G: Mistä syystä olet PETTÄNYT kumppaniasi?
Nyt kun tuota pettämiskeskustelua käydään täällä pitkin ja poikin, niin te jotka olette joskus pettäneet tai petätte, niin miksi teette tai olette tehneet sitä?
Olen nainen ja olen pettänyt kahta exää (kihlattua), ja minä olin myös se heidät jättävä osapuoli.
Ensimmäinen tapaus oli uskollinen mutta ärsyttävä. Olin parissakympissä ja sain todella paljon kehuja muilta miehiltä, johon en reagoinut mitenkään erikoisesti eli olin vaan että kiitti nyt sitten, mutta aina kun minua kehuttiin niin hän kehui jotain minua "huonomman näköistä" naista. Eli jos joku hänen kaverinsa sanoi että minulla on hyvät sääret niin hän sanoi jostain satunnaisesta vastaantulevasta että tuolla on paremmat sääret kuin sulla ettei hän käsitä miksi minua kehutaan, vaikka nainen olisi ollut 20+ kiloa ylipainoinen ja säärissä tai muussa ei hirveästi kehumista. Eräs nimekäs mallitoimisto lähestyi minua ja tarjosi töitä mutta hän sanoi että älä nyt luule itsestäsi liikoja että ne varmaan kysyy kaikkia sinne! Ajattelin että pettämällä pääsen tuollaisesta kateellisesta jankuttajasta parhaiten eroon. Niin pääsinkin, ja sain uutta arvoistani seuraa joka tosin ei kestänyt kuin vuoden. Tuota exää varmaan v-tutti kun näki minun kuviani lehdissä säännöllisin väliajoin tuon jälkeen, tajusi että pärjäsin jopa hyvin siinä hommassa kun sitä tein ;)
Seuraava tapaus oli uskollinen, kuin koiranpentu mutta niin mammanpoika! Päästi äitinsä sekaantumaan kaikkiin meidän asioihin eikä sanonut vastaan vaikka tämä haukkui ja nimitteli minua. Ajattelin mielessäni että "petä" nyt sitten poika minua äitisi kanssa niin minä haen muuta MIESseuraa. Petin ja jätin.
Kommentit (53)
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 19:08"]Tuntuu siltä, että naiset pettävät, koska ovat sekaisin, onnettomia suhteissaan ja/tai huonosti kohdeltuja. Eli syy on suhteessa tai kumppanissa. Mies pettää, kun kaipaa vaihtelua, jännitystä tai toisenlaista seksiä. Miehellä suhde voi sinänsä olla ihan kunnossa. Itselläni em. kaltainen tilanne, ja miehellä, jonka kanssa petin, vastaavasti ei mitään vakavia ongelmia omassa suhteessaan.
[/quote]
Olen samaa mieltä kanssasi naisten ja miesten pettämisestä. Itselläni samankaltainen tilanne juuri tällä hetkellä. Itse olen onneton ja täysin vailla hellyyttä omassa parisuhteessani, mutta pettämisen toisella osapuolella vaikuttaa pettämisen syy olevan vaihtelunhalu, jännitys jne.
Eräässä suhteessa olen pettänyt lähemmäs 10 kertaa, koska (hän) oli suoraan sanottuna ´´hirviö.´´ Enkä edes tuntenut minkäänlaista ´´huonoa omaatuntoa´´ vaikka petin noinkin monta kertaa. Päin vastoin olen suorastaan onnellinen siitä että petin häntä, jopa niin onnellinen, että nyt voin itsekseni hymähtää: että siitäpä sait, senkin paskiainen! Muissa suhteissa ei olisi tullut mieleenikään, että olisin toiminut noin ´´likaisesti.´´
[quote author="Vierailija" time="03.05.2014 klo 07:56"]
Oli se ongelma mikä tahansa, se ei hoidu vieraiden sukuelinten kohtaamisella.
[/quote]
Petin, koska kotona ei tutut sukuelimet kohdanneet ja kaipasin sukuelinten kohtausta.
Mies epäili minua AINA kun lähdin kavereiden kanssa ulos "oo sit kunnolla" "älä tee mitään tyhmää". Lisäksi hän itse puhui paljon exänsä kanssa, tapasi naisen baarissa;etsi hänet fb kaveriksi ja puhui jatkuvasti tämän kanssa sekä eräs nainen hiplaili hänen reittään ja yritti päästä yöksi ja seuraavana päivänä mies meni silti puhumaan naiselle fb; lisäksi eräs päivä ei vastaillut minun viesteihini koska "no en mä ehi koko päivää tekstailla", mutta oli itse kaikkien mahdollisten taukojen aikana mennyt puhumaan tälle hiplaajanaiselle. Jotenkin oli vaan niin huono olla ja kun toinen mies osoitti kiinnostusta mitä en omalta mieheltä saanut, niin tunsin itseni taas hyväksi.
Petin, koska rakastuin elämäni ensimmäistä kertaa syvästi ja vakavasti. Siitä on nyt neljä vuotta. Erosimme, olen nyt yhdessä sen miehen kanssa, kenen kanssa petin. Enää ei tulisi mieleenkään pettää. En halua ketään muuta kuin häntä.
Eiköhän tuohon vaadita ensin se "tilaisuus" ja sitten kaikki muu, pystyykö?
[quote author="Vierailija" time="02.05.2014 klo 09:27"]
Exääni petin usein, kun tajusin oman kauneuteni ja että saan kenet haluan. En jättänyt exääni, koska minulla ei ollut vara asua yksin. Opiskeluiden jälkeen dumbbasin hänet ja jatkoin sinkkuna eikä mies saanut tietää kataluuttani
[/quote]
Olet ihmisenä about yhtä ihailtava kuin Tauski Peltonen.
Koska kiinnostuin seksistä jonkun toisen kanssa
[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 15:17"]Mies epäili minua AINA kun lähdin kavereiden kanssa ulos "oo sit kunnolla" "älä tee mitään tyhmää". Lisäksi hän itse puhui paljon exänsä kanssa, tapasi naisen baarissa;etsi hänet fb kaveriksi ja puhui jatkuvasti tämän kanssa sekä eräs nainen hiplaili hänen reittään ja yritti päästä yöksi ja seuraavana päivänä mies meni silti puhumaan naiselle fb; lisäksi eräs päivä ei vastaillut minun viesteihini koska "no en mä ehi koko päivää tekstailla", mutta oli itse kaikkien mahdollisten taukojen aikana mennyt puhumaan tälle hiplaajanaiselle. Jotenkin oli vaan niin huono olla ja kun toinen mies osoitti kiinnostusta mitä en omalta mieheltä saanut, niin tunsin itseni taas hyväksi.
[/quote]
Mies nykyään ex koska tajusin että hänen takiaan minulla on jatkuvasti paha olla, oli mm univaikeuksia jotka katosivat heti hänen lähdettyään. Nykyinen mies on ihana ja hänelle pystyn puhua, en pettäisi mistään hinnasta. P.S. Mielestäni on kuvottavaa että jos on jo päättänyt erota niin pitää vielä mennä pettämään ja jättää vasta sitten..
[quote author="Vierailija" time="02.05.2014 klo 21:48"]
Eksäni on kiltti ja mukava mies, mutta päädyin silti pettämään. Ex haki töitä toiselta paikkakunnalta töitä kysymättä ollenkaan minun mielipidettäni. Sitten saatuaan töitä kertoi vaan että muuttaa nyt joksiskin aikaa sinne toiseen kaupunkiin työn takia. Enhän nyt voinut sitä kieltääkään, joten sinne se muutti. Sanoi, että ajatelee meidän parasta ja tulevaisuutta tekemällä paljon töitä ja rahaa.
Mulle tärkeää elämässä ei ole raha ja menestys (käyn töissä jos joku miettii!!) vaan yhdessäolo ja rakkaus. Olisin halunnut mennä naimisiin ja alkaa perustamaan perhettä, joten miehen muutto oli kuin märkä rätti vasten kasvoja. Henkisesti aloin heti ajautumaan eroon miehestäni hänen lähdettyään. Olin vihainen ja pettynyt. En ole ikinä uskonut kaukosuhteisiin ja tiesin ettei se tulisi toimimaan.
Miehen oltua 7 kk poissa tapasin työpaikalla erään toisen miehen. Töissä juteltiin aina välillä enkä ikinä puhunut mitään kumppanistani. Sitten eräänä päivänä tämä toinen mies pyysi minua kahville - ja minä lähdin. Menimme töiden jälkeen muutamille ja siitä miehen asunnolle vielä juomaan viiniä. Asunnolla yksi asia johti toiseen ja lopulta yhteiseen yöhön.
Seuraavana päivänä soitin miehelleni ja kerroin mitä tapahtui. Siitä on nyt viisi vuotta ja olen sinkku tällä hetkellä
[/quote]
Ihan oikein sulle ettet ole ketään muuta löytänyt. Kyllä mies saa työpaikkansa valita sen mukaan miten itse haluaa, jos se on hänen kutsumuksensa. Jos miehen päätös ei kelpaa, niin sitten dumppaat miehen. Säälittävää tuo, että jäit roikkumaan ja sitten petit häntä.
Minä olen pettänyt tasan kerran.
Siihen johti monta eri asiaa
1. Mieheni oli aikanaan jättänyt minut yllättäen. Vaikka palasimmekin yhteen myöhemmin, asia puitiin ja mies pyysi anteeksi ja katui, niin jotenkin se jätti minuun sellaisen olon, että miksi minä olen aina se kiltti. En siis tietoisesti lähtenyt kostamaan, vaan ennemminkin tämä tapahtuma menneisyydessä laski rimaa reilusti.
2. Mieheni oli aina poissa. Töissä ja harrastuksissa. Emme nähneet juuri koskaan, ikävöin miestäni.
3. Miehelläni oli menossa kausi, jolloin seksi ei kiinnostanut. Toisaalta sitä oli vähän myös sen takia, että näimme niin harvoin.
4. Toinen mies aktiivisesti piiritteli minua, vaikka pyysin häntä kauniisti lopettamaan. Hän oli samassa työpaikassa kanssani, joten välejä poikki en pystynyt kokonaan pistämään.
Monen sattuman summa siis. Olemme yhä mieheni kanssa yhdessä. Hän on elämäni rakkaus ehdottomasti. Hävettää vieläkin, että olen voinut olla ihmisenä niin vajavainen, että olen pettänyt miestäni. Toisaalta oli myös hyvä nähdä se puoli itsestään, että ei ole itsekään täydellinen.
Kotona ei sukuelimet olleet kohdanneet pariin vuoteen ja muutenkin oli melko lailla tuulista miehen työttömyyden, masennuksen ja alkavan alkoholismin kanssa. Tapasin baarissa yläasteen luokkakaveri, ja "mitäkuuluukiitoshyvääentäsullejuuihankivaa" -liibalaaba syveni muuksikin jutusteluksi ja päätyi lopulta, no, pettämiseen. Kadu en, kun pitkästä aikaa joku kosketti minua, sillen fyysisesti ja sitten ihan sydämeen ja sielun ytimiin asti. Tämä jäi yhteen kertaan, eikä perään haikailtu. (Hymyillään ja tervehditään kun tavataan, ei muuta halua kummallakaan mihinkään). Miehelle en koskaan kertonut. Taistelin avioliiton puolesta vielä 8 vuotta tuon jälkeen. Vituiksi meni, alkoholi vei muuten sinänsä ihan hyvän miehen (masennuksen ja työttömyyden takia en hylännyt). Nyt mulla on toinen mies, hänelle kerroin tuosta pettämisestä. Mutta, pettämisen kohde ei tiedä ja ei tule koskaan tietämäänkään. Jollei pettäjäkumppani jostain syystä sekoa ja ota asiakseen etsiä exää käsiinsä asian tiimoilta. Eivät siis edes tunne toisiaan. Eikä sekoaminen nyt ole ihan tuosta noin vaan vaarana, mutta mistäpä kukaan koskaan tietää mitä elämässä tapahtuu. Mutta en sitten tiedä onko asialla enää väliä. Tämä tapahtui 2003. Tai mistä sitä tietää vaikka nyx-mies menisi kertomaan. Tai se yksi naisystävä jolle tuli avuduttua aiheesta tuoreeltaan. Mutta en elä sen pelossa. Mennyttä on.
Olin lopen kyllästynyt mieheen, joka ei tukenut mitenkään arjessa ja vähätteli ongelmia. Yritin erota monta kertaa, mutta en saanut aikaiseksi/taivuin kuitenkin jatkamaan kun mies suostutteli, toi kukkia ja itki.
Tuli mahdollisuus pettää ja näin siinä tilaisuuden päästä miehestä eroon kunnolla, kun kerron mitä olen tehnyt. Toimi.
Toki se toisen ihmisen läheisyys ja hyvänä pitäminen tuntui niin hyvältä ja hiveli mieltä ja itsetuntoa, kun oma mies kotona kaikista yrityksistä huolimatta kovin usein lämmennyt tai muutoin pitänyt hyvänä.
Rakkauden takia. Elämä perushyvässä avioliitossa jossa kyllä seksiä mutta ei läheisyyttä eikä hellyyttä ei riittänyt minulle. Kaipaan edelleenkin toisen läheisyyttä, kosketusta ja syliä enkä pelkkää seksiä
Seurustelin kolmisen vuotta vakavasti, mutta mies oli alusta asti sairaalloisen mustasukkainen ja epäili sekä keksi syyttää kaikesta. Minä nuorena naivina yritin jonkun aikaa laittaa vastaan mut lopulta rupesin uskomaan siihen et olen tyhmä, epävakaa, epärehellinen.. suhde oli monta kertaa hiuskarvan päässä erosta. Kuvioon tuli myös lievä väkivalta ja sain muutaman kerran riidellessä paniikkikohtauksen. Kerran riidan jälkeen tapasin miehen johon ihastuin. Oli oikeastaan vain vaatekerrosten päässä pettämisestä mutta en pystynyt. En halunnut. Vaikka en omasta miehestä enää välittänyt poikaystävänä en silti halunnut täyttää toteen niitä ainaisia turhia syytöksiä, enkä halunnut aiheuttaa riitaa ja vain pahentaa miehen luottamustraumoja. Enkä olisi kehdannut myöhemmin kertoa kellekkään tai myöntää itselleni että minä olen pettäjä.
Sen jälkeen päätin ja tiesin, että minä en petä ketään koskaan. En halua satuttaa ketään julmasti..seksi ei ole niin tärkeää kuin toisen ihmisen arvo ja tunteet. Enkä minä ole eläin - pystyn itseni hallitsemaan niinkuin aikuisen kuuluu.
N22
[quote author="Vierailija" time="03.05.2014 klo 07:56"]
Petin lasteni isää, koska olin täysin hukassa itseni kanssa. En todellakaan syytä siitä miestä, vaan pelkästään itseäni. Enää en pettäisi ketään koskaan, se ei ratkaise yhtään mitään. Ainoastaan tekee paskan olon pahimmillaan usealle ihmiselle. Kadun pettämistä aivan valtavasti.
Oli se ongelma mikä tahansa, se ei hoidu vieraiden sukuelinten kohtaamisella.
[/quote]
Jaa-a, tuosta viimeisestä lauseesta olen kyllä eri mieltä itseni kohdalla. Se juuri auttoi laittamaan asiat järjestykseen ja irrottautumaan huonosta suhteesta. Tuli tunne, että elämiä on vain yksi, enkä halua käyttää sitä näin. terv. 7
[quote author="Vierailija" time="02.05.2014 klo 10:35"]
Täällä kaikki vain lesoilee pettäneensä (tai kuvittelevat pettävänsä) mutta sitten kun kysytään miksi, niin jo on hiljaista väkeä.....
[/quote]
En oikein tiedä kuka tuollaisella nyt "lesoilisi". Mutta kuten jokainen aikuinen, joskus suhteessakin ollut, ihminen varmasti tietää, syyt pettämiseen on usein hyvin moniselitteisiä ja riippuvaisia eri asioista vuosienkin aikajänteellä ja niitä on hirmuisen hankalaa alkaa selittämään tuntemattomille ihmisille jotka lukevat vastauksia kuin piru raamattua.
Tuntuu siltä, että naiset pettävät, koska ovat sekaisin, onnettomia suhteissaan ja/tai huonosti kohdeltuja. Eli syy on suhteessa tai kumppanissa. Mies pettää, kun kaipaa vaihtelua, jännitystä tai toisenlaista seksiä. Miehellä suhde voi sinänsä olla ihan kunnossa. Itselläni em. kaltainen tilanne, ja miehellä, jonka kanssa petin, vastaavasti ei mitään vakavia ongelmia omassa suhteessaan.