Haluaisin äidiksi, mutta aloinkin pelkäämään.
Haluaisin lapsia. Ikääkin jo 30+, mutta nyt kun lopetin ehkäisyn, olenkin alkanut pelkäämään sitä raskausaikaa ja etenkin synnytystä, kiitos netin vauvapalstojen kauhukertomusten.
Rohkaiskaa mua kertomalla, onko teillä muilla ollut samanlaisia pelkoja ennen raskaaksi tulemista.
Kommentit (30)
Nettiin päätyy kauhukertomukset, ei niinkään ne miljardit onnistuneet synnytykset. Älä lue nettikirjoituksia!
Nettiin päätyy kauhukertomukset, ei niinkään ne miljardit onnistuneet synnytykset. Älä lue nettikirjoituksia!
Et ole ap yksin. 1,5 v ollaan miehen kanssa jappastu milloin aloitamme yrittämään. Nyt päätimme kesällä luopua ehkäisystä. Aamuisin kun olen väsynyt mietin, miten ikinä jaksan valvoa ja murehdin jo valmiiksi synnytyksen kipua ja sitä osaanko olla äiti. Olen sinua kuusi vuotta nuorempi, mutta haluaisin uskoa, että vaikka sitä maailman hamaan asti siirtäisi, pelko olisi aina läsnä. Jos olisin saanut lapsen teininä, ei varmaan kyseiset ajatukset olisi vellonneet mielessä.. mies suhtautuu rennosti, onneksi. Miten sinun miehesi?
Mieti, jos asuisit kehitysmaassa. Kyllä meidän on täällä hyvä olla raskaana ja synnyttää. Se on kivusta huolimatta sen arvoista! :)
Se on tervettä pelkoa ettei liian heppoisesti tee niin tärkeää päätöstä ja siinä samalla joutuu miettimään asioita.
Pelkoa vaan ei saa päästää kasvamaan suhteettoman suureksi.
Ja ei ne pelot lopu raskauteen ja synnytykseen vaan sitten sitä pelkää seuraavat 20 vuotta ties mitä lapsen elämään liittyviä asioita ja kai sitä murehtii vielä aikuisiakin lapsia ;) Elämä naisena ja äitinä!
[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 10:13"]
Haluaisin lapsia. Ikääkin jo 30+, mutta nyt kun lopetin ehkäisyn, olenkin alkanut pelkäämään sitä raskausaikaa ja etenkin synnytystä, kiitos netin vauvapalstojen kauhukertomusten.
Rohkaiskaa mua kertomalla, onko teillä muilla ollut samanlaisia pelkoja ennen raskaaksi tulemista.
[/quote]ei ollut pelkoa, rohkeasti vaan, itsellä meni hyvin vaikka olikin sektio, ei mitään jälkiseurauksia
Raskauteen ja synnytykseen liittyy todellisia terveysriskejä. Onhan kyseessä huomattava rasitus keholle. Jos et ole valmis ottamaan tätä riskiä, älä väkisin hankkiudu raskaaksi. Elämä ilman lapsia voi olla ihan yhtä onnellista kuin lasten kanssakin.
Ehkä pitäisi enemmän miettiä sitä, millaista se elämä on sen synnytyksen jälkeen. Synnytys on hyvin pieni juttu, siitä se taistelu vasta alkaa ja kestää sitten vuosia...
Kaikki vanhenevat. Myös lapsettomat. Nuorekkaimpia ihmisiä joita tunnen ovat 3-5 lapsen normaalipainoiset äidit.
Ennen raskautta kannattaa huolehtia kunnostaan ja olla normaalipainossa. Raskaana ollessa kannattaa syödä mieluummin extra-annos salaattia kuin suklaalevy. Tavoite painonnnousu raskaana 11-13 kg! Synnytyksen jälkeen taas normaaliin kuntoon. Imettäjä voi pitää 5 kg ylimääräistäkin, jos sillä tavalla jaksaa itse paremmin.
Mikään ei tapahdu hetkessä. Raskausaika on pitkä ja siinä ehtii henkisesti valmistua tuleviin koitoksiin. Synnytys kun lähestyy niin sitä alkaa jo toivoa, että se tapahtuisi sen sijaan, että sitä pelkäisi. On olemassa synnytysvalmennus ja vaikka pelkopoli jos oikein pelottaa. Suomessa kuitenkin maailman pienin lapsi- ja äitikuolleisuus, joten ota ihan rauhallisesti.
Kun olin raskaana ja pelkäsin, menin rautatieasemalle katsomaan väenpaljoutta ja ajattelin, että kaikki nämä ihmiset ovat syntyneet. Kaikki nämä on joku synnyttäyt. Kun tajuaa, kuinka paljon syntymiä on ja että oma synnytys on vaan pieni pisara meressä, ei sitä jaksa pelätä.