Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten löytää elämälle tarkoitus tuloksettomien lapsettomuushoitojen jälkeen?
12.12.2020 |
Vähänpä sitä tiesi kun miehen kanssa jätettiin 2,5v sitten ehkäisy pois ja alettiin haaveilla vauvasta. Nyt on rankat hoidot läpikäytynä ja niiden tulos 0 positiivista raskaustestiä. Ei missään vaiheessa edes yhtäkään haamuviivaa testiin, mun keho ei yksinkertaisesti suostu raskautumaan. Mitään vikaa ei kummastakaan löytynyt ja alussa meille annettiin suuria toiveita hoitohenkilökunnan taholta jopa kevyiden hoitojen onnistumisesta, mikä tuntuu nyt entistä pahemmalta. Tuntuu, ettei elämällä ole enää mitään tarkoitusta enkä tule enää koskaan olemaan onnellinen. Ja ennenkuin joku tulee irvailemaan että mitäs ryhdyitte lapsentekoon yli-ikäisinä, niin olen 32-vuotias.
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli, voit raskautua milloin vaan :) Toivo ei ole menetetty mutta todellakin kannattaa laittaa asia ns. takavasemmalle ja keskittya muihin asioihin, jotka voivat olla mita vaan, mika sua kiinnostaa :) Lapsi tulee, jos on tullakseen.
Kyllä minä sanoisin että toivo käytännössä on menetetty, jos useampi kierros IVF-hoitoja ei ole kertaakaan johtanut raskauteen. Lisäksi alussa me keskityttiin muihin asioihin eikä stressattu tämän kanssa, mutta yllättäen tuo hiljalleen muuttui kun huomattiin että jotain on pahasti vialla. Ap.
Jos lääkäri ei osannut sanoa edes syytä lapsettomuuteen niin silloin on vielä toivoa. Julkisella nämä lääkärit ovat ammattitaidottomia näissä asioissa ja osa yksityisistäkin on. Riippuu ihan mitä lääkkeitä käytettiin ja käytettiinkö tehokkaimpia lääkkeitä. Osa lääkäreistä ei edes tarjoa tehokkaimpia hoitoja, jos niitä ei osaa vaatia. Kai he leikkivät tässä luonnonvalintaa. Lapsi voi syntyä myös ihan luonnostaan, vaikka olisi saanut lapsettomuustuomion lääkäriltä. Näitä tapauksia on niin paljon, ettei lääkärien sanaan kannata näissä asioissa vilpittömästi luottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskaisinta on sosiaalisen arvostuksen menettäminen, sillä ilman omia biologisia lapsia kun ei voi mitenkään yltää yhteisön parhaimpien tasolle, juuri niiden joiden vertainen jokainen haluaa ollla.
No tämä ei onneksi nykyään pidä paikkaansa. Mulla esim. on naispuolinen ystävä joka on vapaaehtoisesti lapseton ja aivan huikean valovoimainen tyyppi. On edennyt urallaan johtavaan asemaan ja tehnyt asioita joista moni saa vain haaveilla.
Lapseton ei osaa sitä kieltä mitä muut puhuvat.
Ai sitä aivovammaista lässytystä p*skaräteistä ja erityistäkin erityisemmän pirkkopetterin lukuisista nepsy-diagnooseista? Emme haluakaan osata.
Kova vapaaehtoistyö?
Monia rautoja tuleen.
Siten itse koitaisin lähteä tilannetta purkamaan.
huomaatteko, että tässä ap ei kysynyt neuvoja, miten edetä lapsettomuushoitojen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hassua että täällä jotenkin moni vähättelee lapsen samaisen tärkeyttä. Onko se tosiaan niin vaikea ymmärtää jos joku todella haluaa lapsia ja se on se suuri haave? Siihen pitäisi kaiken lisäksi normaalisti pystyä, joten en ihmettele jos AP:sta tuntuu pahalta.
Jos lapsettomuuden syy on pariskunnan toisessa osapuolessa, niin mun mielestä toiselle pitäisi silti tarjota mahdollisuus tulla vanhemmaksi tavalla tai toisella. Ei molempien tarvitse luopua unelmastaan.
Aika julmaa olisi jättää lapseton puoliso, vaikka kyllähän sitä tapahtuu. Joskus mietin miltäköhän Satu Taiveahosta tuntuu, kun Antti sai nyt vauvan uuden nuoremman naisensa kanssa.
Vielä kun ilman Anttia, Satu olisi voinut saada adoptiolapsen, mutta Antin rikokset siheuttivat, että he pariskuntana eivät voineet saada adoptiolasta. Satu olisi voinut adoptoida yksin. Satu venyi kyllä todella paljon miehensä takia. Jälkikäteen katsottuna ei olisi kannattanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sijaisperheeksi lähtemistä tulee harkita todella tarkasti. Mahdollista on myös ryhtyä tukiperheeksi näille lastensuojelun piirissä oleville lapsille, mutta kyse ei ole sijoituksesta.
[/quote]
Onhan tämä aika raadollinen tilanne, että tavan duunarit jotka olisivat hyviä vanhempia eivät saa kunnollisia lapsettomuushoitoja kun ei ole varaa niihin. Miksi julkisen puolen hoito on huonoa vaikka niitä tehdään yliopistosairaaloissa?[/quote]
Hyvä kysymys, samaa pohdin itsekin (me siirryimme julkiselta yksityiselle), on aika julmaa että moni joka saisi lääketieteestä avun lapsettomuuteen jää kuitenkin vaille lasta koska julkinen on niin surkea.
Samaan aikaan huudetaan vauvatalkoita, antaisivat mieluummin sitten edes hoitoseteleitä yksityiselle kuin tekisivät hyödyttömiä hoitoja liukuhihna mentaliteetilla. Kaikki saavat hoidon samalla kaavalla, toimi tai ei. Meillä meni yhteensä lopulta varmaan 15000€ kahteen lapseen, kaikki säästöthän se vei, mutta sentään meillä oli mahdollisuus mennä yksityiselle.
Yksityinen klinikkamme kertoi että ovat yrittäneet tarjota ilmaiseksi tutkimustuloksiaan julkiselle, ajatuksena että heidän ei tarvitsi käyttää rahaa ja aikaa hoitojen kehittämiseen, mutta voisivat näiden tietojen avulla tarjota parempaa hoitoa potilaille. Julkinen kieltäytyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä aika raadollinen tilanne, että tavan duunarit jotka olisivat hyviä vanhempia eivät saa kunnollisia lapsettomuushoitoja kun ei ole varaa niihin. Miksi julkisen puolen hoito on huonoa vaikka niitä tehdään yliopistosairaaloissa?
Hyvä kysymys, samaa pohdin itsekin (me siirryimme julkiselta yksityiselle), on aika julmaa että moni joka saisi lääketieteestä avun lapsettomuuteen jää kuitenkin vaille lasta koska julkinen on niin surkea.
Samaan aikaan huudetaan vauvatalkoita, antaisivat mieluummin sitten edes hoitoseteleitä yksityiselle kuin tekisivät hyödyttömiä hoitoja liukuhihna mentaliteetilla. Kaikki saavat hoidon samalla kaavalla, toimi tai ei. Meillä meni yhteensä lopulta varmaan 15000€ kahteen lapseen, kaikki säästöthän se vei, mutta sentään meillä oli mahdollisuus mennä yksityiselle.
Yksityinen klinikkamme kertoi että ovat yrittäneet tarjota ilmaiseksi tutkimustuloksiaan julkiselle, ajatuksena että heidän ei tarvitsi käyttää rahaa ja aikaa hoitojen kehittämiseen, mutta voisivat näiden tietojen avulla tarjota parempaa hoitoa potilaille. Julkinen kieltäytyi.
Mitä eroa julkisen ja yksityisen IVF-hoidoissa sitten on? Me ollaan menossa hoitoihin julkiselle ja masentavaa ajatella että hoidot olisivat siellä surkeita. Eikö ne tehdä samalla tekniikalla molemmissa paikoissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä aika raadollinen tilanne, että tavan duunarit jotka olisivat hyviä vanhempia eivät saa kunnollisia lapsettomuushoitoja kun ei ole varaa niihin. Miksi julkisen puolen hoito on huonoa vaikka niitä tehdään yliopistosairaaloissa?
Hyvä kysymys, samaa pohdin itsekin (me siirryimme julkiselta yksityiselle), on aika julmaa että moni joka saisi lääketieteestä avun lapsettomuuteen jää kuitenkin vaille lasta koska julkinen on niin surkea.
Samaan aikaan huudetaan vauvatalkoita, antaisivat mieluummin sitten edes hoitoseteleitä yksityiselle kuin tekisivät hyödyttömiä hoitoja liukuhihna mentaliteetilla. Kaikki saavat hoidon samalla kaavalla, toimi tai ei. Meillä meni yhteensä lopulta varmaan 15000€ kahteen lapseen, kaikki säästöthän se vei, mutta sentään meillä oli mahdollisuus mennä yksityiselle.
Yksityinen klinikkamme kertoi että ovat yrittäneet tarjota ilmaiseksi tutkimustuloksiaan julkiselle, ajatuksena että heidän ei tarvitsi käyttää rahaa ja aikaa hoitojen kehittämiseen, mutta voisivat näiden tietojen avulla tarjota parempaa hoitoa potilaille. Julkinen kieltäytyi.
Mitä eroa julkisen ja yksityisen IVF-hoidoissa sitten on? Me ollaan menossa hoitoihin julkiselle ja masentavaa ajatella että hoidot olisivat siellä surkeita. Eikö ne tehdä samalla tekniikalla molemmissa paikoissa?
Hei, se ihan perustekniikka on sama, mutta julkinen ei osaa/halua kokeilla erilaisia lääkityksiä vaan sama kaava ja annostus kaikille vain (sain tästä johtuen hyperstimulaation). Lääkäri vaihtuu joka käyntikerta eivätkä he räätälöi hoitoa yksilön vaan kalenterin mukaan. Julkinen ei myöskään viljele alkioita blastokystivaiheeseen asti vaan siirtää muutaman pvn jälkeen jolloin siirto on usein turha, ei tee kohdun limakalvon tutkimusta (otollisin kiinnittymisaika), icsi tehdään vasta jos normi ivf ei toimi (meillä meni kaikki roskiin ja 1krt siinä hukkaan vaikka icsiä pyysimme), eivät tee alkionkuoren avausta jne.
En sano, että julkinen olisi täysin hyödytön, osalle julkisen hoidot ovat riittäviä, mutta mikäli et osu siihen perusjoukkoon, niin julkisella ei ole tarjota mitään heidän standardistaan poikkeavaa. Itselläni kokemus Helsingistä. Toivon, että te olisitte niitä joille julkinen riittää. Jos ette, niin älkää luopuko toivosta, vaan miettikää pystyttekö/haluatteko lähteä yksityiselle. Kela korvaa kyllä osan vaikka ne 3hoitoa julkisella olisi tehty, siihen riittää lääkärin lausunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai lahjasolut?
En ole aloittaja, mutta nyt yritystä sen verran takana että tutkimuksiin pitää hakeutua. Lahjasolut eivät olisi ainakaan itselleni mikään vaihtoehto. Lapsella pitäisi olla oikeus tuntea omat biologiset vanhempansa. (Näin kirjoitettuna oikein kirkastuu, että ovat nämä nyky"hoidot" absurdeja!) En siis hyväksy lahjasoluhoitoja, koska ne ovat mielestäni epäeettisiä. Lisäksi halua omia lapsia, en vieraiden ihmisten lapsia.
Lisäyksenä, lapsella pitäisi olla oikeus syntyä omille biologisille vanhemmilleen ja kasvaa ja varttua heidän kanssaan.
Eli ei väliä vaikka vanhemmat on juoppoja/nistejä kunhan vaan on biologinen ydinperhe? Etpä taida paljoa lapsen parasta ajatella.
Juoppojen ja nistien ei pitäisi si'itä, jos eivät lapsesta kykene huolehtimaan. Lapsella pitäisi olla silti oikeus tuntea vanhempansa, vaikka nämä olisivat juoppoja. Ei tosin liity lahjasoluihin mitenkään tämä asia...
Te lapselliset lahjasoluja ja adoptiota hehkuttavat: olisitteko hyvillä mielin vaihtaneet synnärillä oman vauvanne jonkun toisen vauvaan? Lapsi kuin lapsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos yksityisellä tehdään sellaisia toimenpiteitä joissa on apua raskautumisessa, miksei niitä voida tehdä julkisella puolellakin? Tuo kuulostaa täysin epäreilulta ja käsittämättömältä.
Vierailija kirjoitti:
Te lapselliset lahjasoluja ja adoptiota hehkuttavat: olisitteko hyvillä mielin vaihtaneet synnärillä oman vauvanne jonkun toisen vauvaan? Lapsi kuin lapsi?
Eivätkä adoptiolapset edes ole mitään vauvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos yksityisellä tehdään sellaisia7 toimenpiteitä joissa on apua raskautumisessa, miksei niitä voida tehdä julkisella puolellakin? Tuo kuulostaa täysin epäreilulta ja käsittämättömältä.
Itse olen ole ollenkaan yllättynyt julkisen ja yksityisen puolen tasoerosta. Itse kävi laparoskopiassa 14 v sitten yksityisellä puolella. Laparoskopiassa jopa säästettiin osittain tuhoutunut munasarja, jotta raskautumiselle olisi parhaat mahdollisuudet. Laparoskopia kesti 3h ja lääkäri teki sen tähystysleikkauksena vaikka se ei ollut helppoa. Lapsi oli haaveissa ja endometrioosia hoidettiin ja raskautumista edesautettiin hormoneilla. Kertaakaakaan lääkäri ei sanonut etten tulisi saamaan lapsia. Annettiin ymmärtää, että keinoja on kokeiltavaksi. Sainkin kaksi lasta.
Ap:n aiheeseen vielä. Onko sinulla ap poissuljettu endometrioosin mahdollisuus laparoskopialla? Endometrioosin voi todentaa vain laparoskopialla.
Vierailija kirjoitti:
Jos yksityisellä tehdään sellaisia toimenpiteitä joissa on apua raskautumisessa, miksei niitä voida tehdä julkisella puolellakin? Tuo kuulostaa täysin epäreilulta ja käsittämättömältä.
https://yle.fi/uutiset/3-9818124
niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mies tutkittu
En ole ap, mutta mies tutkitaan heti hoitojen alussa.
Kysytäänkö tuota?
http://koti.netplaza.fi/~paula/xyz/lapsettomuus.htm
Huokaiset helpotuksesta, että halvalla selvittiin ja sitten ryhdyt suunnittelemaan huomista ja loppuelämää ilman lasta. Ei kait siinä muuta. Paskemminkin olisi voinut käydä.
Vierailija kirjoitti:
Te lapselliset lahjasoluja ja adoptiota hehkuttavat: olisitteko hyvillä mielin vaihtaneet synnärillä oman vauvanne jonkun toisen vauvaan? Lapsi kuin lapsi?
Vammaiseen en muuten kyllä
Tärkeintä on osata päästää irti. Muutoin elät elämääsi jospa kuitenkin asenteella, joka nakertaa sinut ja parisuhteesi loppuun.
Alue: Aihe vapaa
En ole ap, mutta mies tutkitaan heti hoitojen alussa.