Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kolmekymppiset - milloin kyllästyitte Facebookiin?
13.12.2020 |
Muistan, kun Facebookin käyttö rantautui Suomeen ja omaan kaveripiiriin vuonna 2007. Se oli aivan mahtavaa! Opiskelijana tutustui sen avulla nopeasti uusiin ihmisiin ja kanava loi aivan uudenlaista sosiaalisuutta.
Olin monta vuotta todella aktiivinen Facebookin käyttäjä. Jaoin sen kautta paljon ajatuksiani, kuulumisia ja kuvia elämästäni. En pitänyt kaverilistaani kovinkaan rajattuna, vaan erilaisista harrastuspiireistä ja työn kautta on tullut pyydettyä ja hyväksyttyä ihmisiä kavereiksi. Vuosien aikana heitä on kerääntnyt melkoinen määrä.
Jossain vaiheessa, ehkä muutamia vuosia sitten, Facebookin käyttö alkoi selkeästi muuttua oman ikäpolveni joukossa. Tuntuu, että Facebookissa aktiivisimpia ovat nykyään omien vanhempieni ikäiset ja kolmekymppiset eivät enää jaksa julkaista siellä juurikaan mitään. Itsekin olen hyvin kyllästynyt koko kanavaan, oma into ja kynnys jakaa siellä mitään on noussut. Kaikki tuntuu ihan tyhjänpäiväiseltä. Vuosien aikana olen aivan kyllästynyt lukemaan tuttavien päivän aterioista, katselemaan heidän matkakuvia yms. Ainoa somekanava, jota jaksan nykyään seurata on Instagram ja erityisesti sen story-osiot, jotka ovat mielestäni jotenkin intiimimpiä ja hauskempia kuin Facebook-julkaisut, enemmän "tätä päivää". Ainoa syy miksi enää olen Facebookissa ovat sen suljetut harrastus- ja vertaisryhmät.
Olisi mielenkiintoista kuulla onko muille oman ikäisilleni käynyt näin myös?
Mikä sai sinut kyllästymään Facebookiin? Tuntuuko ettei siellä nykyään enää jaksa eikä halua jakaa mitään? Huomaan nimittäin myös, että kun ikää on tullut lisää niin en enää halua jakaa hirveän intiimejä asioita puolituttujen kesken.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liityin 2009,vaikkei koskaan pitänyt. Ei tarkkaa listaa kenet hyväksyin kamuksi.
2014 poistin tilin.
2015 tein uuden, nyt vain 37 "kaveria " ollut vuosia. Käytän päivittäin.En koskaan mene instaan, en elä instagram elämää, millä voisi kehuskella! :D (matkat /upea kroppa)
35v nInsta on kyllä paljon muutakin kuin ns. täydellisen elämän esittelyä. Toki jotkut siellä rakentavat sellaista kulissia, mutta omassa kaveripirissäni Insta on paljon elämänmakuisempi ja arkisempi kuin Facebook.
En ole ollut instassa, niin en voi tietää.
Ainoa kokemus on ystävä, joka jakaa instan kuvat fb:hen : salipyllistely kuvat, ulkomaan matka kuvat.
Sitten keskustelupalstalle Linkitetyt instakuvat/iltasanomissa olevat instakuvat : Minttu Räikkösen luksus elämä, julkkisbimbojen Dubai, Espanja ja salipyllistely kuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä kolmisen vuotta sitten Facebook päätti, että haluan nähdä vain mainoksia ja persupropagandaa, joten lopetin käyttämisen.
Vierailija kirjoitti:
En ole kyllästynyt. Mielestäni Facebook on oiva väline meille kolmekymppisille. Insta on teineille ja teinien tasolle jääneille "aikuisille".
Olen instasta täysin eri mieltä! Todennäköisesti nyt viittaat kommentillasi oman naaman ja takapuolen kuvaamiseen. Harmi että sulla on Instagramista niin yksipuolinen mielikuva. Meitä ihan oikeita kolme-neljä-viisikymppisiä aikuisia (ilman lainausmerkkejä) on instassa paljon, jotka eivät ole jakaneet itsestään yhden ainoaa kuvaa, tai jos on, niin ilman takapuolta ja töröhuuliposea! Meille insta on jonkinlainen Pinterestin ja Facebookin sekoitus: saman kiinnostavan aiheen/ aiheiden äärelle kokoontunut joukko, inspiraatioita, vinkkejä, kauniita kuvia, hyviä keskusteluja - poislukien facen liian henkilökohtaisten tietojen jakaminen. Instassa (siinä minun tuntemassa ja käyttämässä) keskitytään asioihin, ei henkilöihin.
Alue: Aihe vapaa
Itse liityin faceen 2009 ja olin viime kuuhun saakka aktiivinen postaaja. Tykkäsinkin. Pikkuhiljaa kuitenkin oli alkanut ärsyttämään mainosten valtava määrä, ja se, ettei oikeastaan kukaan muu tuntunut jakavan enää mitään faceen itsestään ja elämästään. Mulla oli n. 160 kaveria, joista ehkä viidennes jakoi mitään, varsinkaan henkilökohtaista.
En ole vielä poistanut tiliäni, mutta ryhdyin lakkoon, tässä kuussa en ole käynyt facessa kertaakaan. Mikä on aika iso saavutus, yli 10 vuotta selasin sitä monta kertaa päivässä.
Luulin aiemmin, ettei facesta pois jättäytyminen toisi mulle mitään lisäarvoa, koska en kuulu heihin jotka masentuvat toisten lomakuvista tai kokevat kateutta, MUTTA nyt jo parin viikon totaalilakon jälkeen huomaan positiivisia vaikutuksia. Keskityn jotenkin enemmän omaan elämääni ja ihmisiin, jotka oikeasti ovat lähipiirissäni. Tunnen oloni rauhallisemmaksi ja suojatummaksi, välillä häiritsi yksittisyyttä ja turvan tunnetta ajatus, että jaan omia asioitani, kuvia ja mietteitäni elämästäni ihmisille, jotka vastavuoroisesti eivät kuitenkaan itse pukahda vahingossakaan mistään omastaan mulle.
Keskityn myös enemmän käsillä oleviin asioihin ja hetkiin ja teen niitä vain itselleni, enkä mieti että miten tästä hetkestä tai asiasta saisi kerrottua muille. Vapauttavaa. Ja tosiaan, en edes tajunnut tekeväni näin aiemmin, huomasin vasta nyt lakon myötä!