Lue keskustelun säännöt.
G: Mistä syystä olet PETTÄNYT kumppaniasi?
02.05.2014 |
Nyt kun tuota pettämiskeskustelua käydään täällä pitkin ja poikin, niin te jotka olette joskus pettäneet tai petätte, niin miksi teette tai olette tehneet sitä?
Olen nainen ja olen pettänyt kahta exää (kihlattua), ja minä olin myös se heidät jättävä osapuoli.
Ensimmäinen tapaus oli uskollinen mutta ärsyttävä. Olin parissakympissä ja sain todella paljon kehuja muilta miehiltä, johon en reagoinut mitenkään erikoisesti eli olin vaan että kiitti nyt sitten, mutta aina kun minua kehuttiin niin hän kehui jotain minua "huonomman näköistä" naista. Eli jos joku hänen kaverinsa sanoi että minulla on hyvät sääret niin hän sanoi jostain satunnaisesta vastaantulevasta että tuolla on paremmat sääret kuin sulla ettei hän käsitä miksi minua kehutaan, vaikka nainen olisi ollut 20+ kiloa ylipainoinen ja säärissä tai muussa ei hirveästi kehumista. Eräs nimekäs mallitoimisto lähestyi minua ja tarjosi töitä mutta hän sanoi että älä nyt luule itsestäsi liikoja että ne varmaan kysyy kaikkia sinne! Ajattelin että pettämällä pääsen tuollaisesta kateellisesta jankuttajasta parhaiten eroon. Niin pääsinkin, ja sain uutta arvoistani seuraa joka tosin ei kestänyt kuin vuoden. Tuota exää varmaan v-tutti kun näki minun kuviani lehdissä säännöllisin väliajoin tuon jälkeen, tajusi että pärjäsin jopa hyvin siinä hommassa kun sitä tein ;)
Seuraava tapaus oli uskollinen, kuin koiranpentu mutta niin mammanpoika! Päästi äitinsä sekaantumaan kaikkiin meidän asioihin eikä sanonut vastaan vaikka tämä haukkui ja nimitteli minua. Ajattelin mielessäni että "petä" nyt sitten poika minua äitisi kanssa niin minä haen muuta MIESseuraa. Petin ja jätin.
Kommentit (53)
En päässyt varsinaisesti pettämään, mutta jos asiat olisivat edenneet niin pitkälle, niin yksinkertainen syy: vanha kesken jäänyt ihastus, johon rakkaus leimahti lapsiperhearjen kyllästämässä avoliitossa. Tai siis sen ulkopuolella. Lisäksi löysin seksuaalisuuteni vasta tämän rakastumisen myötä, joten jos olisin saanut, olisin varmasti pettänyt. Tai ehkä luvan kanssa käynyt kokeilemassa, miltä tuntuu seksi, kun haluaa ihan hulluna.
Mutta... sainkin vain uudet sydänsurut ja mietin, että mitä ihmettä oikein tapahtui?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika outoa, että ap:lla ne syyt ovat nyksissä! Haha. Kyllä ne ovat ihan sinussa ap, rakastutko toiseen, kyllästytkö nyksään, hairahdatko himoissasi... mitä näitä syitä nyt on.
Itsepetosta ap, itsepetosta.
En ole vielä pettänyt, mutta tässä nykyisessä suhteessani aion pettää. Alapeukuttakaa niin paljon kuin haluatte, mutta se että mies pihtaa vuodesta toiseen on todella masentavaa ja musta tuntuu että olen hävittänyt oman naiseuteni. Muuten suhteemme on mukavan tasaista ja lasten takia en eroa edes harkitse, mutta vieraaseen sänkyyn menen kyllä vielä.
Exääni petin usein, kun tajusin oman kauneuteni ja että saan kenet haluan. En jättänyt exääni, koska minulla ei ollut vara asua yksin. Opiskeluiden jälkeen dumbbasin hänet ja jatkoin sinkkuna eikä mies saanut tietää kataluuttani
Avioliittoni oli väljähtänyt, roikuin siinä kuin löysässä hirressä, enkä osannut tai halunnut tehdä mitään sen hyväksi. Sitten tuli ihana mies, joka oli kiinnostunut minusta ja niin sitä mentiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.05.2014 klo 09:13"]
Aika outoa, että ap:lla ne syyt ovat nyksissä! Haha. Kyllä ne ovat ihan sinussa ap, rakastutko toiseen, kyllästytkö nyksään, hairahdatko himoissasi... mitä näitä syitä nyt on.
Itsepetosta ap, itsepetosta.
[/quote]
kuka kysyi sulta yhtään mitään?
Täällä kaikki vain lesoilee pettäneensä (tai kuvittelevat pettävänsä) mutta sitten kun kysytään miksi, niin jo on hiljaista väkeä.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hain muualta sen mitä kotoa en saanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kuin joku mainitsikin. Olin hukassa itseni kanssa. Olen varmaan edelleenkin. Pettämisestä ja muusta johtuen. Hirveät itsesyytökset tuli mutta vasta myöhemmin. Voin sanoa että kävin helvetissä masennuksen kanssa.Olen pettänyt siis usemman kerran. Tarkemmin en osaa eritellä mikä siihen johti. Tyytymättömyys,riidat,hyväksytyksi tuleminen joku mitä en tiedä. Ajauduin siihen. Ihastuin aina ihan täysillä. Luulen että minua käytettiin vain hyväksi satunnaiseen seksiin. Itse olin taas täysillä mukana. Ei ollut oikein kumppanilleni, jonka kanssa olen yhdessä. Hän halusi jatkaa kun sai selville. Hirveäähän tämä on ollut. Tavallaan olen onnellinen mutta tavallaan en. Ei elämä mennyt kuten suunnittelin. Pahintahan oli että lapsuuden perheessäni oli pettämistä. Varmaan siksi siihen ajauduinkin. Ajattelin varmaan nuorena jossain vaiheessa siitä pakokeinona huonosta elämäntilanteesta ja tyytymättömyydestä. Kunnes olen tajunnut että se tyytymättömyys on itsessni olevaa. Nämä miehet joiden kanssa petin olivat erilaisia kuin minä tai mieheni. Olivat sosiaalisia, komeita ja menestyneitä työelämässä. Ehkä juuri sellaisia mitä itse ajattelin että miehen pitäisi olla. Edelleen tuntuu että olen hukassa. Rakastanko miestäni, oliko elämäni tässä? Vaikea lähteä kun kiintynyt toiseen, lapset ja kaikki.
Mies epäili turhaan vuosikaudet, oli sairaalloisen mustasukkainen, kauppareissulla tarkisti auton kilometrimittarin, kävinkö muualla kuin kaupassa, kuunteli puheluitani, tarkisti pyykkikorista, millaisia alusvaatteita olin käyttänyt hänen poissaollessaan jne.
Lopulta työpaikalle tuli mies (hiljainen, ujo, lyhyt), joka vei jalat alta ensi näkemältä ja tunne oli molemminpuolinen. Vuosien aikana pikkuhiljaa huomasimme, että molemmat katselimme salaa toisiamme. Eräissä juhlissa humalassa tunnustimme tunteemme toisillemme.
Sänkyyn menimme vasta kun eroni oli selvä. Mies oli eronnut jo aiemmin, tietämättäni. Emme siis paljoa jutelleet keskenämme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Petin exääni, ja vaikka kuinka karulta kuulostaakin, niin en ole katunut ollenkaan. Miehen kanssa meni huonosti eikä mies kunnioittanut mua ollenkaan. Mm. Aina riidan tullessa haukkui ja rikkoi mun sydämen, kehui edessäni tuntemattomia naisia (esim. katso nyt tuota, mikset sä ikinä pidä hiuksiasi noin?), ja ei osoittanut enää mitään hellyyttä mua kohtaan ellei sitten halunnut seksiä. Baarissa sit tapasin ihanan miehen, ja se oli menoa sitten.
Eli kun omalta mieheltä ei saa yhtään sitä mitä haluaa niin pakko kai sitten toisaalta. Ihan hyväksyttävää mun mielestä.
Suhteemme alussa mies petti ja vieläpä aika törkeällä tavalla, olimme samoissa juhlissa ja minun sammuttuani hän meni sänkyyn eksänsä siskon kanssa. Annoin asian olla, koska mielestäni emme olleet vielä täysin vakiintuneet pariskunnaksi, vaikka yhdessä asuimmekin. Sen verran kuitenkin kaihersi, että kun pari vuotta myöhemmin tuli tilaisuus, niin hetken emmittyäni päätin tasata tilit. En ole katunut, jotenkin se helpotti vaikkei kokemuksena ollutkaan kummoinen. Sen koommin en ole tuntenut tarvetta pettää. Jos vielä tulee jotain vastaavaa eteen, niin sitten mieluummin ero kuin enempää pettämisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.05.2014 klo 09:21"]
En ole vielä pettänyt, mutta tässä nykyisessä suhteessani aion pettää. Alapeukuttakaa niin paljon kuin haluatte, mutta se että mies pihtaa vuodesta toiseen on todella masentavaa ja musta tuntuu että olen hävittänyt oman naiseuteni. Muuten suhteemme on mukavan tasaista ja lasten takia en eroa edes harkitse, mutta vieraaseen sänkyyn menen kyllä vielä.
[/quote]
Etkä esim. voi jutella asiasta miehen kanssa ja kertoa miten paljon asia haittaa? Kerro rehellisesti tunteistasi, mutta älä syyttele ja ole vihainen. Mitä jos mies vaikka suostuisi siihen, että voit panna muiden kanssa? Ei tarvitsisi toimia selän takana ja pettää.
Muutamassa lyhyemmässä suhteessa olen pettänyt, kun olin nuori ja villi. Syyt aika samat aina: epätyydyttävä suhde, josta ei osaa lähteä ilman kimmoketta + ihastuminen toiseen. Näitä seurasi myös se, että jätin kumppanini.
Kerran nuorena petin ollessani jatkoilla kovassa humalassa. Havahduin siihen, että harrastan aktiivisesti seksiä. Myöhemmin sain kuulla, että minulle oli tarjottu ekstaasia ja olin ottanut, joten se selittikin oudon ratkaisun - en edes pitänyt miestä viehättävänä tai silloista parisuhdettani ahdistavana.
Nykyisen ja edellisen kumppanin kanssa osattiin jo puhua suhteen avoimuudesta. Monogamia kun ei selvästi minulle sovi, enkä siitä välitäkään.
Petin, koska olin/olen suhteessani onneton koska ihastuin toiseen. Pettäminen aukaisi silmäni, koska olen itkenyt tämän toisen miehen takia mutta en omani. Tajusin, etten rakasta nykyistä kumppaniani enkä pysty jatkamaan suhteessa, jossa minulla ei ole toista kohtaan tunteita. Mies, jonka kanssa petin, on itsekin varattu, joten pettämisestä ei ollut muuta hyötyä.
Muistan kuinka se tuntuikaan niin helvetin hyvältä kun sain kostoksi pettää erästä, joka jatkuvasti loukkasi minua muiden nähden & kuullen! Annoin myös hänen ymmärtää, että näin oli todellakin tapahtunut, ja hän murtui täysin, josta minä taas nautin niin paljon, että pidin jopa ´´pienet pippalot sen kunniaksi.´´ Elikkä kun mitta tulee täyteen, niin ihmisestä saattaa näköjään löytyä sellainen ´´piru´´, jota ei koskaan olisi luullut itsestään löytävän.
Ei kai tollaisesta syystä kannata pettää. Senkun ottaa ja lähtee.
En ole vielä löytänyt syytä pettää. Kahdesti olen ollut vakavammassa suhteessa. Toisella kertaa mies lähti, ja löysi uuden about kuukauden päästä. Toisesta suhteesta lähdin minä, vasta lähtöpäätöksen (ja siis exä oli tietoinen ja asuntojen vapautumista odotimme) jälkeen käväisin vierailla vesillä. Tosin sekin olisi voinut jäädä tekemättä. Ei siitä ollut kauheasti iloa kellekään, joskaan ei nyt suruakaan.