Lue keskustelun säännöt.
"Mun lapset, sun lapset, meidän lapset" HUOH!
06.05.2014 |
Täällä av:n ihmeellisessä maailmassa seikkailleena arvostan entistä enemmän omaa ydinperhettämme, johon kuulumme me mieheni kanssa ja meidän yhteiset lapset ja arvostan sitä että olemme vuosien varrella vaalineet liittoamme ja pitäneet siitä kiinni, tehneet työtä sen eteen että viihdymme myös mieheni kanssa keskenään.
En ikinä jaksaisi sitä hirveää rumbaa mitä kaikki exät, nyxät, exien exät ja heidän lapset tuo tullessaan. Miten ihmeessä te uusioperheelliset jaksatte sitä ja vähintäänkin eikö se ollut siinä vaiheessa selvää kun ottaa puolisokseen ihmisen, jolla on lapsia edellisistä liitoista että varmasti hankaluuksia monet asiat tuo tullessaan aikä se aina sittenkään vaihtamalla parane.
Aion kyllä jatkossakin entistä enemmän panostaa siihen että olen yhdessä aviomieheni kanssa myös 20 vuoden päästäkin. Samaa suosittelisin monelle muullekkin.
Kommentit (87)
Se on kova isku, kun tuon kaiken panostamisesi jälkeen miehesi lähtee uusioperhettä perustamaan jonkun muun kanssa.
Ehkä luulet vielä, että se on pelkästään sinun halustasi kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 13:54"]
Se on kova isku, kun tuon kaiken panostamisesi jälkeen miehesi lähtee uusioperhettä perustamaan jonkun muun kanssa.
Ehkä luulet vielä, että se on pelkästään sinun halustasi kiinni.
[/quote]
Onneksi myös mieheni on täysin samoilla linjoilla kanssani ja yhdessä tätä monesti ihmettelemme. Juu, sen tajuan että liiton kestävyyteen tarvitaan molempien panosta ja ehkäpä vaan sitten olen ollut hemmetin onnekas että olen saanut miehekseni sellaisen, joka myös teoillaan näyttää toteen sen että arvostaa juuri tätä samaa asiaa. -ap
Ei kannattaisi olla ajattelutavaltaan noin mustavalkoinen ja ylimielinen. Luuletko tosiaan, että uusperheisiin ehdoin tahdoin pyritään? Oikeastaan todella oksettava tuo aloituksesi.
t. eroamassa oleva nainen (sinä varmaan soisit, että olisin loppuelämäni yksin)
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 13:54"]
Se on kova isku, kun tuon kaiken panostamisesi jälkeen miehesi lähtee uusioperhettä perustamaan jonkun muun kanssa.
Ehkä luulet vielä, että se on pelkästään sinun halustasi kiinni.
[/quote]
Tää on niin totta, valitettavasti. Mikään ei ole varmaa, se on niin nähty.
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 13:59"]
Ei kannattaisi olla ajattelutavaltaan noin mustavalkoinen ja ylimielinen. Luuletko tosiaan, että uusperheisiin ehdoin tahdoin pyritään? Oikeastaan todella oksettava tuo aloituksesi.
t. eroamassa oleva nainen (sinä varmaan soisit, että olisin loppuelämäni yksin)
[/quote]
No sehän nyt ei ollut pointtini alkuunkaan. Lähinnä se että nykyään vaan hanskat heitetään tiskiin aika heppoisin perustein ja ajatellaan että kun kumppania vaihtaa niin onni ja auvous alkaa. Ja sitten ollaankin muutaman vuoden (tai jo aiemminkin) aivan niissä samoissa ongelmissa kuin exänkin kanssa ja vielä soppaan tulee muutama muukin muuttuja kun niitä exiäkin on hääräämässä suhteessa lisää. Että äläs nyt vedä hernettä nenääs. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En suosittele uusperhe-elämää kenellekään. Vaikka olisi vain sinun lapset ja meidän lapset, siinä on silti hankaluutensa.
Omat lapset ovat aina eri asia kuin jonkun toisen.
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 13:54"]
Se on kova isku, kun tuon kaiken panostamisesi jälkeen miehesi lähtee uusioperhettä perustamaan jonkun muun kanssa.
Ehkä luulet vielä, että se on pelkästään sinun halustasi kiinni.
[/quote]
Niinpä niin. Miehethän eivät tunnetusti välitä perheestään vaan sopivan kohdalle osuessa auttamatta pettää ja jättää.
Mutta siinä olet oikeassa, elämässä ei ole ennustettavuutta. Ap ei voi tietää mitä sillä elämänkoululla on vielä tarjottavana. En olisi minäkään uskonut 16 vuoden leskeyden jälkeen olevani 7 lapsen uusperheellinen, jota arvostan suuresti iloineen ja suruineen. Sitähän se elämä on sopivasti vaikeuksia ja sopivasti rakkautta, tasapainoista arkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta uusperheessä, missä on kaikki eksät ja vanhempien lasten äisit ja nuorempien isät, voi olla myös tosi laaja tukiverkko, kun kaikki ei riipu yhdestä äidistä ja isästä.
Hieman ylimielistä tekstiä päästät suustasi, kiva että teidän ydinperhe on toiminut mutta älä kuitenkaan tule väittämään tänne että "hanskat" on heitetty tiskiin liian heppoisin perustein ja itse et koskaan eroa kun panostat suhteeseesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On vain meidän lapset. Niihin kuuluu kaikki riippumatta kuka se äiti tai isä nyt olikaan. Nämä lapset kuuluvat perheeseemme. Lapsen (5v) piti piirtää päiväkodissa kuva perheestään. Hän oli kuvassa keskellä, hänen ympärillään oli niin biologiset sisarukset kuin biologisten vanhempien bonus lapset. Lasten jälkeen reunoilla oli äiti,äidin mies,isä ja isän vaimo. Kaikilla oli suut hymyssä eikä kukaan ollut ulkopuolinen tai sivussa :) Voitte vain kuvitella paljonko löytyy enoja,setiä ja tätejä!
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 13:54"]
Se on kova isku, kun tuon kaiken panostamisesi jälkeen miehesi lähtee uusioperhettä perustamaan jonkun muun kanssa.
Ehkä luulet vielä, että se on pelkästään sinun halustasi kiinni.
[/quote]
Niinpä niin. Miehethän eivät tunnetusti välitä perheestään vaan sopivan kohdalle osuessa auttamatta pettää ja jättää.
Mutta siinä olet oikeassa, elämässä ei ole ennustettavuutta. Ap ei voi tietää mitä sillä elämänkoululla on vielä tarjottavana. En olisi minäkään uskonut 16 vuoden leskeyden jälkeen olevani 7 lapsen uusperheellinen, jota arvostan suuresti iloineen ja suruineen. Sitähän se elämä on sopivasti vaikeuksia ja sopivasti rakkautta, tasapainoista arkea.
[/quote]
Aika karmivaa tekstiä tämäkin että miehet eivät välittäisi perheestään. Huh. Mutta hienoa tämä että leskeksi tulon jälkeen olet taas löytänyt onnen. Siitä iso peukku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kokenut kummankin perhetyypin, ydin- ja uusperheen, kuten varmaan kaikki uusperheessä elävät. ;) Nykyisessä uusperheessä olen onnellinen, koska lapsemme tulevat toimeen keskenään ja kumppanini arvostaa minua aidosti juuri sellaisena kuin olen.
Turha asetella vastakkain eri perhetyyppejä - päällepäin ei välttämättä tiedä missä onni asuu.
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 14:19"]
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 13:54"]
Se on kova isku, kun tuon kaiken panostamisesi jälkeen miehesi lähtee uusioperhettä perustamaan jonkun muun kanssa.
Ehkä luulet vielä, että se on pelkästään sinun halustasi kiinni.
[/quote]
Niinpä niin. Miehethän eivät tunnetusti välitä perheestään vaan sopivan kohdalle osuessa auttamatta pettää ja jättää.
Mutta siinä olet oikeassa, elämässä ei ole ennustettavuutta. Ap ei voi tietää mitä sillä elämänkoululla on vielä tarjottavana. En olisi minäkään uskonut 16 vuoden leskeyden jälkeen olevani 7 lapsen uusperheellinen, jota arvostan suuresti iloineen ja suruineen. Sitähän se elämä on sopivasti vaikeuksia ja sopivasti rakkautta, tasapainoista arkea.
[/quote]
Aika karmivaa tekstiä tämäkin että miehet eivät välittäisi perheestään. Huh. Mutta hienoa tämä että leskeksi tulon jälkeen olet taas löytänyt onnen. Siitä iso peukku.
[/quote]
Eka kappale oli ns. piilovittuilua, sarkasmia, iroaniaa tai jotai vastaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän siinä erotessa usein onkin vialla kun syy on aina siinä toisessa ja sitten ihmetellään että mikä meni ketuilleen kun seuraavassa suhteessa uuden kumppanin kanssa samat ongelmat toistuu. Mutta sitten jos ero tulee ja kykenee katsomaan rehellisesti itseään peiliin ja sanomaan että kaikkeni yritin, niin ei kai siinä mikään sitten auta.
Monesti samat ihmiset eroaa useamman kerran. Itse olen ollut mieheni kanssa 19v. ja nuorin jo 10v. Jos erottaisiin niin uusioperhettä en perustaisi ja mulla on jo ikääkin.Parisuhde mulla voisi ja yhdessä asuttaisiin vasta sitten kun lapset on lentäneet pesästään.
Yleensä uusioperheissä on riitaa rahasta ja lapsista. Aina näin ei ole, mutta syvältä on moni uusioperhe.
Kuule ap. Niin minäkin exäni kanssa yhdessä hämmästelimme kaikkien eroja ja uusperheitä ja oltiin olevinamme niiiin ydinperhettä että! Niin...tosiaan EXÄN kanssa. Exä vastoin kaikkia odotuksia eli kaksoiselämää ja oli pettänyt minua useasti vuosien varrella. Minulle vannoi ikuista rakkautta ja huolehti lapsista jne. Eipä mulla muuta.
HUOH! Eipä olisi tämäkään tyttö vielä viime kesänä uskonut elävänsa ydinperheen sijasta uusperheenä. Ei elämää liikaa suunnitella voi, antaa sen vaan mennä painollaan.
Mikähän siinä on että eronneet nyt näin vetävätkin hernettä nenukkiin :D
Ap ei aloituksessaan haukkunut uusioperheitä vaan sanoi ettei jaksaisi sitä showta. Sitäkö ei saisi ääneen sanoa että ei halua itselleen uusioperhettä??
Taitaa eronneita vituttaa kun jollakin se ydinperhe toimii eikä ole tarvetta lähteä eroomaan :)
Minäkin arvostan suuresti että oma perheeni on kasassa ja sanon sen ääneen.... :) jos mieheni joskus jättää..sitten jättää mutta uusioperhettä en siltikään perusta.
Kun on niin montaa uusioperhettä sivusta seurannut niin 80 prosenttisesti ne paskaa ovatkin.
Tällähetkellä olen erittäin tyytyväinen ja hyvin menee ;)
Ja kyllä vaan niin moni eroaa turhaan ja typeristä syistä.
Moni tuttu uusioperheellinen on jo useaan kertaan eronnut kun ovat niin tyhmiä että kelpuuttavat joka juopon ja jokaisen kanssa väännetään uusia pentuja..monilla vaan sitä elämänhallintaa ei ole..
älkää tehkö pentuja muutaman kk tuntemisen jälkeen ja katsokaa vähän millaisen miehen otatte..siinä on jo hyvä neuvo monelle.
Minä taas rakastan ja arvostan omaa huvikumpuperhettäni, jossa kaikki on vähän heikun keikun ja vinksin vonksin. Ovet on aina avoinna kaikille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Erilaiset arvot ja periaatteet rikastuttavat ja kasvattavat lapsiamme, ehkä elämän tärkeimpään taitoon, taitoon tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.