aikuistuttua. Suurin työ on siinä vaiheessa tehtävä oman itsensä kanssa. Tsemppiä sinulle, olet varmasti hyvä äiti tyttärellesi kun olet jo näin pitkällä asian kanssa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan perusvaihe nuoruudessa, bi-seksuaalisuuden tunteet ovat todella yleisiä varsinkin naisilla joiden seksuaalisuus ei ole yhtä ns "kiinteää" kuin miehillä. Voi olla vaihe joka liittyy oman seksuaalisuuden etsintään ja hakuun, ja vain aika näyttää onko pysyvä preferenssi. Lesbonaisilla muuten yleinen ongelma löytää oikeasti pitkäaikaista kumppania, sillä suurin osa bi-naisista ei ole oikeasti kiinnostunut naisista muuten kuin yksittäisissä seksuaalisissa kokeiluissa, elämänmittainen parisuhde ja lapset halutaan kuitenkin sitten miehen kanssa. Joten näin lesbona voin todeta, että bi-naisia ei oteta tosissaan lesbojen parisuhdemarkkinoilla, aina tulee se päivä eteen kun parisuhde halutaankin miehen kanssa ja naiset ovat vain mielenkiintoinen lisä seksuaalisuuteen.
Mutta lähtökohtaisesti sillähän ei pitäisi olla kuitenkaan mitään väliä onko tyttäresi bi, hetero vai homo. Lisäksi hän on vasta 17-vuotias, ole tukena.
Ei jumal*uta, vielä vuonna 2020 saa lukea tällaista bi-vihamielistä ja meidän identiteettiä vähättelevää p*skaa ja mistäpä muualta kuin siltä vähemmistöltä, jonka pitäisi olla meidän puolella.
Bissenä ei voi voittaa, kun on liian hetero homoksi ja liian homi heteroksi. Biseksuaalien syrjintä sateenkaariyhteisössä on näemmä edelleen yleistä. Se on vaan vaihe, tytöt vaan kokeilee, ei ne halua sitoutua...
En vähättele bisseidentiteettiä millään tavalla, kerron mitä lesbona olen karujen kokemusten sekä muiden vähemmistööni kuuluvien naisten kokemuksista oppinut. Bi-identiteettiin minulla ei ole mitään sanottavaa enkä koe olevani oikea henkilö toisten identiteettiä määrittelemään. On myös valitettavaa että ajatusmaailma jossa kaikkien vähemmistöjen pitäisi olla samaa mieltä on valloillaan - ei ole mitään me vastaan ne asetelmaa tai muutenkaan liittoumia, on vain ihmisiä kokemuksineen ja mielipiteineen. Et voi suuttua siitä jos lesbonaiset eivät näe bi-seksuaalisia naisia välttämättä yhtä varteenotettavina kumppaneina perheen perustamiseen ym kuin muita lesboja.
Se, että mainitsin ap:n tyttären tilanteen olevan mahdollistesti vaihe liittyy tyttären ikään. En itsekkään tiennyt olevani lesbo 17-vuotiaana - kuten en tiennyt elämästä muutenkaan hölkäsen pöläystä.
Varmaan ihan ok, kunhan pysyy kaukana näistä identiteetti- ja setajutuista.
M kirjoitti:
Onneksi ei sentään feministilesbo.
Mitäs pahaa feminismissä ja lesboudessa on? Itse koen molemmat lokerot omikseni :D
Vierailija kirjoitti:
Varmaan ihan ok, kunhan pysyy kaukana näistä identiteetti- ja setajutuista.
Seta ajaa tasa-arvoisuutta. Ei kai tasa-arvo sentään ole keneltäkään pois?
Mitä sitten vaikka olisikin bi tai vaikka trans? Millään tavalla se ei sinulta pitäisi pois olla, eikä edes kuulua sinulle. Tyttäresi elämästä kuitenkin kyse, eikä sinun. Toivottavasti tyttäresi ei jää murehtimaan sitä, miten hänen äitinsä suhtautuu häneen.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan samanlainen bi kuin yksi nainen jonka kanssa oli vähän peliä, ilmoitti kovaan ääneen olevansa BI, siihen sanoin että hyvä juttu voidaan ottaa kimppaan mukaan sen tyttöystäviä.
Muuttui ääni kellossa aika nopeasti.
Itsellänikin muuttuisi jos ymmärtäisin olevani henkisesti tasapainottaman ja rehvakkaan moukan kanssa suhteessa. Vaikka olisi ”kovaan ääneen bi” niin silti seksi voi olla kahden ihmisen välinen asia. Ja se että joku bi on sinut jättänyt ei varsinaisesti tee sinusta heidän kokemusten asiantuntijaa, varsinkaan tuolla empatian tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan samanlainen bi kuin yksi nainen jonka kanssa oli vähän peliä, ilmoitti kovaan ääneen olevansa BI, siihen sanoin että hyvä juttu voidaan ottaa kimppaan mukaan sen tyttöystäviä.
Muuttui ääni kellossa aika nopeasti.
Niin, biseksuaalisuus ei automaattisesti tarkoita, etteikö olisi yksiavioinen ja haluaisi lähtökohtaisesti sitoutua yhteen ihmiseen kerrallaan - ja odottaa sitä myös kumppaniltaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sun pitää sieltä oman pään sisältä ratkaista miksi elät tyttäresi kautta niin että olet asettanut tietyt normit ja vaateet ( lapsenlapset) ja kun hän ei täytä näitä tunnet pettymystä ja häpeää. Ilm. tuo häpeä sitä mitä muut asiasta ajattelee.
Noh, kai se on ihan luonnollista meille ihmiseläimille, että toivoo sukunsa jatkuvan. Itse on hoitanut osuutensa hankkimalla lapsia niin kirveleehän se, kun joutuu näkemään sukunsa päättyvän sitten siihen seuraavaan sukupolveen. Mutta eivät ne bi-taipumukset sitä välttämättä sanele, nimim. kokemusta on.
Ei keneltäkään muulta voi odottaa lastentekoa, vaikka niitä itse olisikin tehnyt. Itsekkyyden huippu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan ihan ok, kunhan pysyy kaukana näistä identiteetti- ja setajutuista.
Seta ajaa tasa-arvoisuutta. Ei kai tasa-arvo sentään ole keneltäkään pois?
Ei valitettavasti aja enää vaan tiettyä ideologiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan ihan ok, kunhan pysyy kaukana näistä identiteetti- ja setajutuista.
Seta ajaa tasa-arvoisuutta. Ei kai tasa-arvo sentään ole keneltäkään pois?
Ei valitettavasti aja enää vaan tiettyä ideologiaa.
Avaapa nyt sitten hieman mikä ideologia on kyseessä jos ei tasa-arvo ja kuinka syvällä olet yhdistyksen toiminnassa jos tiedät salaiset ideologiat näin tarkkaan :)
Vierailija kirjoitti:
Jälleen yksi setan propagandan uhri.
Joo-o. On se niin kamalaa nauttia ihmisistä ihan ihmisinä, riippumatta siitä mitä heidän jalkojensa välissä on.
T. Panseksuaali perheenäiti joka oli panseksuaali paljon ennenkuin tiesi sanaa sille
Hyvä että työstät asiaa itsesi kautta. Aika 50-luvun koti-idylli haavekuvat tai kunnon ihmisen muotti on lapsien tulevaisuudelle luotu tiedostamatta jos bi-seksuaalisuus aiheuttaa kriisin.
Elämässä on niin paljon tekijöitä jotka voivat yksilön kohdalla estää tasapainoisen aikuisuuden ja hyvän perhe-elämän jos sellaista toivoo. Se että tuntee vetoa pelkkien poikien sijaan tyttöihin ja poikiin ei ole yksi niistä.
Aika moni varmaan on oikeasti lesbo mutta on helpompi alussa sanoa että on bi kun se jotenkin ehkä hyväksytään paremmin. Lesboja haukutaan rekkalesboiksi mutta bi-nainen on seksuaalisesti kiinnostava, aina valmis kolmen kimppaan jne. Tottahan tuo ei ole mutta silti moni noin ajattelee.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan samanlainen bi kuin yksi nainen jonka kanssa oli vähän peliä, ilmoitti kovaan ääneen olevansa BI, siihen sanoin että hyvä juttu voidaan ottaa kimppaan mukaan sen tyttöystäviä.
Muuttui ääni kellossa aika nopeasti.
Miksi biseksuaalin naisen tulisi haluta kimppajuttuja? Toivottavasti tajusi lähteä kävelemään ja jättää sinut pelamaan keskenään.
Itse pidän kimppajutuista, mutta jos en olisi panseksuaali, pitäisin varmaan vain sellaisista kimpoista joissa on kaksi miestä ja minä. Eikä tämä suinkaan meinaa että haluan aina harrastaa kimppoja saati kenen kanssa vaan.
T. Panseksuaali perheenäiti joka on ollut naimisissa jo yli 15v miehen kanssa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan ihan ok, kunhan pysyy kaukana näistä identiteetti- ja setajutuista.
Seta ajaa tasa-arvoisuutta. Ei kai tasa-arvo sentään ole keneltäkään pois?
Ei valitettavasti aja enää vaan tiettyä ideologiaa.
Millaista ideologiaa se ajaa?
Ei se lastenhankinta liity mitenkään suuntautumiseen. Olen itse bi-nainen ja miehen kanssa yhdessä yli 10v, emme halua lapsia. Äiti ei sulattanut kaapistatuloani aikoinaan eikä sitäkään ettei lapsenlapsia tule. Valittaa kaikesta, en ole koskaan kokenut kelpaavani, aina olen vääränlainen. Näemme ehkä kerran 5 vuodessa jos sitäkään.