Mitä maksuja omakotitalossa asuessa on otettava huomioon?
Olen ostamassa taloa. Ei ole aikaisempaa kokemusta moisesta, ja olen summannut kuluja. Vesilasku, sähkölasku, mahd. tiemaksut, kiinteistövero, vakuutukset, remontit, jätemaksu ja savupiipun nuohoaminen. Onko muita?
Kommentit (355)
Vierailija kirjoitti:
Pitää varautua okt:ssa siihen, että putkirempan hinnasta voi ottaa nollan pois verrattuna kerrostaloon.
Kaikissa asumismuodoissa, misdä asut pitkään, tulee jossain kohtaa remontteja. Okt:ssa saa sentään päättää ihan itse, koska tekee, mitä, miten ja millä hinnalla tekee.
AsOy:ssa alistut siihen, mitä "yhdessä" päätetään ja häviät ihan hemmetisti rahaa.
Ja mikähän siinä ok-talon putkirempassa on se kauheus....hakee tarvimansa osat kaikki putkiliikkeestä ja laittaa uudet vanhojen mukaan samoin kuin on olleet. Siinähän ne on näkyvillä tiskipöydän alakaapissa josta läpivienteinä sekä ylä että alakertaan, sinne asianmukaiset uusinnat ja kytkennät sekä sauna/suihkutiloihin. Ei tuo nyt omaisuuksia maksa talon sisäpuoliset on helppo nakki, toki täytyy ammattilaisen kytkeä jollei itse pysty.
Talon ulkopuolinen vaatii kaivinkoneen tekemään roilon jonne uudet putket vanhojen tilalle tai sukitus jos haluaa helpommalla pööstä ja pihaa rikkomatta tehdä.
Kaikesta nykyään tehdään joku numero.
Vierailija kirjoitti:
Omakotiasukas_2021 kirjoitti:
Tonttivuokra voi olla pientalotontilla helpostikin sellaiset viitisen tonnia vuodessa, siis ihan kaupungin omistamalla tontillakin. Tonttirahastolla tämä saattaa olla vieläkin enemmän. Mutta toisaalta vastaavasti omakotitalon rakentajan ei ole tarvinnut upottaa tontinhankintaan sellaista kuusinumeroista summaa eli tämä on joko voinut käyttää senkin rahan talon rakentamiseen tai sitten säästää tuon summan rakennushankkeesta. Ja joku arvo kannattaa laskea sillekin että vuokratontilla talonomistajalle lankeava kiinteistövero maksetaan yksinomaan rakennusten arvosta, ei maapohjasta.
Talonrakentajalla tulee harvemmin ongelmaa tuosta vuokratontista, vuokra-ajat ovat yleensä n 50 vuotta ja jos omakotialo rakennetaan 35-45 ikävuosien välissä. Tämä tarkoittaa että tuon ensimmäisen vuokrakauden umpeutuessa rakentaja on 85-95 vuoden välissä, ainakin suomalaismiehistä aika harva on enää hengissä tuossa iässä. Ja ne jotka ovat, he ovat yleensä jo muuttaneet aiemmin muualle (kerrostaloon tai jopa palvelutaloon). Toki on hyvä kysymys jatkuuko vuokrasopimus tuossa vaiheessa, jos jatkuu niin millä hinnoilla ja jos ei jatku, millainen sopimus on kiinteistöllä olevien rakennusten lunastuarvosta.
Sen sijaan ongelmaksi muodostuu hyvin usein se että kun taloa myydään, hyvin harva talonostaja osaa huomioida vuokratonttia talon hinnassa. Asunnon osto ja puolison etsiminen ovat kumpikin aika tunnepitoista hommaa ja siinä on vaikea pitää päätä kylmänä. Hieman yksinkertaistaen sanoisin että jos rinnakkaisilla, samankaltaisilla tonteilla on myynnissä samanlaiset, samaan aikaan tehdyt talot siten että toinen on vuokratontilla ja toinen omalla, noiden omakotitalojen myyntihinnassa tulisi olla eroa samanverran kuin tuollaisen tyhjän tontin ostaminen maksaa. Tätä ei moni asunnonostokuumeessa muista kun katsellaan pihan kauniita istutuksia ja kylpyhuoneen kauniita kaakeleita.
Riippuu kyllä todella paljon paikkakunnasta paljonko tonttivuokra on. Me asutaan keskisuuressa kaupungissa, tavallisen okt-tontin vuokra on 300-1300e/kk koosta ja sijainnista riippuen. Noissa halvimmissakin on vuokrasopimusta vielä 20 vuotta jäljellä. Vuokratontti taitaa olla ongelma lähinnä pk-seudulla.
Siis mitä? Voiko joku omakotitalon tontin vuokra olla 300-1300 euroa KUUKAUDESSA? Vai tarkoitatko vuodessa? Herran pieksut.
Ei tällainen maalaismölli tietysti ymmärrä mitään tuollaisten tonttivuokrien päälle, kun ikänsä asunut taajaman ulkopuolella omalla maalla. No mitäs sitten tapahtuu, jos haluaa myydä talonsa ja sen maapohjasta on vuokra-aikaa jäljellä jotain 10 vuotta, ostaako sitä kukaan? Mistä sitä tietää, saako sen talonsa sitten pitää, jos kunta tai kaupunki päättääkin ottaa tontin itselleen, vai voiko saada takeet siitä, että vuokrasopimusta jatketaan?
Lämmitysmuoto se on omakotitaloissa se ratkaisevin meno. Luin tässä joku vuosi sitten jostakin ammattilehdestä, kuinka joku mies, jonka talossa oli sähkölämmitys, oli päättänyt tehdä kaikkensa saadakseen sähkön kulutuksen (tai paremminkin siis sähkölaskut) mahdollisimman pieneksi. Oli aurinkopaneeleita ja oli yösähköä ja vaikka mitä, millä yritettiin pienentää kuluja. Tulos oli lähinnä plus miinus nolla. Vaikka kulutusta kuinka yritettiin säännöstellä, laskuissa se ei juurikaan näkynyt.
Meillä vaihdettiin maalämpöön, ja kyllä se jotain vaikutti, mutta toisaalta on huomioitava ne kulut, mitä tuli sen maalämmön asentamisesta ja laitteista. Niitäkin on joskus uusittava, joten kaikki maksaa. On vain ajateltava niin, että jostakin on maksettava, Suomessa ei pysty asumaan ilman lämmitystä.
Maalla asumisessa on omat etunsa, mutta toisaalta voi olla pitkät välimatkat, mikä vaatii omaa autoa. Eipä sillä, mistä ne kaupunkien ruuhkat sitten muodostuvat, ellei siellä asuvien ihmisten autoista, eli kyllä siellä omia autoja tunnutaan tarvitsevan yhtä lailla. Meitä lähin kaupunki on Tampere, ja kaikilla siellä asuvilla ystävilläni on oma auto. Sanovat, että ei he pelkästään julkisilla pärjäisi kuitenkaan.
Nuo nuohouskulut tuntuu täällä olevan joku isokin kuluerä, sehän on varmaan yksi pienimmistä. Meillä ei sen maalämmön takia ole mitään nuohottavaa.
Isot kartanot ja palatsit on tietysti rahaa vieviä, kuka sellaista haluaa ylläpitää. En itse muuttaisi myöskään mihinkään vanhaan kansakouluun, niin romanttista kuin se olisikin. Muistan kuinka palelin lapsena ikivanhassa puukoulussa kun sitä silloin joskus ammoisina aikoina kävin. Luokkahuoneet oli isot ja nurkassa pönttöuuni, joka ei riittänyt pitämään salia lämpimänä vaikka sinne syydettiin halkoja sylyskaupalla.
Postista kotiinkuljetettuna voi joutua maksamaan jos yleinen tie kulkee kauempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kaikki. On hyvä pitää 1000-1500e puskuri, jos jotain sattuu hajoamaan.
Tuolla et pitkälle pötki...
Kyllä ainakin 3v nettopalkan verran.Vähintään.
Rakennettu omakotitalot 98, 06 ja 15.
3 vuoden nettopalkka olisi tällähetkellä sellainen 180 k€.
Huoltotöihin ja pikkuremppoihin (uima-altaan kemikaalit, terassiöljyt, muutaman sisäseinän maalaus, 1 hajonnut kodinkone 13v jälkeen, yhden terassin kaiteen uudelleenmaalaus, ruohonleikkuri, oksasakset, lannoitteet ja lisämulta) n 5000€ tähän mennessä. Siis 22 vuodessa
Miksi hitossa pitäisi olla 175 000 vielä jemmassa? Ikinä emme saa tämän talon remontteihin upotettua niin paljoa:D
Tässä keskustelussa mainitut vuokrat ovat siis omakotitalotonttien vuosivuokria. Tuo kuukausivuokra on varmasti ajatus- tai kirjoitusvirhe. Joku tuossa nostikin hienosti esiin että kuinkahan mahtaa saada talon kaupaksi jos vuokrakausi alkaa olla lopuillaan. Teoriassa asian pitäisi olla juuri noin mutta aina löytyy ihmisiä jotka eivät sitä tajua, etenkin jos talon hinta on riittävän matala.
Tuo auto vai julkiset ei ole noin mustavalkoinen asia: En tiedä kovin montaa kerrostaloperhettäkään jossa selvittäisiin autotta. Joku kaupungin ytimessä asuva perhe saattaa selvitä yhdellä autolla, etenkin jos saavat tarvittaessa lainaksi vaikkapa jonkun lähellä asuvan isovanhemman autoa tai jos isovanhemmat jopa auttavat lasten kuskailuissa. Ja kahden auton tarve toteutuu kaupunkialueillakin asuvilla kerrostaloperheillä helposti vanhempien töiden tai lasten harrastusten vuoksi. Työkaverini asuu aika lailla Helsingin ytimessä, rautiovaunupysäkkikin on talon edessä. Kyllä heillä silti on kaksi autoa kun hänen miehellään on vuorotyö ja lapsilla harrastuksena futis. Toisaalta omakotitaloissa asuu monta sellaista eläkeläispariskuntaa jolla on vain yksi auto ja yksi ajokorttikin.
Sähkössä säästäminen on siitä hankalaa puuhaa että helposti tuntuu ettei mitään säästöä tule vaikka kuinka lisäeristäisi taloa, ottaisi maalämpöä, kilpailuttaisi sähköä, yms. Tuo tosin johtuu aika lailla siitä että niin sähkön siirtohinnat kuin sähköverokin ovat nousseet voimakkaasti. Kannattaa katsoa ne kulutuslukemat eli paljonko kulutus on pudonnut, sitten vain laskemaan kuinka paljon enemmän olisi mennyt sähköä ilman noita toimenpiteitä ja mitä se olisi maksanut uusilla siirtohinnoilla. Jo alkaa säästö näkyä vaikkei siltä heti tunnukaan.
Mitä tulee talonlämmitykseen niin maalämpökoneistoa pitää toki huoltaa ja joskus se pitää uusia. Mutta tuskinpa sentään tarvitsee porata uutta maalämpökaivoa joten ei se uusiminen ole niin kallista kuin maalämmön laittaminen alunperin.
Lopuksi tuohon kirjoitukseen jossa joku kertoi rakentaneensa kolme taloa ja saaneen niistä hyvin myyntivoittoa. Voi onnistua jollakin mutta vain aniharvoin maallikolla (henkilöllä joka ei ole rakennusalan ammattilainen). Ammattilainen osaa yleensä suunnitella talon joka on suhteellisen edullinen rakentaa sen markkina-arvoon nähden, ammattilainen osaa valita tontin joka on kohtuuhintainen rakentaa, ammattilaisella on usein saatavilla rakennustarvikkeita ja erilaisia urakointipalveluja hieman eri hintaan kuin meille kertarakentajille, ammattilainen saattaa löytää helpommin paikan mihin dumpata ylijäämämaat ilman maksua enkä epäile vaikka osa ammattilaisista tietäisi mistä voi fuskata ilman että rakennusvalvonta tai talonostaja huomaavat sen. Ja minä siis en ole rakennusalan ammattilainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omakotiasukas_2021 kirjoitti:
Tonttivuokra voi olla pientalotontilla helpostikin sellaiset viitisen tonnia vuodessa, siis ihan kaupungin omistamalla tontillakin. Tonttirahastolla tämä saattaa olla vieläkin enemmän. Mutta toisaalta vastaavasti omakotitalon rakentajan ei ole tarvinnut upottaa tontinhankintaan sellaista kuusinumeroista summaa eli tämä on joko voinut käyttää senkin rahan talon rakentamiseen tai sitten säästää tuon summan rakennushankkeesta. Ja joku arvo kannattaa laskea sillekin että vuokratontilla talonomistajalle lankeava kiinteistövero maksetaan yksinomaan rakennusten arvosta, ei maapohjasta.
Talonrakentajalla tulee harvemmin ongelmaa tuosta vuokratontista, vuokra-ajat ovat yleensä n 50 vuotta ja jos omakotialo rakennetaan 35-45 ikävuosien välissä. Tämä tarkoittaa että tuon ensimmäisen vuokrakauden umpeutuessa rakentaja on 85-95 vuoden välissä, ainakin suomalaismiehistä aika harva on enää hengissä tuossa iässä. Ja ne jotka ovat, he ovat yleensä jo muuttaneet aiemmin muualle (kerrostaloon tai jopa palvelutaloon). Toki on hyvä kysymys jatkuuko vuokrasopimus tuossa vaiheessa, jos jatkuu niin millä hinnoilla ja jos ei jatku, millainen sopimus on kiinteistöllä olevien rakennusten lunastuarvosta.
Sen sijaan ongelmaksi muodostuu hyvin usein se että kun taloa myydään, hyvin harva talonostaja osaa huomioida vuokratonttia talon hinnassa. Asunnon osto ja puolison etsiminen ovat kumpikin aika tunnepitoista hommaa ja siinä on vaikea pitää päätä kylmänä. Hieman yksinkertaistaen sanoisin että jos rinnakkaisilla, samankaltaisilla tonteilla on myynnissä samanlaiset, samaan aikaan tehdyt talot siten että toinen on vuokratontilla ja toinen omalla, noiden omakotitalojen myyntihinnassa tulisi olla eroa samanverran kuin tuollaisen tyhjän tontin ostaminen maksaa. Tätä ei moni asunnonostokuumeessa muista kun katsellaan pihan kauniita istutuksia ja kylpyhuoneen kauniita kaakeleita.
Riippuu kyllä todella paljon paikkakunnasta paljonko tonttivuokra on. Me asutaan keskisuuressa kaupungissa, tavallisen okt-tontin vuokra on 300-1300e/kk koosta ja sijainnista riippuen. Noissa halvimmissakin on vuokrasopimusta vielä 20 vuotta jäljellä. Vuokratontti taitaa olla ongelma lähinnä pk-seudulla.
Siis mitä? Voiko joku omakotitalon tontin vuokra olla 300-1300 euroa KUUKAUDESSA? Vai tarkoitatko vuodessa? Herran pieksut.
Ei tällainen maalaismölli tietysti ymmärrä mitään tuollaisten tonttivuokrien päälle, kun ikänsä asunut taajaman ulkopuolella omalla maalla. No mitäs sitten tapahtuu, jos haluaa myydä talonsa ja sen maapohjasta on vuokra-aikaa jäljellä jotain 10 vuotta, ostaako sitä kukaan? Mistä sitä tietää, saako sen talonsa sitten pitää, jos kunta tai kaupunki päättääkin ottaa tontin itselleen, vai voiko saada takeet siitä, että vuokrasopimusta jatketaan?
Lämmitysmuoto se on omakotitaloissa se ratkaisevin meno. Luin tässä joku vuosi sitten jostakin ammattilehdestä, kuinka joku mies, jonka talossa oli sähkölämmitys, oli päättänyt tehdä kaikkensa saadakseen sähkön kulutuksen (tai paremminkin siis sähkölaskut) mahdollisimman pieneksi. Oli aurinkopaneeleita ja oli yösähköä ja vaikka mitä, millä yritettiin pienentää kuluja. Tulos oli lähinnä plus miinus nolla. Vaikka kulutusta kuinka yritettiin säännöstellä, laskuissa se ei juurikaan näkynyt.
Meillä vaihdettiin maalämpöön, ja kyllä se jotain vaikutti, mutta toisaalta on huomioitava ne kulut, mitä tuli sen maalämmön asentamisesta ja laitteista. Niitäkin on joskus uusittava, joten kaikki maksaa. On vain ajateltava niin, että jostakin on maksettava, Suomessa ei pysty asumaan ilman lämmitystä.
Maalla asumisessa on omat etunsa, mutta toisaalta voi olla pitkät välimatkat, mikä vaatii omaa autoa. Eipä sillä, mistä ne kaupunkien ruuhkat sitten muodostuvat, ellei siellä asuvien ihmisten autoista, eli kyllä siellä omia autoja tunnutaan tarvitsevan yhtä lailla. Meitä lähin kaupunki on Tampere, ja kaikilla siellä asuvilla ystävilläni on oma auto. Sanovat, että ei he pelkästään julkisilla pärjäisi kuitenkaan.
Nuo nuohouskulut tuntuu täällä olevan joku isokin kuluerä, sehän on varmaan yksi pienimmistä. Meillä ei sen maalämmön takia ole mitään nuohottavaa.
Isot kartanot ja palatsit on tietysti rahaa vieviä, kuka sellaista haluaa ylläpitää. En itse muuttaisi myöskään mihinkään vanhaan kansakouluun, niin romanttista kuin se olisikin. Muistan kuinka palelin lapsena ikivanhassa puukoulussa kun sitä silloin joskus ammoisina aikoina kävin. Luokkahuoneet oli isot ja nurkassa pönttöuuni, joka ei riittänyt pitämään salia lämpimänä vaikka sinne syydettiin halkoja sylyskaupalla.
Meillä maalämpöön vaihtaminen puolitti sähkönkulutuksen isossa talossamme, säästöä 2000e vuodessa. Lisäksi saimme energia-avustusta kunnalta ja kotitalousvähennyksen työstä. Tuo muutos kaikkineen tuli kuitattua 5 vuodessa joten todellakin kannatti
Voiko vitutusta mitata rahassa? T. Omakotitaöoasuja.
Vierailija kirjoitti:
avauksessa lueteltujen lisäksi ainakin: Ilmanvaihtojärjestelmän nuohous 10 vuoden välein, energiatodistuksen päivitys
Enegiatodistusta tarvitsee vain, jos myy taloaan.
Meillä nuohottiin ilmanvaihtojärjestelä taannoin ja sen jälkeen alkoi olla pölyä joka paikassa. Varmaan laittoivat pölyä putkiin, että otettaisi uusiksi😅
Onneksi meillä on ilmalämmitysjärjestelmä ja saamme järjestelmän itse puhdistettua.
Teho täysille ja kaikkiin tuloilmaritilöihin kostea rätti, niin lika poistuu ja imeytyy siihen rättiin.
Toimii hienosti.
Vierailija kirjoitti:
Maksuja on myös se auto joka on pakko olla,ja jokainen ajamiseen kulutettu minuutti .
Nuo tahtoo monesti unohtua kun vertaillaan kustannuksia.
Ei kaikki okt:t ole korvessa.
Me ei tarvita autoa ja on muutama naapurikin ilman autoa.
300m on junapysäkille ja aika tiheästi kulkee junia.
Keskustaan on 1 km. Sinne pääse tuolla junalla, kävellen tai pyörällä.
Muutama bussikin kulkee.
En jaksanut lukea koko vastausrimpsua, mutta mahdollisesti tietoliikennemaksut, kaapeli-tv tms.-maksut, jos ei langattomalla tai antennilla pärjää.
Omakotiasukas_2021 kirjoitti:
Tässä keskustelussa mainitut vuokrat ovat siis omakotitalotonttien vuosivuokria. Tuo kuukausivuokra on varmasti ajatus- tai kirjoitusvirhe.
Mitä horiset? Pk-seudulla pieni postimerkki-vuokratontti voi olla heittämällä 5-6000€/v eli 400-500€/kk.
Muutenkin ajatus vuokratontista.on jotenkin älytön; tai ainakin minulle oli oleellista se, että vaikka tornado veisi torpan (kuvainnollisesti puhuen), niin mulla on silti tontti ja sen arvo jäljellä. Vuokratontilliselle ei jäisi samassa tilanteessa kuin tuulen huuhtoma pe*se.
Me ostimme sopivankokoisen talon ( noin 100 neliötä) noin tunnin matkan päästä Helsingistä - tontti on yli 3000 neliötä eli tilaa on.. talo kuntotarkastettiin myyjien puolelta ja hyväksi havaittiin ( me emme edes kuntotarkastusta vaatineet).. tässä olemme nyt vuoden asuneet ja kulut ovat noin 200:-/kk sisältäen lämmityksen ( öljy + kakluuni), sähkö, vesi, verot.. eli asumiskustannuksissa verrattuna Helsinkiin säästöä tulee reippaasti yli tonnin. Talo on vanha kivitalo - edellisten asukkien itse rakentama. Remontin tarvetta ei ainakaan vielä ole, koska täällä oli niin katto, ovet ja ikkunat laitettu muutama vuosi aikaisemmin. Ainoa mikä laitettiin oli öljypolttimo .. kustansi muutaman satasen .. eikä siinäkään mitään vikaa ollut vähän vanhanaikainen kyllä. Lisäkustannnuksia tukee kasvihuoneen ostosta keväällä sekä ajettavan ruohonleikkurin ostosta, mutta nehän ovat vapaaehtoisia hankintoja. Sisätiloissa ehkä maalaamme pari seinää..keittiökin oli täällä ihan priima kunnossa.. eli isompia remppoja ei ole tulossa muutamaan vuoteen nyt kuitenkaan ja niiden varalta pystyy säästämään hyvin asumiskulujen pienennyttyä huomattavasti. Auto meillä oli kaupungissakin eikä matka kauppoihin ole sen suurempi kuin kaupungissakaan..Ja sillä hinnalla millä tämän talon saimme emme Helsingissä olisi saaneet edes puolikasta yksiötä.
Kannattaa huomioda, että omakotitalo on loputon työleiri. Vielä kesämökki päälle, niin elämä pilalla.
Jos on vara teettää kaikki muilla, niin kiva juttu. Varsinkaan, jos lähellä ei asu naapureita. Naapurit on aina jollain tapaa v1ttumaisia. Tosin niin ne on muissakin asumismuodoissa.
Omakotiasuminen on kuin pörssiosakkeiden ostamista. Sijoita vain sen verran mitä olet valmis häviämään.
Lakimiehen kulut jos hullu naapuri, ei ole mitään suojaa sellaisia vastaan.
OY vähän helpottaa jos toimiva hallitus.
Mikähän mahtaa olla omakotitalossa tuo "LIMAKALVO" ja kuinka se tyhjennetään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallituksen tulewaisuudessa nostama kiinteistöwero
Sincc
Kiinteistöverosta ei päätä Suomen hallitus. Kiinteistöverosta päättää jokaisen kunnan oma kunnanavaltuusto.
Otapa selvää ihan perusasioista ennen kommentoimista.
Olet väärässä Suomen hallitus määrittelee kiinteisverotuksen vuotuiset rajat, jonka sisällä jokainen kunta voi vapaasti päättä millä prosentilla kiinteistöjä verotetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallituksen tulewaisuudessa nostama kiinteistöwero
Sincc
Kiinteistöverosta ei päätä Suomen hallitus. Kiinteistöverosta päättää jokaisen kunnan oma kunnanavaltuusto.
Otapa selvää ihan perusasioista ennen kommentoimista.Hallitus nostaa kiinteistöveroa.
Seen that
In future ..
Sincc
Kiinteistöveron kerää kunta. Hallituksella ei ole asiaan päätäntävaltaa. Hyvänen aika etkö ymmärrä. Kunnanvaltuusto päättää kunnallisveron prosentin ja kiinteistöveron. Juuri olin asiasta päättämässä meidän kunnassa.
T. Kunnanvaltuutettu.
Tiedoksi kunnanvaltuutetulle...
Itse asiassa verohallinto kerää kiinteistöveron ja tilittää sen sitten kunnille.
Vierailija kirjoitti:
Omakotiasukas_2021 kirjoitti:
Tässä keskustelussa mainitut vuokrat ovat siis omakotitalotonttien vuosivuokria. Tuo kuukausivuokra on varmasti ajatus- tai kirjoitusvirhe.
Mitä horiset? Pk-seudulla pieni postimerkki-vuokratontti voi olla heittämällä 5-6000€/v eli 400-500€/kk.
Muutenkin ajatus vuokratontista.on jotenkin älytön; tai ainakin minulle oli oleellista se, että vaikka tornado veisi torpan (kuvainnollisesti puhuen), niin mulla on silti tontti ja sen arvo jäljellä. Vuokratontilliselle ei jäisi samassa tilanteessa kuin tuulen huuhtoma pe*se.
Itse viittasin siihen puheenvuoroon jossa tontin vuosivuokra laskettiin yli 1000 eurossa, se täytyi olla ajatusvirhe? Pikkuisella googlailulla esimerkiksi Espoon viimeisessä (2020) tonttihaussa omakotitalotonttien vuosivuokrat olivät välillä 4216 - 9396 euroa. Asuntorahastojen tonteista en sitten osaa sanoa enkä kerros- ja rivitalojen vastaavista.
Jokainen päättää ihan itse tuon tonttiasian. Melko varmasti on olemassa sellaisiakin omakotitalon omistajia että he saavat nippanappa irti omakotitalon vuokratontilla mutta omalla tontilla ei onnistu. Sitä paitsi joillakin kaupungeilla oli ainakin takavuosina periaate että ne eivät myyneet omakotitalotontteja, vuokrasivat vain. Ettei vain Oulu olisi ollut yksi näistä kaupungeista. Toki ostamalla tontin yksityiseltä tunonkin sai kierrettyä.
Tuolla et pitkälle pötki...
Kyllä ainakin 3v nettopalkan verran.Vähintään.