Miksi ihmeessä jotkut ihmiset perustelee sitä että ei mennyt lukioon sillä että "että ei ollut varaa"

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien asenne ja viitsimisestä kyse. Kyllä sitä voi jättää pari päivää syömättä ja tehdä ylimääräisiä työvuoroja että saadaan lukiokirjat ja läppäri maksettua. Ja huom. nuo kirjat ja läppärit saa edullisestikin hankittua käytettyinä eli ei ole mikään pakko olla juuri se kaikista uusin kirja ja kaikista uusin läppäri. Lapsen opiskelu ei saa olla rahasta kiinni.

Lukioaika ja sen jälkeinen opiskeluaika pitää myös elää. Amiksesta saa nopeasti ammatin. Lähihoitajana voi sitten suunnitella lukio-opiskluja tai muuta, koska aina saa keikkaan henkensäpitimiksi.

Huomaa ettei teillä ole käsitystä toisten elämästä, koska tuijotatte vain kirjoja ja läppäriä.

Meillä kyllä jouduttiin ottamaan opintolaina jo 17-vuotiaalle. Kuvittelin, että hän saisi keikka hommia, mutta näköjään korona-aikaan ei onnistu.

Matkat voivat myös maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Läppäri pakollinen. Kirjat 40 e kappale, vähintään 5-6 kirjaa/jakso, 5 jaksoa vuodessa.

Ostaa käytettynä. Esim vanhat kirjat aiempien vuosien oppilailta ja läppärin kirpparilta.

Kirjojen pitää olla sähköisenä, paperiversio ei monille opettajille käy, kun se ei ole yhtä laaja. E-kirjoja ei tietenkään voi ostaa käytettynä, mutta ei ne kyllä ihan neljääkymppiä maksa kaikki.

Höpö höpö. E-kirja ja paperikirja sisältävät tismalleen samat tehtävät ja muut sisällöt ainakin minun opettamassa aineessa. Kumpi tahansa siis käy. Ja Suomessa on jo useita lukioita pienillä paikkakunnilla jotka tarjoavat kirjatkin ilmaiseksi. Lisäksi tiedän useita perheitä joissa sosiaalitoimi maksaa nuoren koulukirjat kun perheellä on tiukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Kävin lukiota vuosituhannen alussa ja jo silloin koin, että se oli yh-äidilleni iso kuluerä. Kirjat ostin mahdollisuuksien mukaan käytettynä ja möin eteenpäin, kun kurssit oli suoritettuna. Omaa läppäriä ei silloin onneksi vielä tarvinnut, joten pärjäsin meidän ainoalla pöytäkoneellamme.

Kun lapsilisä loppui sain kotona asuvan 2. asteen opiskelijan opintotukea, olisiko ollut joku 57e kuussa. Se meni ensisijaisesti bussilippuun ja puhelinlaskuun eikä loppurahoilla enää maksettu opiskeluja. Muistan, että jossain vaiheessa minun piti täyttää oma toimeentulohakemus, kun minua ei enää ikäni puolesta huomioitu äitini tt-hakemuksella. Nostin myös opintolainan äitini käyttöön.

Muistan yo-tutkintomaksujen olleen korkeita, mutta onneksi hajautin kirjoitukset kolmeen kertaan niin kaikki laskut eivät tulleet samaan aikaan maksettavaksi. Lisäksi jätin vanhojen tanssit väliin, koska en kokenut että äitini olisi kuulunut kustantaa mekkoni ja kampaukseni.

Kamalaa. Mitä äitisi teki opintotuellasi? Miten kukaan äiti edes voi tehdä noin?

Vierailija kirjoitti:

Minun aikanani piti olla ainakin uudet kirjat. Ei kelvanneet veljen kaksi vuotta vanhat kirjat vaan piti ehdottomasti olla uusi painos.

Sulla on ollut idiootit opettajat.

Aikanaan historian opettajamme sanoi lukiossa, että mikä tahansa kirjasarja, mikä tahansa painos kelpaa. Rooman valtakunnan nousu ja tuho. Keskiaika. Löytöretket. Teollistuminen. Ne ei nimittäin ole muuttuneet, onpa kirjasarja tai painos mikä vaan.

Lisäksi monella muulla lukiomme opella on samanlainen suhtautuminen. Ei tollaista ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Matkat voivat myös maksaa.

Minun piti lähteä naapurikuntaan lukioon, koska keskiarvo ei riittänyt oman kunnan lukioihin. Bussilippu maksoi enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Minun lukioaikanani vajaa 10 vuotta sitten ei tarvittu läppäriä, lähes kaikki kirjat ostin käytettynä. Kavereiden kanssa lainattiin toistemme kirjoja jos ei tarvittu samaan aikaan. Ja kirjat sai myytyä sitten kun niitä ei enää tarvinnut. Varmaan 2-3 kirjaa koko lukioaikana ostin uutena.

Mitä merkitystä tällä on nyt ?!? Se että pärjäsit 10 vuotta sitten noin vähillä menoilla niin sillä ei ole mitään yhtymäkohtaa tähän päivään. Tulee mieleen vanha anoppini joka ihmettelee kuinka nykyään on niin vaikeaa ko ennen vaan mentiin kunnalle töihin ja rikastuttiin.

Lukio on tänä päivänä kallis. E-kirjat ostetaan lisenssillä jota ei voi kierrättää. Lisenssit maksaa kympistä yli kolmeenkymppiin. Läppäri on pakollinen, bussiliput maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Siihen aikaan, kun minä olin nuori, kauan sitten, kotikaupunki kustansi lukiolaisille kaikki oppikirjat. Tällaista ei kai enää nykyään ole missään.

On kyllä. Ihan tässä muutaman vuoden sisään luin artikkelin jostain lehdestä että lukio osti sekä kirjat että läppärit opiskelijoille. Sinne lukioon haettiin melko kaukaakin opiskelemaan. Pitääpä googlata jos löytyisi se juttu vielä jostain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin lukiota vuosituhannen alussa ja jo silloin koin, että se oli yh-äidilleni iso kuluerä. Kirjat ostin mahdollisuuksien mukaan käytettynä ja möin eteenpäin, kun kurssit oli suoritettuna. Omaa läppäriä ei silloin onneksi vielä tarvinnut, joten pärjäsin meidän ainoalla pöytäkoneellamme.

Kun lapsilisä loppui sain kotona asuvan 2. asteen opiskelijan opintotukea, olisiko ollut joku 57e kuussa. Se meni ensisijaisesti bussilippuun ja puhelinlaskuun eikä loppurahoilla enää maksettu opiskeluja. Muistan, että jossain vaiheessa minun piti täyttää oma toimeentulohakemus, kun minua ei enää ikäni puolesta huomioitu äitini tt-hakemuksella. Nostin myös opintolainan äitini käyttöön.

Muistan yo-tutkintomaksujen olleen korkeita, mutta onneksi hajautin kirjoitukset kolmeen kertaan niin kaikki laskut eivät tulleet samaan aikaan maksettavaksi. Lisäksi jätin vanhojen tanssit väliin, koska en kokenut että äitini olisi kuulunut kustantaa mekkoni ja kampaukseni.

Kamalaa. Mitä äitisi teki opintotuellasi? Miten kukaan äiti edes voi tehdä noin?

Opintotukihan meni tuolle opiskelijalle, ei äidille...

Minulla oli yh-alkkis vanhempi. Ei kiinnostanut kirjojen ostaminen pätkän vertaa tai mikään muukaan. Kaatoi kaiken kurkustaan alas minkä sossusta sai. Yläasteella ollessani jätti ruoatta ja rahatta kolmeksi-neljäksi päiväksi ja viihtyi ryyppyreissulla. Ryyppyremmi kotonamme ei ollut mitenkään harvinainen näky. Omilleni en päässyt muuttamaan kun halpaa kunnan vuokra-asuntoa ei löytynyt kuin vasta vuosien odottelun ja sossulle itkemisen jälkeen. Kävin kaksi vuotta lukiota tehden ilta/yötöitä kunnes en enää jaksanut.

Ja taas valitellaan muka kalliilla lukion käynnillä. Hohhoijaa! Ei kukaan usko tuota valehtelua.

Oma kokemus on se, että ilta-/aikuislukiossa ei keskimäärin olla niin tarkkoja, mistä kirjasta opiskelee kunhan jostain opiskelee.

Päivälinjalla voi sen sijaan olla käytännössä mahdotonta suorittaa kurssia, jos ei ole viimeisintä painosta kurssikirjasta. Kirjastossa niitä ei ole montaa kappaletta, jos yhtä ainuttakaan. Opettajat suhtautuvat kirjattomiin todella nihkeästi.

Itsekin jouduin hävittämään jopa ihan uudenveroisia ja paljon maksaneita kirjoja, koska ne eivät enää käyneet seuraaville. Vaikka tehdyt muutokset ovat ihan mitättömiä. Mitä tuhlausta!

Vierailija kirjoitti:

Ja taas valitellaan muka kalliilla lukion käynnillä. Hohhoijaa! Ei kukaan usko tuota valehtelua.

Jos on syntynyt kultalusikka persiissä niin ei ole mitään käsitystä tavallisen tai köyhän ihmisen elämästä. Itselläni pari tuollaista tuttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ammattikoulu sen halvempi ole.

Kyllä on, meillä toinen kävi lukion ja toinen suoritti kaksoistutkinnon ja kyllä lukio oli huomattavasti kalliimpi. Nyt tuolla ammattikoulun käyneellä on vakkari työ 19 vuotiaana ja toinen on yliopistosssa eli hän käy vanhempiensa kukkarolla vieläkin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on näin nyt. Kaksoistutkinto olisi ollut vaihtoehto, mutta nyt lapsi meni amiksen, että saa mahdollisimman nopeasti ammatin ja työn. Sitten iltalukioon. Lukio vaikka 4 vuotta, niin jollain pitää elää muutenkin kuin pelkillä kirjoilla ja läppärillä. Itselläni on niin pienet tulot, että tämä ratkaisu on nyt paras. Opintolaina pitää siltikin ottaa.

Lukiolainen on yleensä vielä sen verran nuori että sen ikäisen kuuluu asua kotona rakastavien vanhempienen luona eikä omillaan heitteille jätettynä. Vanhemmat maksavat lukiolaisen elämisen ja asumisen, se kuuluu vastuullisen huoltajan tehtäviin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin lukiota vuosituhannen alussa ja jo silloin koin, että se oli yh-äidilleni iso kuluerä. Kirjat ostin mahdollisuuksien mukaan käytettynä ja möin eteenpäin, kun kurssit oli suoritettuna. Omaa läppäriä ei silloin onneksi vielä tarvinnut, joten pärjäsin meidän ainoalla pöytäkoneellamme.

Kun lapsilisä loppui sain kotona asuvan 2. asteen opiskelijan opintotukea, olisiko ollut joku 57e kuussa. Se meni ensisijaisesti bussilippuun ja puhelinlaskuun eikä loppurahoilla enää maksettu opiskeluja. Muistan, että jossain vaiheessa minun piti täyttää oma toimeentulohakemus, kun minua ei enää ikäni puolesta huomioitu äitini tt-hakemuksella. Nostin myös opintolainan äitini käyttöön.

Muistan yo-tutkintomaksujen olleen korkeita, mutta onneksi hajautin kirjoitukset kolmeen kertaan niin kaikki laskut eivät tulleet samaan aikaan maksettavaksi. Lisäksi jätin vanhojen tanssit väliin, koska en kokenut että äitini olisi kuulunut kustantaa mekkoni ja kampaukseni.

Kamalaa. Mitä äitisi teki opintotuellasi? Miten kukaan äiti edes voi tehdä noin?

Opintotukihan meni tuolle opiskelijalle, ei äidille...

Jeps, opintoraha tuli omaan käyttööni, opintolaina ja toimeentulotuki puolestaan äitini käyttöön. Eipä sitä tuolloin tullut ajateltua, että vastasin tuhansien eurojen lainasta, jonka äitini olisi hyvin voinut jättää maksamatta. Hän kuitenkin maksoi lainan minulle takaisin sovitusti.

Lukio on ihan turha laitos muutenki. Ei sieltä saa ees ammattia.

Vierailija kirjoitti:

No toki läppäri on kallis hankinta, siihenkin tosin moni köyhä perhe on saanut harkinnanvaraista avustusta. Kirjoja saa aika hyvin käytettynä, meidän lasten lukiossa ainakin on linjana, että paperikirjaa suositaan (toki eroja on koulukohtaisesti).

Naapurin perheen lapsi ei mennyt lukioon kun äitinsä valitti  että ei ole varaa. Varaa on kuitenkin aina uuteen pleikkariin,helvetin isoon Tv:hen, i-phonet vaihdetaan uusimpaan vuoden välein kaikilla perheenjsenillä, tytöllä ja mammalla on aina varaa tupeeseen, tekoripsiin, kynsiin ja new yorkerin  & h&m kertakäyttäkuteisiin. Ja tietysti sidukkaan,kuohariinja kessuun ihan viikottain.

Usein se "ei ole varaa mennää lukioon " on ihan henkistä varattomuutta.