Hesarissa juttu pitkästä kiusaamistutkimuksesta

Tein aikanaan aiheesta aikanaan kandityön eli aihe on tuttu. 

Kiusaaminen voi ilmetä sanallisena ja  fyysisenä väkivaltana ja sosiaalisena eristämisenä. Nykyään on myös somekiusaamista. Oleellista on, että kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsee valtasuhteiden epätasapaino. Kiusaamisen pitää myös olla toistuvaa, että sitä voidaan kutsua kiusaamiseksi. Olennaista on, että uhri kokee itsensä kiusatuksi. Ainahan kiusaaja ei edes tajua, että oikeasti kiusaa ( kiusaaminen voi olla esim. tylsyyden poistamista oppitunnilla) 

Itselleni tuli mieleen, että voisiko tutkimustulos juontaa juurensa leimautumisesta. Kiusaaminenhan voi lähteä ihan vähäpätöisestä asiasta liikkeelle esim. silmälasit. Jonkun ajan päästä silmälasien ympärille kytketään lisää inhottavia asioita esim. professorimaisuus. Kiusaamisen jatkuessa uhri omaksuu uhrin roolin ja ympäristö alkaa pitää häntä sellaisena. Miettikääpä jos ns. ei pidetty ja suosiota nauttiva molemmat kertovat vaikka saman mielipiteitä jakavan vitsin. Voin lyödä vetoa, että kiusatun juttu saa aikaan silmien pyörittelyä, kun taas suositun jutuille nauretaan ( jopa ne, joiden mielestä juttu ei ollut hauska) ja tätä pidetään edelleen hyvänä tyyppinä.  Eli pointtina on, että uhri leimautuu ja alkaa käyttäytyä leimansa lailla. ( vrt.romanit, afroamerikkalaiset).  Yleensä ryhmän normeista poikkeava on se helpoin kohde ja kiusaamisella saadaan pönkitettyä kaltaisten me- fiilistä. 

Onneksi nykyajan koulussa pyritään ( pitäisi pyrkiä) toimimaan monenlaisissa ryhmissä ja kiusaamiseen yritetään puuttua entistä herkemmin mm. Kiva-koulun ja vertaissovittelua avulla. Myös opetuksen pitäisi olla entistä toiminnallisempaa, jolloin oppilailla pitäisi olla muutakin tekemistä, kuin kiusaaminen. 

Tuohon liittyy varmaan aika paljon se, että vuosien kiusaaminen syö itseluottamusta ja masentaa, mikä sitten voi johtaa  yhteiskunnasta eri tavoin eristäytymiseen. Sääli.

Sit taas nää sosiopaatit etenee paska kelluu -periaatteella. Kaveri kertoi tilanteesta niiden työpaikalla, kukaan ei uskaltanut asettua narsistista työkaveria vastaan. Kun se sai päähänsä yrittää organisaatiouudistuksessa ylemmäs työkaverit ei pystyneet kertomaan totuutta kun siitä kyseltiin, ympäripyöreästi vaan myöntelivät että juu juu ihan kelpo tyyppi. Koska eihän ne voineet ottaa sitä riskiä että se jäisi.

Toivottavasti AP joutuu mahdollisimman ikävän työpaikkakiusaamisen kohteeksi. (Ei tollasia dillejä opeta mikään muu kuin Siperia).

Miksi muuten koviksilla oli aina naiset?

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 23:59"]

Miksi muuten koviksilla oli aina naiset?

[/quote]

Siksi että Suomessa on niin paljon kotonaan kaltoinkohdeltuja tyttöjä joille huonosti voiminen ja lannistava parisuhde on normitila ja siksi tavoiteltava asia.

Mitä epäasiallista ap on muka tehnyt? Itsekin mietin aina tutkimusten yhteydessä näitä syy-seuraussuhteita.

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 23:04"]

Mieti nyt itse oman luokkasi tai lapsesi nykyisen luokan kiusattuja. Outoja, erikoisia, köyhiä, tyhmiä, rumia tai kehareita ne valitettavasti on kaikki jo ihan pienenä. Sori vaan. Ei niitä siltikään sais kiusata tietenkään.

[/quote]

Ei ne meillä ainakaan olleet mitään mainitsemiasi, riitti että joutui yhden tytön hampaisiin. Yhdessäkin tapauksessa riitti se, että yhden oppilaan vanhemmat halusivat tehdä rikosilmoituksen tämän kovistytön äidistä, joka oli varastanut luokan luokkaretkirahoja... Siitä alkoi monta vuotta kestänyt systemaattinen kiusaus. 

Minua kiusattiin, koska koulunkäynti oli minulle helppoa, ystävääni siksi, koska hän oli älyttömän kaunis jo lapsena... 

Kaikki tiesivät, millaisia luusereita se kiusaajaporukka oli. Sori vaan.

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 22:45"]Siinä todettiin että 50-vuotiaina koulukiusatut oli sairaampia, masentuneempia, ahdistunermpia, huonommin koulutettuja ja useimmin vailla puolisoa kuin ei-kiusatut. Tulikohan tutkijoille mieleen että luultavasti näistä em. syistä juuri näitä ihmisiä oli lapsena kiusattu. Mikä on syy ja mikä seuraus.

[/quote]

Tunnen tämän tutkimuksen hyvin ja tiedän, että siinä taustamuuttujat on neutralisoitu. Tulos on akateemisesti pätevä. Tutkimus siis osoittaa selvästi, että kiusaaminen vaikuttaa negatiivisesti kiusatun elämään pitkällä aikavälillä.

No ei sitä voi kyllä kiusaamisesta syyttää kuin kiusaajaa, ketään ei pidä eikä saa kiusata millään perusteella. Kyllä kiusaajat toki aina halutessaan syitä keksivät kiusaamiselle, milloin kiusatulla on väärät vaatteet, väärä ulkonäkö, väärä puhetapa, väärä olemus, milloin mitäkin.

Kyllähän sitä ihmiset keksivät millä nyt voisi toista alentaa ja itseään ylentää, on se sitten vaikka hiustenväri tai mikä tahansa. Koomisinta on että aikuisetkin jaksavat päiväkotitasoisista kiusaamista vielä esim. työelämässäkin, yrittämällä ylentää itseään aina paremmiksi painamalla toisia alemmas. Ainahan sitä keksii miten omasta mielestään on "parempi" kuin toinen, sitten haukutaan toisia ja ollaan tyytyväisiä... tai sitten ei.

Liikaa on mielestäni tapauksia joissa kiusatut joutuvat vaihtamaan koulua. Mielestäni kiusaaja on se joka pitäisi aina erottaa (tai laittaa edes erityisopetukseen) mikäli ei kiusaamista lopeta varoituksen jälkeenkään. On jotenkin niin outoa miten Suomessa työpaikallakin ne kiusatut ovat niitä jotka vaihtavat työpaikkaa, eivät kiusaajat. Jotain pitäisi tehdä. Minusta voisi jotain tuntuvampaa rangaistusta alkaa keksimään koulukiusaajille 10 ikävuodesta ylöspäin. Tarhaikäisetkin ymmärtävät ettei toisia saa kiusata, mutta toki silloin ollaan vielä pieniä. Eivät 10-vuotiaatkaan aina ymmärrä tekojensa seurauksia, mutta ymmärtävät silti useimmiten tekevänsä väärin. Minusta opettajienkin pitäisi pystyä valvomaan enemmän, tai voisi olla jokin muu ns. tuntivalvoja (välitunneillakin) joka seurailisi oppilaiden tekemisiä kouluista toiseen ja raportoisi havaitsemansa kiusaamiset. Kyllä sieltä joukosta sitten erottuu ne jotka eristetään joukosta yms. En tiedä, mutta mitä enemmän kiusaamista saataisiin kitkettyä, sen tasapainoisempia ja onnellisempia aikuisia kasvaisi.

Täytyy vielä todeta että tietenkin kiusaaminen on sina väärin, mutta ihmisen perusitsetuntemus ja itsetunto määrittää jo alunperinkin sen miten kiusaaminen vaikuttaa. Mun lapsia on kiusattu (rilleistä ja oudoista nimistä) mutta ne on niin tautasella itsetunnolla varustettuja ettei se ole heihin vaikuttanut mitenkään.

Tautasella=rautasella

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 08:12"]

Täytyy vielä todeta että tietenkin kiusaaminen on sina väärin, mutta ihmisen perusitsetuntemus ja itsetunto määrittää jo alunperinkin sen miten kiusaaminen vaikuttaa. Mun lapsia on kiusattu (rilleistä ja oudoista nimistä) mutta ne on niin tautasella itsetunnolla varustettuja ettei se ole heihin vaikuttanut mitenkään.

[/quote]

On hienoa, jos sinun lapsesi eivät ole kärsineet kiusaamisesta. Toisaalta kiusaamista on monenlaista. Kiusaaminen voi olla sitä, että joku tai jotkut huutelevat tyhmyyksiä vain ajoittain ja ehkä kiusamiseen eivät osallistu ihan kaikki. Joskus kiusaaminen on kuitenkin sellaista, että kiusatulta ikään kuin viedään ihmisoikeudet - koulussa on konsensus siitä, että yhtä oppilasta saa pahoinpidellä ja solvata loputtomiin; hänen maineensa tuhotaan. Silloin kiusaaminen satuttaa syvältä vahvimpiakin.

Kiusaamisen seuraukset yksilölle riippuvat monesta asiasta, mm.:

- millaista kiusaaminen on

- onko kiusaajia yksi, pieni joukko vai kiusaako käytännössä koko koulu yhtä

- kuinka aikuiset kotona suhtautuvat kiusaamiseen

- kuinka opettajat suhtautuvat kiusaaamiseen

- kuinka kiusattu itse reagoi kiusaamiseen jai erityisest kuinka opettajat suhtautuvat kiusatun reaktioon

- jätetäänkö kiusattu täysin yksin, onko hänellä yhtään ystävää koulussa

- kuinka koulu suhtautuu kiusatun perheeseen ja perheen mahdollisiin yrityksiin puuttua kiusaamiseen

Niin. Mut jokaisella on vastuu omasta hyvinvoinnistaan kuitrnkin.

Läskikin on yleensä läski sekä ennen että jälkeen kiusaamisen.

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 23:10"]

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 23:08"]

Rumasta ei tullut kiusaamisella rumaa. Eikä tyhmästä tyhmää.

[/quote]  Mutta rumasta olisi voinut tulla menestyvää jos itsetuntoa ei olisi romutettu kiusaamalla rumuudesta. Tyhmäkin olisi voinut olla onnellinen jos ei olisi tuhottu tyhmyytensä takia.

[/quote]

Älykäskin kiusattu voi masentua kiusaamisesta niin paljon, ettei koskaan saa elämästään enää kiinni. Koulutus voi siksi jäädä huonommaksi kuin mitä se olisi jos häntä ei olisi kiusattu.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 08:12"]

Täytyy vielä todeta että tietenkin kiusaaminen on sina väärin, mutta ihmisen perusitsetuntemus ja itsetunto määrittää jo alunperinkin sen miten kiusaaminen vaikuttaa. Mun lapsia on kiusattu (rilleistä ja oudoista nimistä) mutta ne on niin tautasella itsetunnolla varustettuja ettei se ole heihin vaikuttanut mitenkään.

[/quote]

Tämä olisi sitten vanhempien tehtävä valaa itseluottamusta lapseen kotona. Toisaalta kyllä kukaan ei voi pysyä vahingoittumana, jos vuosia systemaattisesti kiusataan. Etenkin kun lapsi ei itse voi tehdä asialle mitään. Aikuinen kiusattu voi sentään vaihtaa työpaikkaa jne. Sitä paitsi lapsena sitä itsetuntoa vasta rakennetaan.

Toisaalta puoliensapitämistä pitäs harjotella enemmän!

[quote author="Vierailija" time="07.05.2014 klo 11:00"]

Toisaalta puoliensapitämistä pitäs harjotella enemmän!

[/quote]Juu. Auvinen ja Saari opettelivat oikein viimeisen päälle

puoliensa pitämistä. Siis elämähän on NIINKU First Person Shooter;

"pelin" sääntöjähän ei voi mitenkään muuttaa...