Lue keskustelun säännöt.
Millaisessa kunnossa on keskimäärin 75-vuotiaat? Esim vanhempasi?
13.12.2020 |
En ole ilkeiden ja julmien vanhempieni kanssa tekemisissä, en nyt jaksa selittää tarkemmin mutta lapsuuden väkivalta ja kaltoinkohtelu syynä, ja se että se toksinen käytös jatkuu yhä enkä siksi voi olla tekemisissä.
Olen ainoa Suomessa asuva lapsi (kaki muuta asuu ulkomailla, näistä veli pitää yhteyttä vanhempiin puhelimitse). En aio jättää heitä heitteille, ja aion hankkia apua sitten kun sitä tarvitsevat. Missä vaiheessa aletaan vanhuksista tehdä huoli-ilmoituksia?
Koko kysymys varmaan tuntuu hassulta osasta, mutta se johtuu siitä että koska en näe heitä, en tiedä että milloin sitä apua pitää alkaa järjestää. Tietoni mukaan nuo vielä matkailevat ja reissaavat joten kai ovat siis kunnossa vielä.
Millaisessa kunnossa tuossa iässä esim sinun vanhempasi ovat? Missä iässä nykyisin mennään palvelutaloon? Joskus 85v iässä?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palvelutaloon ei mennä. Jos on tuuria, sinne pääsee. Isä kuoli 73 v. etursuhassyöpään, nyt äiti 79 v. on dementoitumassa. Osa tarvitsee apua paljon ennen 80 v.
Joo ja joku Aira samulin 90v tanssii ja esiintyy ja tekee töitä vielä terveenä ja reippaana.
Aira on 94.
Vähän otit etumatkaa. Hän on syntynyt 27.2.1927. Eli täyttää sen helmikuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täti 97-vuotias, asuu yksin. Ruoka/ruokaostokset tulee kotiin. Pärjää suht hyvin.
Palvelu/hoitokoteihin on vaikea päästä, vaikka asuisi yksin, olisi puolisokea ja katkoisi luita kompuroidessaaan. Itsellä on / on ollut jo paljon yli 80-vuotiaita ja jopa yli 90-vuotiaita sukulaisia. Kasikymppisistä monet vielä juoksevat kesät marjametsissä ja hiihtelevät satoja kilometrejä talvella,
Onpa outo asenne. Ei kunto ole iästä kiinni. Anoppi oli hoitokodissa sairauksiensa vuoksi kuusikymppisestä. Isovanhempani taas elivät kotonaan pitkästi yli 90-vuotiaina.
Useimmat 75-80 -vuotiaat ovat aivan riittävän hyvässä kunnossa tulemaan toimeen itsekseen. Eri asia on, jos heillä on jokin merkittävästi toimintakykyä haittaava sairaus. Ikä sinänsä ei ole sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palvelutaloon ei mennä. Jos on tuuria, sinne pääsee. Isä kuoli 73 v. etursuhassyöpään, nyt äiti 79 v. on dementoitumassa. Osa tarvitsee apua paljon ennen 80 v.
Joo ja joku Aira samulin 90v tanssii ja esiintyy ja tekee töitä vielä terveenä ja reippaana.
Aira on 94.
Vähän otit etumatkaa. Hän on syntynyt 27.2.1927. Eli täyttää sen helmikuussa.
On kyllä uskomattoman hyväkuntoinen!
Isä on vasta 73-vuotias mutta käy joka viikko pelaamassa tennistä kesällä ja talvisin hiihtämässä useita kertoja viikossa. Äiti kuoli syöpään 67-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti opetteli tietokoneen käytön kasikymppisenä.
Muistisairauskin voi iskeä jo viisikymppisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mikä muuten on virallinen ”kuolleisuus-ikä”? Siis keskiarvo/tilastoarvo että minkä ikäisenä kuolee esim miehet?
Ei aina riipu iästä.
Voi myös näyttää pitkään hyvältä päällepäin vaikka todellisuudessa olisi muistisairaus ja sairaudentunnottomuus. Oman äitini muistisairautta ei edes neurologi alkuun havainnut vuosikausiin vaikka oli jo vakavia vaaratilanteita.
Kaikki ei ole sitä miltä näyttää, pitäisi seurata läheltä. Toisaalta osa yli ysikymppisistäkin pärjää itsenäisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni on nyt 75v. Hän on fiksu ja skarppi, sai juuri isohkon apurahan uuteen tietokirjaansa. Pysyy päiväkoti-ikäisen lapsenlapsensa vauhdissa. Toisaalta selkä painuu jo köyryyn ja ajaminen muuttuu varovaiseksi, hiukset ohenevat. Iän merkit alkavat tulla esille yhä selvemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palvelutaloon ei mennä. Jos on tuuria, sinne pääsee. Isä kuoli 73 v. etursuhassyöpään, nyt äiti 79 v. on dementoitumassa. Osa tarvitsee apua paljon ennen 80 v.
Eikö sinne palvelutaloon pääse jos omalla rahalla maksaa sen 5000e/kk?
Palvelutalot ei pääosin ole noin kalliita, kunnallisessakin voidaan korkeintaan laskuttaa todelliset kulut. Mutta ei, palvelutaloon ei noin vain pääse, niihin pitää jonottaa. Tuttu pariskunta jonotti yksityiseen palvelutaloon 3 vuoden ajan ja pääsivät sinne kohtalaisen hyväkuntoisina eli toistaiseksi maksu on minimipalvelusta, mutta vähitellen se tarpeen mukaan nouseen yli 4000 e/kk (pariskunnasta toinen maksaa yleensä vähemmän).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini on 80 -vuotias ja isäni 84. Kumpikin on selkäkipuja ja muita kolotuksia lukuunottamatta hyvässä kunnossa. Isäni varsinkin liikkuu ahkerasti ja pyöräilee kesäisin pitkiä matkoja.
Jos muistelen heitä 10 vuotta sitten, niin ovathan he vanhentuneet tietysti, mutta toimintakyky on hyvä ja pärjäävät omakotitalossaan kaksistaan oikein hyvin.
Äiti opetteli käyttämään tietokonetta 70 -vuotiaana ja matkusteli paljon vielä 75 -vuotiaana. Sukuloi yksikseen esimerkiksi Saksassa. Jossain vaiheessa sitten lentäminen alkoi tuntua liian vaivalloiselta.
Autolla-ajo on ehkä asia, jossa se ikääntyminen eniten näkyy. Kumpikin on törttöillyt viime vuosina ihan kiitettävästi (ei mitään vakavia onnettomuuksia, mutta läheltä on piti -tilanteita on riittänyt) ja olen ehdotellut taksin käyttöön siirtymistä.
Myös uudet hankkimansa puhelimet ovat osoittautuneet hankaliksi käyttää. Doroa ole suositellut, mutta se on kuulemma vanhojen ihmisten puhelin.
Anoppini asui 95-vuotiaaksi yksin omakotitalossa, toki apua sai kotiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Ei aina riipu iästä.
Voi myös näyttää pitkään hyvältä päällepäin vaikka todellisuudessa olisi muistisairaus ja sairaudentunnottomuus. Oman äitini muistisairautta ei edes neurologi alkuun havainnut vuosikausiin vaikka oli jo vakavia vaaratilanteita.
Kaikki ei ole sitä miltä näyttää, pitäisi seurata läheltä. Toisaalta osa yli ysikymppisistäkin pärjää itsenäisesti.
Eihän neurologit tee koskaan kotikäyntejä, vaan määräävät vaan nappuloita:-D
Tuollasella tgekevät suurta tiliä, kun sitä eivät lopeta missään vaiheessa:
https://www.everydayhealth.com/epilepsy/0412/could-epilepsy-drugs-drive…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti ja isä ovat 74 ja 75. Pitkä tupakkatausta, isällä COPD ja äidillä sydänsairaus. Veikkaan että kokevat äkkikuoleman, töitä tekevät molemmat hullun lailla. Äiti painaa 44 kg Ja isä 74 kg. Huonosti nukkuvat molemmat. Äiti halvaantunut lapsena ja sairastanut syövän kuusikymppisenä.
Itsellä jatkuva huoli molemmista.
Äidin muisti alkanut pätkiä.
Hyvässä. Tosin äiti vasta 68v mutta isä 73v. Isä polttanut tupakkaa yli 50v. Ei mitään sairauksia. Ajaa autoa,tekee hommia ym.
Äidillä ei myöskään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palvelutaloon ei mennä. Jos on tuuria, sinne pääsee. Isä kuoli 73 v. etursuhassyöpään, nyt äiti 79 v. on dementoitumassa. Osa tarvitsee apua paljon ennen 80 v.
Eikö sinne palvelutaloon pääse jos omalla rahalla maksaa sen 5000e/kk?
Pääsee ja vähän pienemmälläkin kuukausimaksulla. Vanhemmillani on molemmilla n. 2000 euron eläkkeet sekä pääomatuloja, omistusasunto ja mökki sen lisäksi että jos jompi kumpi kuolee niin toinen saa sitten käsittääkseni leskeneläkettä. Laskelmiemme mukaan jo pelkästään eläke+osinkotulot pitäisi kummallakin riittää tarvittaessa palvelutalomaksuihin sitten aikanaan. Leskeneläkkeet tulevat mahdollisesti siihen päälle ja varmaan realisoimme tai ainakin vuokraamme heidän asuntonsa ja mökin kun eivät itse enää tarvitse. Ihan normaalituloisia yrittäjiä ovat ikänsä olleet. Tekevät muuten vieläkin töitä n. 75-vuotiaina. Toki pallolaajennuksia, lonkka- ja polviproteeseja sekä kaihileikkauksia on jo tehty ja verenpaine- sekä kolesterolilääkitykset kunnossa mutta ihan hyvin voivat kun ovat noissa hoidoissa käyneet. Autoilu lähinnä tällä hetkellä huolestuttaa koska aistit ja reaktiokyky heikkenevät kasikympin lähestyessä. Ollaankin katseltu noita autonomisilla varusteilla olevia autoja josko vaihtaisivat. Teslaa ollaan ajateltu kun näyttää edistyneimmältä siinä suhteessa. Ei vaan vielä ole ihan sen hintaisia käytettyjä mitä ollaan ajateltu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhemmat kohta 90 vuotiaita. Itse huolehtivat suuremmaksi osaksi itsestään ja asuvat kotona. Minä jaan lääkkeet äidille. Isä jakaa itse omat lääkkeet dosettiin viikottain.
Lääkäriin lähden etupäässä äidin kanssa. Välillä hän on ihan skarppi ja välillä taas höpöttelee omiaan. Vaippoja tilasin äidille tänä syksynä. Siis inkontinenssia. Isä on skarpimpi. Ajokortti vielä voimassa, mutta viime aikoina minä olen kuskaillut heitä. Ulkoilevat myös päivittäin.
Vielä viime kesänä pärjäsivät kesän mökillä kahdestaan, kun minä kävin muutaman viikon välein paikan päällä. Eli hyvin menee vielä toistaiseksi. Osaavat soittaa jos hätä. Ja isä osaa lähettää ja vastata tekstiviesteihin. Minä hoidan pankkiasiat. Eivät uskalla käyttää pankkikorttia. Käteistä käyttävät.
Taitaa tämän kirjoittaja olla itsekin lähemmäs 70 v kun vanhemmat on noin iäkkäitä.
Oliko täällä joku ikäraja vastaajille?
En osaa sanoa, vanhempani kuolivat alle 75-vuotiaina. Äkkikuolema molemmilla, siihen saakka olivat terveitä kuin pukit.
Isovanhempani olivat 75-vuotiaina vielä ihan pirteitä, vaari taisi tosin saada ensimmäisen aivoinfarktinsa vuotta myöhemmin. Kaikki ajoivat autoa, pyöräilivät, sienestivät ja laittoivat puutarhaa aktiivisesti. Mummo ja vaari kävivät myös koti- ja ulkomaanmatkoilla. Mummo hankki ensimmäisen älypuhelimensa ja ipadin joskus siinä 75 paikkeilla, käyttää näitä ja häntä kiinnostavia appeja kuten Pinterestiä ihan sujuvasti.
Nyt noin 85-vuotiaina on kunnossa enemmän vaihtelua. Vaarilla on muistisairaus ja mummo on hänen omaishoitajansa, ilman tätä järjestelyä vaari olisi ehdottomasti hoivakodissa, on täysin muiden avun varassa. Hänellä on myös monia perussairauksia. Mummolla on hiljattain ollut jotain selkäkremppaa, mutta on muuten terve ja edelleen todella reipas. Omaishoitajuus vie paljon hänen energiastaan, mutta jaksaa silti hoitaa puutarhaa, käydä kaupoilla ja rempata taloa. Myös ajokortti hänellä on edelleen, ajaa itse kylille asioimaan. Pidempiä läpi Suomen matkoja ei kuitenkaan enää uskalla ajaa.
Vanhempani ovat 80+ ja isä heistä vanhempana alkaa olla jo hauras. Kuulo huono ja liikuntakyky heikentynyt, mutta älyllisesti on yhtä terävä kuin ennenkin. Liikunnallinen äiti ei ole mitenkään heikko tai hauras, vaan painaa kesäisin mökillä pitkää päivää puutarhassa. Molemmat hoitavat asiansa täysin itsenäisesti eivätkä ole avun tarpeessa, siivousapua otetaan silti koronan jälkeen jostain, ettei tarvitse turhaan kiipeillä ja kurotella (äiti on hyvin siisti).