Jos jotain elämän varrella olen huomannut, niin se on että jos olet ystävällinen,
auttavainen ja aina tukena, niin saat siitä vain epäkunnioittavaa käytöstä takaisin. Sinua pidetään itsestäänselvyytenä, kynnysmattona, ihmisenä jonka yli voi kävellä mennen tullen. Mutta jos olet koppava, itsekäs ja katsot muita alaspäin saat kunnioitusta osaksesi tai ei sua ainakaan kohtele huonosti. Niin raadollista.
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Pitää oppia olemaan noiden välimuoto ja osata olla ystävällinen, mutta silti osata pitää puolena ja omat rajat.
Näköjään. Surullista silti ettei ystävällisyttä arvosteta.
Vierailija kirjoitti:
Pitää oppia olemaan noiden välimuoto ja osata olla ystävällinen, mutta silti osata pitää puolena ja omat rajat.
Ja miksiköhän? Mitä se ystävällisyys siinä yhtään auttaa. Mä ainakin meen all in kusipäänä. Elämä on silleen vaan paaaaaljon helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää oppia olemaan noiden välimuoto ja osata olla ystävällinen, mutta silti osata pitää puolena ja omat rajat.
Näköjään. Surullista silti ettei ystävällisyttä arvosteta.
Siinä mitää surullista oo. Se kato tää maailma vaan on tällanen. Syö tai tule syödyksi. Tällanen se on ollu aina. Ihminenkin on eläin.
Viimeisten 10 vuoden aikana maailman on vallanut uskomattoman töykeä asenne. Vuoteen 20 15 elämä oli kivaa, mutta zoomereiden vetämänä ilmapiiri on rajusti kylmentynyt. Ystävällisyyttä löytyy yhä, mutta somen yleisyyden takia se on piilossa. Somekin on täynnä riitelyä. On joutunut kovettamaan itseä maailmaa vastaan. Sen takia näyttäydyn ihmisille nykyään koppavana, mutta oikeasti olen edelleen ystävällinen, jos vaan löytyy vastakaikua. Ei mikään mukava tilanne, mutta näin on edettävä.
Niinpä. Kilttejä ihmisiä hyväksikäytetään eikä arvosteta. Itse olin kiltti ja esim lainasin rahaa apua tarvitseville aikoinaan. Sitten ei maksettu enää takaisin ja meni hävyttömäksi. Nykyään en lainaa enää kellekään enkä auta ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Pitää oppia olemaan noiden välimuoto ja osata olla ystävällinen, mutta silti osata pitää puolena ja omat rajat.
Pitää olla pelisilmää, milloin, ja kenelle kannattaa olla ystävällinen, ja milloin/kenelle koppava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää oppia olemaan noiden välimuoto ja osata olla ystävällinen, mutta silti osata pitää puolena ja omat rajat.
Pitää olla pelisilmää, milloin, ja kenelle kannattaa olla ystävällinen, ja milloin/kenelle koppava.
Kusipäiden edessä nöyränä ja kivoille vittumainen?
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Kilttejä ihmisiä hyväksikäytetään eikä arvosteta. Itse olin kiltti ja esim lainasin rahaa apua tarvitseville aikoinaan. Sitten ei maksettu enää takaisin ja meni hävyttömäksi. Nykyään en lainaa enää kellekään enkä auta ihmisiä.
Onneksi olkoon, olet oppinut jotain tärkeää elämästä.
Kannattaa säädellä kenelle ja mitä varten. Muuten pettyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää oppia olemaan noiden välimuoto ja osata olla ystävällinen, mutta silti osata pitää puolena ja omat rajat.
Ja miksiköhän? Mitä se ystävällisyys siinä yhtään auttaa. Mä ainakin meen all in kusipäänä. Elämä on silleen vaan paaaaaljon helpompaa.
Koska mulle tulee ystävällisyydestä itselle hyvä mieli ja vaikka kaikki eivät olisikaan kivoja takaisin, ystävällisyyden avulla löydän myös muita ystävällisiä ihmisiä. Jos olisin aina kusipää, en koskaan löytäisi niitä kivoja tyyppejä, koska kivat tyypit ei halua hengailla kusipäiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeisten 10 vuoden aikana maailman on vallanut uskomattoman töykeä asenne. Vuoteen 20 15 elämä oli kivaa, mutta zoomereiden vetämänä ilmapiiri on rajusti kylmentynyt. Ystävällisyyttä löytyy yhä, mutta somen yleisyyden takia se on piilossa. Somekin on täynnä riitelyä. On joutunut kovettamaan itseä maailmaa vastaan. Sen takia näyttäydyn ihmisille nykyään koppavana, mutta oikeasti olen edelleen ystävällinen, jos vaan löytyy vastakaikua. Ei mikään mukava tilanne, mutta näin on edettävä.
Ime persettä, kanttura.
Sano isäs kun sua teki.
Pitää oppia olemaan noiden välimuoto ja osata olla ystävällinen, mutta silti osata pitää puolena ja omat rajat.