Tykkääkö joku OIKEASTI joulukorteista, joissa tuttavan lapset poseeraavat "iloisena"?
Itse en ole koskaan lähettänyt joulukortteja, joissa olisi ollut oman lapseni kuvia joulutunnelmissa yms.. En usko, että kukaan oikeasti välittää niitä katsella. Sitäpaitsi itselle tulisi jotenkin äklö olo, jos tyrkyttäisin oman lapseni "ihanuutta" muille. Olen varmaan mielipiteineni vähän kyyninen, mutta silti.
Lemmikit ovatkin mielestäni sitten asia erikseen. Lemmikkikortteja on ihan kiva saada.
Mitä mieltä muut ovat?
Kommentit (248)
Vierailija kirjoitti:
Lentää suoraan roskiin kaikki penskojen kuvat.
Voi ankeus, tulee ihan rakas anoppini mieleen viestistäsi. Se juuri tapaa kommentoida asioita noin herttaisesti!😂
Vierailija kirjoitti:
Lapsikortit on ihan kivoja, mutta karvakasakuvia ei meille tartte lähetellä. En arvosta.
Tuliko naapurin Reiskalta kortti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuollaisen kuvan voi hyvin laittaa sukulaisille, mutta ei kavereille. Yksi kaveri laittaa monta kertaa vuodessa postikortin jossa kuva lapsistaan. Viimeksi pari kk sitten kuva ”Hyvää syksyä” ja nyt viikko sitten joulukortin. Rehellisesti, en ole kiinnostunut hänen lastensa kuvista. Minua kiinnostaa kaverini, ei hänen lapsensa.
Kannattaa sanoa, ettei ne lapset kiinnosta. Saa kaverisikin nähdä, millainen ihminen oikeasti ole.
Sivusta: no millainen? Minä työskentelen lasten parissa, olen silti enemmän kiinnostunut ystävistäni persoonina kuin heidän lapsistaan.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa kaverini, ei hänen lapsensa.
Oletko ihan suoraan sanonut tämän ja käskenyt pitää turpansa kiinni kaikesta lapseen liittyvästä? Millä tavalla sinä olet hyvä ystävä, jos sinua ei yhtään kiinnosta asiat, jotka ovat ystävällesi tärkeitä? Mitä hyötyä sinua oikeastaan on hänelle, jos hän ei saa kertoa elämästään?
On teillä ongelmat, kyylätä nyt happamana joulukorttien kuvia! Mä en edes katso mikä kuva siinä on, katson vaan että onpas kiva kun kaverilta tuli joulukortti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuollaisen kuvan voi hyvin laittaa sukulaisille, mutta ei kavereille. Yksi kaveri laittaa monta kertaa vuodessa postikortin jossa kuva lapsistaan. Viimeksi pari kk sitten kuva ”Hyvää syksyä” ja nyt viikko sitten joulukortin. Rehellisesti, en ole kiinnostunut hänen lastensa kuvista. Minua kiinnostaa kaverini, ei hänen lapsensa.
Ou-to-a :O
Kuka lähettelee pitkin vuotta ihmisille lastensa kuvia? Vois ehkä vähän palata sieltä vanhempikuplasta maan pinnalle ja tajuta, ettei ne omat mussukat oikeasti ole kaikille muillekin maailman napoja.
Tuhannet ihmiset lähettelevät lähes päivittäin lastensa kuvia someen täysin tuntemattomienkin nähtäville. Eli ei tuo korttien lähettely tutuille nyt kovin ou-to-a ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuollaisen kuvan voi hyvin laittaa sukulaisille, mutta ei kavereille. Yksi kaveri laittaa monta kertaa vuodessa postikortin jossa kuva lapsistaan. Viimeksi pari kk sitten kuva ”Hyvää syksyä” ja nyt viikko sitten joulukortin. Rehellisesti, en ole kiinnostunut hänen lastensa kuvista. Minua kiinnostaa kaverini, ei hänen lapsensa.
Kannattaa sanoa, ettei ne lapset kiinnosta. Saa kaverisikin nähdä, millainen ihminen oikeasti ole.
Sivusta: no millainen? Minä työskentelen lasten parissa, olen silti enemmän kiinnostunut ystävistäni persoonina kuin heidän lapsistaan.
Luuletko kenties, ettei ystäväsi persoonaan ole lainkaan vaikuttaneet hänen lapsensa?
Enpä oikein. Etenkin kun ne on monesti vielä itse hutaisten räpsäistystä kuvasta tehtyjä, joissa taustalla on ties mitä roinaa ja valotuskin vähän miten sattuu. Surullisen näköisiä ne lähinnä on, vaikka lapset miten niissä ois iloisina. Mutta ei kai noita nykyaikana enää niin paljon lähetelläkään? Olivat muotia joskus aiemmin kyllä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuollaisen kuvan voi hyvin laittaa sukulaisille, mutta ei kavereille. Yksi kaveri laittaa monta kertaa vuodessa postikortin jossa kuva lapsistaan. Viimeksi pari kk sitten kuva ”Hyvää syksyä” ja nyt viikko sitten joulukortin. Rehellisesti, en ole kiinnostunut hänen lastensa kuvista. Minua kiinnostaa kaverini, ei hänen lapsensa.
Kannattaa sanoa, ettei ne lapset kiinnosta. Saa kaverisikin nähdä, millainen ihminen oikeasti ole.
Sivusta: no millainen? Minä työskentelen lasten parissa, olen silti enemmän kiinnostunut ystävistäni persoonina kuin heidän lapsistaan.
Sellainen, joka ei tykkää kaverin lapsista. Kyllä perheellisen kaverin on hyvä tietää, jos hänen lapsensa eivät kaveria kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ne ovat kivoja, mutta tykkäänkin ihan kaikista korteista, joita saan. Ei ole mitään inhokkeja, ja kaikki kortit jotka ikinä olen saanut, on tallessa.
Mutta eipä se ole mikään yllätys, ettei mammoille täällä kelpaa mikään.
Jos ystävä on minulle tärkeä, niin totta kai olen silloin kiinnostunut hänen elämästään, ja jos siihen elämään kuulut lapset tai lemmikit, niin haluan kuulla niistä. Teillä muilla tuntuu olevan jotenkin kauhean suppea käsitys ystävyydestä. Sellainen, että haluatte kumittaa pois ystävienne muun elämän. Teille kelpaa vain se osa, jossa te olette itse mukana.
Mutta mikä tommosen joulukortin viesti oikeasti on? Eikö joulukortilla pitäisi toivottaa toiselle hyvää joulua? Mitä sellainen kuvakortti oikein toivottaa: "Katso mun lapsia, ole hyvä!" tai "Eikö ookin mulla siisti perhe, katsopas meitä, kun ollaan onnellisia!"
En mä toiselle synttärikortikskaan lähetä kuvaa omasta mukulastani tai itsestäni. Ajattelen sitä vastaanottajaa, en itseäni.
Tykkään. Minusta on mukava nähdä kuinka lapset kasvaa ja koirat vanhenee. Odotan kovasti itse otettuja , myös tehtyjä joulukortteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa kaverini, ei hänen lapsensa.
Oletko ihan suoraan sanonut tämän ja käskenyt pitää turpansa kiinni kaikesta lapseen liittyvästä? Millä tavalla sinä olet hyvä ystävä, jos sinua ei yhtään kiinnosta asiat, jotka ovat ystävällesi tärkeitä? Mitä hyötyä sinua oikeastaan on hänelle, jos hän ei saa kertoa elämästään?
En ole tuo, jolta kysyit, mutta omassa ystäväpiirissäni ihmisillä tuntuu olevan muutakin puheenaihetta kuin lapsensa. Joskus he saattavat jostain ongelmasta kertoa, mutta eivät ikinä mitään tyyliin numerot todistuksessa tai mitä heille on ostettu. Ei tulisi mieleen sellaisia kyselläkään. Eri asia toki, jos juttelen lasten itsensä kanssa, mutta yleensä he eivät ole edes paikalla, kun tapaamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuollaisen kuvan voi hyvin laittaa sukulaisille, mutta ei kavereille. Yksi kaveri laittaa monta kertaa vuodessa postikortin jossa kuva lapsistaan. Viimeksi pari kk sitten kuva ”Hyvää syksyä” ja nyt viikko sitten joulukortin. Rehellisesti, en ole kiinnostunut hänen lastensa kuvista. Minua kiinnostaa kaverini, ei hänen lapsensa.
Ou-to-a :O
Kuka lähettelee pitkin vuotta ihmisille lastensa kuvia? Vois ehkä vähän palata sieltä vanhempikuplasta maan pinnalle ja tajuta, ettei ne omat mussukat oikeasti ole kaikille muillekin maailman napoja.
Tuhannet ihmiset lähettelevät lähes päivittäin lastensa kuvia someen täysin tuntemattomienkin nähtäville. Eli ei tuo korttien lähettely tutuille nyt kovin ou-to-a ole.
Omassa ystäväpiirissäni kukaan ei edes ole somessa. On ihan tarpeeksi muutakin tekemistä kuin somettaa.
Happamia pihlajanmarjat monelle, kommenteista päätellen. Itse tykkään katsella kortteja ja valokuvia, jos lapset sievästi puettuja ja kammattuja. Sen verran pitää nähdä vaivaa ja kunnolla tarkennettu ja valotettu kuva, eikä sumuinen huonosti rajattu töhry.
Joulukortit omasta lapsesta vain sukulaisille, mummeille ja kummeille. Kellään muulla ei kiinnosta niin paljoa toisten lapset, että niitä haluaisi katsella saamassaan joulukortissa!
Tykkään! Todellakin! Lapset ja lemmikit, kaikki käy. Koko perhe, mummot tonttuina, vielä parempaa. Paljon kivempia kortteja, kuin ainaiset tontut ikkunassa ja hepo vetää kirkkorekeä -painotuotteet.
No kyllä musta vaan on outoa lähetellä mukuloidensa kuvia ihmisille postissa. Jouluna joillain on tapana, mutta että useemman kerran vuodessa, niin jopa on outoa. Tietysti eri asia, jos on kyseessä lähisukulaiset tai kummit.
Vierailija kirjoitti:
Happamia pihlajanmarjat monelle, kommenteista päätellen. Itse tykkään katsella kortteja ja valokuvia, jos lapset sievästi puettuja ja kammattuja. Sen verran pitää nähdä vaivaa ja kunnolla tarkennettu ja valotettu kuva, eikä sumuinen huonosti rajattu töhry.
Useinhan niissä vain nökötetään kärsivän oloisena.
Ennemmin lapsenkuvakortti kuin persoonaton "Tiimari"-kortti.