Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä maksuja omakotitalossa asuessa on otettava huomioon?

Vierailija
15.12.2020 |

Olen ostamassa taloa. Ei ole aikaisempaa kokemusta moisesta, ja olen summannut kuluja. Vesilasku, sähkölasku, mahd. tiemaksut, kiinteistövero, vakuutukset, remontit, jätemaksu ja savupiipun nuohoaminen. Onko muita?

Kommentit (355)

Vierailija
121/355 |
18.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kallista ja turhaa. Muuttakaa kaikki Helsingin keskustaan, siellä on hyvä olla!

Vierailija
122/355 |
18.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kallista ja turhaa. Muuttakaa kaikki Helsingin keskustaan, siellä on hyvä olla!

P*skapuhetta mutta uskotaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/355 |
21.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
124/355 |
29.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kallista ja turhaa. Muuttakaa kaikki Helsingin keskustaan, siellä on hyvä olla!

Ei ikinä !!!!

Vierailija
125/355 |
29.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt laskelmia asumisen kuluista. Asun uudehkossa ok-talossa ja aina välillä mietin että olisiko huolettomampaa asua kerrostalossa. Niiden vastikkeet (samankokoinen asunto kuin nykyisen talon asuinpinta-ala) on kuitenkin n. kaksinkertaiset nykyisiin asuinkustannuksiini verrattuna. Ja ihan samalla tavalla ne remonttikulut lankeaa niissäkin maksettavaksi. Teen siis jatkossakin lumitöitä.

Vastikkeet vastaavankokoisessa asunnossa kuin mitä meidän talo on, ovat tosiaan päätä huimaavia!

Meillä reilu 10v vanha okt 150 neliötä. Kaikki juoksevat asumiskulut ovat keskimäärin 460e/kk.

Vierailija
126/355 |
29.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Omakotitaloasumisessa parasta oli se, kun talo saatiin myytyä. Ei koskaan enää omakotitaloon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/355 |
29.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä jätemaksu, vesimaksu, kiinteistövero, nuohous, vakuutus, hulevesimaksu, polttopuut, sähkö ja tonttivuokra kustantaa kuukaudelle jyvitettynä noin 400-450€. Tarkoittaen sitä että heinäkuussa voi mennä 100€ ja marraskuussa 700€. Siispä maksamme itsellemme ”vastiketta” josta kuittaamme talon laskut. Lämmitysmuoto sähkö/puu, ilmalämpöpumppu on ja sähköpatterit ei ole ikinä päällä, kun pääosin puilla lämmitetään. Neliöitä 170m2. Vuosittain varataan 1500€ ylimääräistä ja näistä rahoista sitten hankitaan ruohonleikkuria, jääkaappia jne tai vaikka pihaan palju kuten viime vuonna. Ja kerrytetään remonttikassaa.

Ihan vertailuna, muutama vuosi sitten rivitalokolmion vastike oli vesi- ja autopaikkamaksuineen 360€. Nyt talossa on neliöitä 100m2 enemmän, mielestäni talon kustannus on aika kohtuullinen.

Vierailija
128/355 |
29.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt laskelmia asumisen kuluista. Asun uudehkossa ok-talossa ja aina välillä mietin että olisiko huolettomampaa asua kerrostalossa. Niiden vastikkeet (samankokoinen asunto kuin nykyisen talon asuinpinta-ala) on kuitenkin n. kaksinkertaiset nykyisiin asuinkustannuksiini verrattuna. Ja ihan samalla tavalla ne remonttikulut lankeaa niissäkin maksettavaksi. Teen siis jatkossakin lumitöitä.

Vastikkeet vastaavankokoisessa asunnossa kuin mitä meidän talo on, ovat tosiaan päätä huimaavia!

Meillä reilu 10v vanha okt 150 neliötä. Kaikki juoksevat asumiskulut ovat keskimäärin 460e/kk.

Kauhean kallista. Suosittelen lämmitysmuodon vaihtoa. Meillä on maalämpö ja asumiskulut jäävät reilusti alle puoleen tuosta. 60-vuotias okt Vantaalla, lämpimiä neliöitä n. 170.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/355 |
29.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aiemmin tuossa kerrottiin että rahaa kannattaa pitää jemmassa jos jotain menee rikki, esim. jääkaappi. Kyllä omakotitaloasumisessa pitää varautua vähän kalliimpiin asioihin:

- Lämmitysjärjestelmä voi hajota, sen voi joutua korjaamaan tai uusimaan tahi vaihtamaan ajanmukaiseen.

- Katto pitää pitää kunnossa: Puhdistaa, maalata/pinnoittaa, korjata

- Seinä maalata (ulkoa, mahdollisesti sisällä)

Ja ennenkuin säikähdät omakotiasumista niin on hyvä muistaa että kerrostalossa maksat samoista asioista, korjauksista + isännöintipalvelusta. Maksut vaan on vähän eri nimillä. 

Vierailija
130/355 |
29.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa pohtia etukäteen niitä kaikkein suurimpia kustannuksia, joita eteen tulee. Kaikkihan riippuu tietysti myös talon isästä ja jo tehdyistä remonteista.

Keskimäärin remontin tarpeet on:

- Kosteiden tilojen uusiminen 20v välein (wc,suihkutilat, sauna)

- Julkisivun suurempi ehostus 25v välein (huoltomaalaukset 5-10v välein)

- Kattoremontti 30-40v välein

- Ikkunoiden vaihto 25-35v välein

- Putkiremontti 50-60v välein. 

Riippuen talon koosta, noille tulee aika paljon hintaa kerralla, mutta kuolettuvat toki vuosien saatossa. 

ja kun muutat ensimmäistä kertaa omakotitaloon, niin et voi uskoakaan kuinka paljon rautakauppaan menee alussa rahaa. Kaikki oleelliset härvelit ja työkalut pitää kuitenkin hommata. 

Kosteat tilat tähän taloon on tehty 19 vuotta sitten. Silikonin uusinta on ensi kesänä edessä, muuten edelleen siistit kiitos huolellisen siivoamisen ja huollon. Julkisivu on vuodelta 1888. Edelleen ehjä, maalattu viimeksi 8 vuotta sitten. katto on melkein 50 vuotta vanha, ei kaipaa uusintaa koska tehty aikoinaan hyvin. Säännöllisesti huolletaan. Ikkunat on myös vuodelta 1888. Puuikkunat jotka kitattu uudestaan n. 10 vuotta sitten. Huoltomaalausta parin vuoden sisään. Putket on uusittu 20 vuotta sitten, näiden uusien muoviputkien ikää ei osaa kukaan arvioida oikein.

Kannattaa ostaa vanha ja hyvin tehty talo.

Olen tehnyt kattohommia reilut 10 vuotta ja täytyy todeta, että kattosi on sitten harvinaisuus. Urallani ei ole tullut vastaan missään yli 50v vanhassa rakennuksessa kattoa, jolle ei olisi tarvinnut tehdä pinnoitteen vaihtoa tai merkittäviä paikkauksia ja isoja huoltoja.  

Ylipäätään katon kuntoon vaikuttaa talon sijainti ja materiaalit. 

Meillä on 1800-luvun alussa tehty talo, johon 1952 on rakennettu yläkerta sekä sen myötä uusi konesaumattu peltikatto. Katolla nyt ikää 72 vuotta ja ei mitään merkkejä ole näkyvissä, etteikö tulevat vuosikymmenet hyviltä sen suhteen näyttäisi.

Kun omaat kokemusta kattotöistä, olet varmaan myös tietoinen siitä, että aiemmin näihin konesaumattuihin käytetty pelti on toista luokkaa, kuin tänä päivänä käytetty vastaava pelti.

Onko termi observation bias tuttu? Joku joka tekee kattotöitä luonnollisesti näkee vain kattoja jotka jotain työtä tarvitsevat. Sama homma kuin "kyllä vanhat talot on hyviä ja kestää" höpinän kanssa. Niistä on pystyssä enää ne hyvät ja kestävät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/355 |
29.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinteistöverosta ei kannata kauheasti metelöidä, se on kuitenkin kerran vuodessa tuleva melko pieni kulu, ellei nyt ihan kaupungin keskustassa asu ja tontti ole tosi iso.  Meillä kiinteistövero on jotain alle kaksisataa vuodessa.

Sähkön ja veden maksaa jokainen asukki jossain muodossa riippumatta siitä, missä asuu.  Ei ne kenellekään ilmaisia ole.  

Vakuutusmaksu ei ole pakollinen, jos talosta ei ole velkaa.  Vakuutus kannattaa tietenkin olla, mutta siitähän neuvotellaan itse vakuutusyhtiön kanssa, ehdot ja maksun määrä.

Aurauskuluja ei ainakaan meillä ole.  Eikä nykyään ole luntakaan mitä aurata.

Nuohousmaksut oli aikanaan jotain kymppejä kerrallaan, nyt niitä ei enää ole niitäkään kun laitettiin maalämpö.  Nuohooja ei käynyt edes joka vuosi.

Ruohon voi leikata ihan sillä halvalla työnnettävällä leikkurillakin, ei siihen ole mikään pakko hommata tonneja maksavia "traktoreita."   Eikä kaikilla omakotiasujilla ole automaattisesti sitä leikattavaakaan, riippuu niin paljon siitä talosta ja tontista. 

Jos ostaa valmiin talon, johon voi muuttaa samantien ilman remontteja, niin ne kulut voi jakaa tuleville vuosille ihan oman mielensä mukaan.  Mekin asuimme kymmenen vuotta 60-luvun alussa rakennetussa talossa, mihin ei ollut tehty yhtään minkäänlaista remppaa koko aikana, muutimme siihen v. -90.  Sen kymmenen vuoden aikana maksoimme talon, eikä mennyt ihan sitäkään.  Kaikki, mitä on tehty, on tehty pikkuhiljaa.  On tehty sellaistakin, mitä kaikki ei tee milloinkaan, ja ihan hyvin voivat asua.  Ei ole mikään pakko muuttaa jotain pihan ulkonäköä radikaalisti, jos se kelpaa sellaisenaankin.

Joillakin kerrostaloasukeilla on sellainen käsitys, että omakotitalossa koko ajan jotain menee rikki ja räjähtelee, tulee vesivahinkoa, öljykattila pamahtaa, katto romahtaa, ikkunat uusittava alinomaa jne.  Ei todellakaan.  Hyvin tehty talo kestää asumisen.  

Eikä omakotiasuja ole velvollinen osallistumaan mihinkään taloyhtiön tekemiin päästöksiin.  Ihan vapaasti saa asua ja olla oman mielensä mukaan.  Jos tykkää, että ikkunat kelpaa, kukaan ei tule vaatimaan, että ikkunaremppa on tehtävä ja sinun siitä maksettava.

Eikä kaikki edes ajattele sillä tavalla, että talosta on joskus tulevaisuudessa saatava ne omat siihen sijoittamansa rahat takaisin.  Kaikki ei edes harkitse talonsa myyntiä -ikinä.  Naapurissa asui vanha pari omassa nuorina rakentamassaan talossa koko ikänsä.  Kun kuolivat pois, perilliset, jotka asui ihan muualla, myi talon ja saivat sen mitä saivat, ihan kohtuullisesti kuitenkin.  Heille se oli ihan se ja sama, saivatko he siitä nyt sen rahan, minkä vanhemmat oli aikanaan sijoittaneet.  Vanhemmat sijoittivat asumiseensa ja hyvin asuivat.  Rahan arvokin on muuttunut sinä aikana moneen kertaan.

Teillä on halpa kiinteistövero, oikeasti se on on useita satasia. Jos on vakituinen asunto niin hormi on nuohottava kerran vuodessa, on keskimäärin satasen luokkaa. Vakuutus kannattaa aina olla, joka vuosi palaa taloja.

Jep, täytyy asua aika korvessa jos vero on pari sataa. Asutaan Tampereella uudessa talossa ja kiinteistövero on yli 900e/vuosi.

Miten edullinen kiinteistövero korvessa asumiseen liittyy? Joissain kunnissa valtuusto on päättänyt pienemmästä verosta, että ei kun yhteyttä omaan valtuutettuun jos vero on omassa kunnassa kova. Kiinteistöverosta päätetään valtuustossa samalla kun kunnallisveroprosentista. Ensi vuoden prosentit on jo päätetty, mutta vaalit tulossa, joten kannattaa katsoa ketä äänestää.

Kohta hallitus nostaa kiinteistöveroa. 

Sincc

Niin, KUNNANhallitus esittää KUNNANvaltuustolle kiinteistöveron määrän, minkä valtuusto hyväksyy tai hylkää. Suomen hallituksella ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Vierailija
132/355 |
29.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hallituksen tulewaisuudessa nostama kiinteistöwero

Sincc

Kiinteistöverosta ei päätä Suomen hallitus. Kiinteistöverosta päättää jokaisen kunnan oma kunnanavaltuusto.

Otapa selvää ihan perusasioista ennen kommentoimista.

Silloin kun Sote-uudistuksen edellistä versiota suunniteltiin Sipilän hallituksessa, oli yhtenä verokeinona  hallituksen työkalupakissa maakunnille oikeus periä kiinteistöveroa. 

Niin oli. Kiinteistöveron periminen siirtyisi kunnilta maakunnille. Suomen valtio sitä ei ole perinyt missään vaiheessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/355 |
29.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta verorahat lapataa maasta ulos toki.... kirjoitti:

Aiemmin tuossa kerrottiin että rahaa kannattaa pitää jemmassa jos jotain menee rikki, esim. jääkaappi. Kyllä omakotitaloasumisessa pitää varautua vähän kalliimpiin asioihin:

- Lämmitysjärjestelmä voi hajota, sen voi joutua korjaamaan tai uusimaan tahi vaihtamaan ajanmukaiseen.

- Katto pitää pitää kunnossa: Puhdistaa, maalata/pinnoittaa, korjata

- Seinä maalata (ulkoa, mahdollisesti sisällä)

Ja ennenkuin säikähdät omakotiasumista niin on hyvä muistaa että kerrostalossa maksat samoista asioista, korjauksista + isännöintipalvelusta. Maksut vaan on vähän eri nimillä. 

Niin ja omakotitalossa esim. ulkomaalauksenkin voi tehdä itse jos haluaa ja säästää pitkän pennin.

Vierailija
134/355 |
29.12.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos asuu Kuopion kaltaisessa kaupungissa niin:

-kaukolämpöön houkuteltiin liittymään kun se on niin edullista, hinnat nousivat lähes 100% 5 vuodessa

Kaupungin omistama energiayhtiö piiloverottaa raskaasti, koska se voi.

-vesimaksut nousevat jatkuvasti; kaupunki piiloverottaa raskaasti, koska se voi

-hulevesimaksu. Ja kyllä, se peritään vaikka ei ole lähelläkään yhtään hulevesikaivoa.

-kiinteistövero, kyllä nousee. Tämä verohan keksittiin kattamaan kuluja esim. tontin ohi kulkevan tien kunnossapidon kustannuksia kattamaan. Lumet aurataan kun muistetaan, mutta kun aurataan, niin tehdään iso valli pihaliittymään. Kun se lumi on siirretty pihalle, niin sitähän asukas ei saa kolata tien penkkaan vaan pitää säilöä omalle pihalle.

-sähkönsiirto, hohhoijjaa, sattuu olemaan kaupungin pääosin omistama puulaaki.

Eiköhän tässä keksitä vielä lisäpakotteitakin, auringonvalomaksu, hengitysilmamaksu, uloshengitysmaksu, partavero..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
135/355 |
18.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vesi

Sähkö

Auraus

Tiemaksut

Kiinteistövero

Vakuutus

Nuohous

Likakaivon tyhjennys

Vierailija
136/355 |
18.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki pihakoneet ja tavarat pitää ostaa itse, ei ole taloyhtiöitä, joka ostaisi yhteisen ruohonleikkurin, lumikolan, pensassakset, hiekoitushiekan liukasta vastaan (huomaa että olet vastuussa, jos vaikka roskientyhjentäjä tai postinkantaja liukastuu pihalla, ja loukkaa jalkansa) mahdolliset ulkokalusteet, keinut tms. 

Oma roska-astia ja sen tyhjennys.

Jos sinulla on lipputanko, niin pidät itse huolta liputuksesta.

Vierailija
137/355 |
18.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kallista ja turhaa. Muuttakaa kaikki Helsingin keskustaan, siellä on hyvä olla!

Terveisin Helsingin City-vihreät.

Motto: "Kehä kolmosen ulkopuoli kansallispuistoksi!"

Vierailija
138/355 |
18.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laskut, yllättävät menot, ja mitä näitä nyt on.

Vierailija
139/355 |
18.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nuohous riippuu paljonko puita poltettu.

Vierailija
140/355 |
18.01.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sähkön voi kilpailuttaa. Siirto kuitenkin kallein.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yksi viisi