Mistä asioista olette valehdelleet läheisillenne?
Mitkä ovat ne isoimmat valheet, joita kadutte?
Miksi valehtelitte, ja koitteko suojelevanne itseänne tai läheisiänne?
Kommentit (85)
Jännä ketju, kun minä en ihan oikeasti valehtele mistään pikkuasioista. Lapsena valehtelin jostain röökin poltosta tai missä ollaan oltu tms. Mutta tässäkin ketjussa moni on valehdellut parisuhdestatuksesta ja koulutuksesta aikuisina läheisilleen. Eikö tuollaisista jää ennenpitkää kiinni? Oletteko sellaisia konfliktia välttäviä ihmisiä vai onko läheiset vaan niin toksisia, ettei totuutta voi sanoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija wrote:
Voi.... lukemattomia kertoja että olen työmatkalla kun on kutsuttu johonkin sukujuhliin tai jonkun kaukaisen sukulaisen (jota en ole nähnyt 30 vuoteen) hautajaisiin.
Myös jo 2 kk sitten varattu ulkomaanmatka on "sattunut" usein just siihen kohtaan keväästä kun on yo juhlat tai kesällä rippijuhlat.
Tämä ihan vaan siksi että inhoan sitä että pitää järkätä majottuminen jonnekin 500 km päähän, hankkia sopivat juhlavaatteet ja ostaa kallis lahja vaan 2-3 h tuskastuttavan ja teennäisen pönöttämisen takia.
Itseni sukulaiset ovat hyvin maalaisia ja sanotaan että muutenkin aika erilaista elämää viettäviä, joten koen ettei minulla ole oikein heidän kanssaan mitään yhteistä. Inhoan yli kaiken myös sitä kun ventovieraat kyselee toisten henkilökohtaisia asioita, tulen siitä niin kiukkuiseksi missä tahansa, että ihan pelkään mitä vastaan. En todellakaan halu
Minuakin ärsyttää suunnattomasti, kun monilla ihmisillä on täysin moukkamainen tapa udella henkilökohtaisuuksia ja yksityisasioita. Siis puolitutuilla ja jopa ventovierailla. Ja siihen kyllä syyllistyy myös nuorempi ja kaupunkilainenkin porukka. Olisiko somesta opittua? Kun itse levittelee vessakäynneistään lähtien kaiken elämänsä fb- ja muille somekavereille, niin ei voi tajuta, että se ei ole normaali tapa toimia, vaan itsensä valitsema tapa. Ja huonoa käytöstä. Mahdollisesti kiusaamista tahallaan, jos kyselee esim. täydessä työpaikan kahvipöydässä itselleen kuulumattomia asioita.
Valehtelen tai "kevyesti muunnan totuutta" iäkkäille anhemmilleni useinkin, sekä jätän paljon sellaisia asioita, jotka saattaisivat huolestuttaa heitä, kertomatta (sehän ei ole valehtelua).
Minulla on hiukan erikoinen äiti ja nykyisin selvästi jo persoonallisuus alkaa muuttua muisti tms sairauden myötä. Onneksi hän keskityyy nykyään 99% itsestään puhumiseen eikä enää kysele mitään, mutta silti joudun joskus lipsauttamaan jotain vakoista valhetta ihan vaan siksi että en edes halua puhua hänen kanssaaan jostain.
Valehtelen kirkkain silmin usein koska inhoan kaikenmaailman kissanristiäisiä ja typeriä "luokkakokouksia".
Usein valhe on , että mulla on työmatka tai joku muu tiukan aikataulun projekti jossa heti ma aamunavpitää olla skarppina jossain tai olen varannut jo 1/2 v sitten ulkomaanmatkan tms just siihen ajankohtaan. Tekemiseni /valheeni eivät paljastu koska en bältyämättä päivitä juuri mitään fb:kiin, eli ne kenelle valehtelin eivät tiedä todellisuutta.
Mietin joskus että minkä reaktion saisin jos vaan sanoisin ettei huvita tulla, en välitä xx kaltdisista juhlista. Todennäköisedti loukkaisin kutsujaa, minua haukuttaisi selän takana mutta toisaalta ehkä ei jatkossa enää kutsuttaisikaan. Mutta haluan kuitenkin olla näiden ihmisten kanssa väleissä ja tavata jossain muissa yhteyksissä, eli ns kohteliaisuus syistä lipsautan valkoisen valheen.
Irtisanouduin 12v jälkeen työstä tyhjän päälle koska en vaan jaksanut enkä kestänyt enää. Huijasin kaikkia tuttuja ja läheisiä että minut irtisanottiin yt:sä koska korona-aika vei firmalta liikevaihdon ja työpaikkoja vähennettiin rajusti.
En kadu