Voiko tarkkaamattomuus olla peruste erityisluokalle siirtämiseen?

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 10:26"]

Jos opettaja ehdottaa erityisluokkaa, siihen on yleensä riittävä peruste. Typerät nykyajan narsistivanhemmat haraavat vastaan eikä totuutta omasta mukulasta suostuta vastaanottamaan. Alaluokan koulunumero lukuaineista ei kerro yhtään mitään.

[/quote]

Usein opettajan tietämys lapsesta ei ole riittävä  ja usein ei vain haluta hyväksyä todellista erilaisuutta. Opettaja harvemmin on se itse erilainen, ja siten kykenemätön ymmärtämään saati hyväksymään sen, että meillä erilaisillakin on oikeuksia. Kykenemätön myös ymmärtämään, että me erilaset tarvitsemme teitä normaaleja ymmärtääksemme miten tämä maailma toimii.

Totean myös että en ole se narsisti vanhempi vaan olen se vanhempi joka on itse fyysisesti todettavin syin erilainen. 

Kaikkine kouluvaikeuksineni kävin kuitenkin mieluummin sen normaaliluokan, kuin olisin ollut erityisluokkaoppilas. Koulunkäynti olisi varmasti ollut helpompaa erityisluokassa, mutta elämä sen jälkeen paljon vaikeampaa. Tämän lisäksi on todistettu että todennäköisesti taitoni selviytyä elämässä olisivat jäänet paljon normaalitasoa alemmas jos olisin käynyt erityisluokan normaalin sijaan.

Olisin myös jälkikäteen ollut hyvin vihainen erityisluokkasijoituksesta, koska minun tapauksessani se olisi merkinnyt sellaisten asioitten ja oikeuksien poisottamista, jotka minun oli mahdollista saavuttaa. Mahdollista saavuttaa erilaisena.

Oletko kirjoittaja sitä mieltä, että ihmisen saa siirtää toisen luokkaan synnäisen tekijän perusteella, jolla hän ei mitään voi?

[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 08:15"][quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 10:26"]

Jos opettaja ehdottaa erityisluokkaa, siihen on yleensä riittävä peruste. Typerät nykyajan narsistivanhemmat haraavat vastaan eikä totuutta omasta mukulasta suostuta vastaanottamaan. Alaluokan koulunumero lukuaineista ei kerro yhtään mitään.

[/quote]

Usein opettajan tietämys lapsesta ei ole riittävä  ja usein ei vain haluta hyväksyä todellista erilaisuutta. Opettaja harvemmin on se itse erilainen, ja siten kykenemätön ymmärtämään saati hyväksymään sen, että meillä erilaisillakin on oikeuksia. Kykenemätön myös ymmärtämään, että me erilaset tarvitsemme teitä normaaleja ymmärtääksemme miten tämä maailma toimii.

Totean myös että en ole se narsisti vanhempi vaan olen se vanhempi joka on itse fyysisesti todettavin syin erilainen. 

Kaikkine kouluvaikeuksineni kävin kuitenkin mieluummin sen normaaliluokan, kuin olisin ollut erityisluokkaoppilas. Koulunkäynti olisi varmasti ollut helpompaa erityisluokassa, mutta elämä sen jälkeen paljon vaikeampaa. Tämän lisäksi on todistettu että todennäköisesti taitoni selviytyä elämässä olisivat jäänet paljon normaalitasoa alemmas jos olisin käynyt erityisluokan normaalin sijaan.

Olisin myös jälkikäteen ollut hyvin vihainen erityisluokkasijoituksesta, koska minun tapauksessani se olisi merkinnyt sellaisten asioitten ja oikeuksien poisottamista, jotka minun oli mahdollista saavuttaa. Mahdollista saavuttaa erilaisena.

Oletko kirjoittaja sitä mieltä, että ihmisen saa siirtää toisen luokkaan synnäisen tekijän perusteella, jolla hän ei mitään voi?

[/quote]

Synnynnäinen vika se psyykkineb vikakin on. Koulussa on sekin juttu, että kun luokassa on 20-25 lasta niin yhdelle ei ole resursseja antaa tolkutonta huomiota ja erityiskohtelua niin ettei ne 24 muuta kärsisi. Juuri sitä varten on ne erityisluokat ja koulut.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 10:26"]

Vaikka lapsi menisi erityisopetukseen, siirretään takaisin, kun ei enää tarvetta erityisopetukseen.

Ole ap avoin kaikille vaihtoehdoille, punnitse paperilla plussat ja miinukset. Erityisluokassa lapsi masentuisi, jos muut häirikköjä??? Entä tavallisessa luokassa, jossa kaikki muut osaavat paitsi oma lapsesi, miten sitten käy?

[/quote]

Minäpä kerron yhdenvaihtoehdon. 

Siinä käy niin, että se lapsi miettii miksi minä en osaa. Miksi minä olen erilainen.. ja hyvän aikaa tuntuu aika hemmetin pahalta. Tästä huolimatta tieto siitä, että nuo loput tuossa osaavat kannustaa oppimaan ja jos siihen saa hyvä tukiopettajan muutamaksi tunniksi viikossa, se lapsi voi alkaa oppia. Se lapsi saattaa myös huomata, että tuo muu luokka osaa ottaa itse kirjan esille, teroittaa kynänsä etc..ja alkaa tehdä itsekin niin. Se lapsi saattaa myös pikkuhiljaa lakata katselemasta ikkunasta ulos, ensin vähemmän, sitten vain silloin tällöin. Lopulta tämä lapsi, saattaa muuttua erovaisuudeltaan niin vähäiseksi, että eroa ei enää huomaa.

Erityisluokassa, tälläinen lapsi saattaa valita toisentien, ja muistakaa hän ei itse ymmärrä valintansa merkitystä. Hän oppii, että avustaja ottaa sen kirjan pöydälle ja mutamalla muullekin otetaan, hän pitää sitä normaalina. Hän oppii, että jos jokin on vaikeaa aina autetaan. Hän oppii että vaikka pyydetään itsekin yrittämään, niin silti saa aina apua. Ekaluokkalainen ei kykenen ymmärtämään mitä merkitystä todellisella yrittämiselle on elämässä tulevaisuudessa..

Lopputuloksena meillä on runsaasti ihmisiä jotka erityiskoulutuksen jälkeen putoavat tyhjän päälle, eivät pääse koskaan pois erityisluokista. Jäävät sitten ihmettelemään opiskelun jälkeen mihin se tuki katosi ja ovat erittäin helposti jo tutkimustenkin valossa sekä potenttiaalisia mielenterveyspotilaita että ''yhteiskunnan elättejä''. 

Onhan te se mukavaa, kun joku joka ei itse ole erilainen yrittää kertoa miltä meistä tuntuu. Toivoisin että näin ei tehtäisi kuin niitten ihmisten puolesta jotka ovat itse erilaisia. Ettehän yritä kertoa sitäkään miltä mustaihoisesta lapsesta tuntuisi olla luokan ainoa värillinen.

Varmistelu saattaa olla ihan vain epävarmuuttakin. Lapsi voi pelätä, että tekee kaikesta huolimatta väärin, vaikka olisikin ymmärtänyt ja kuullut ohjeet, ja varmistella siksi. Itselläni oli juuri sellaista epävarmuutta lapsena, mutta se on ajan myötä parantunut. Se saattaisi auttaa, että opettaja kirjoittaa ohjeet vaikka taululle näin aluksi. Kyllä se siitä lähtee sujumaan, jos lapsella ei muita erityisiä ongelmia ole.

[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 08:31"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 08:15"][quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 10:26"]

Jos opettaja ehdottaa erityisluokkaa, siihen on yleensä riittävä peruste. Typerät nykyajan narsistivanhemmat haraavat vastaan eikä totuutta omasta mukulasta suostuta vastaanottamaan. Alaluokan koulunumero lukuaineista ei kerro yhtään mitään.

[/quote]

Usein opettajan tietämys lapsesta ei ole riittävä  ja usein ei vain haluta hyväksyä todellista erilaisuutta. Opettaja harvemmin on se itse erilainen, ja siten kykenemätön ymmärtämään saati hyväksymään sen, että meillä erilaisillakin on oikeuksia. Kykenemätön myös ymmärtämään, että me erilaset tarvitsemme teitä normaaleja ymmärtääksemme miten tämä maailma toimii.

Totean myös että en ole se narsisti vanhempi vaan olen se vanhempi joka on itse fyysisesti todettavin syin erilainen. 

Kaikkine kouluvaikeuksineni kävin kuitenkin mieluummin sen normaaliluokan, kuin olisin ollut erityisluokkaoppilas. Koulunkäynti olisi varmasti ollut helpompaa erityisluokassa, mutta elämä sen jälkeen paljon vaikeampaa. Tämän lisäksi on todistettu että todennäköisesti taitoni selviytyä elämässä olisivat jäänet paljon normaalitasoa alemmas jos olisin käynyt erityisluokan normaalin sijaan.

Olisin myös jälkikäteen ollut hyvin vihainen erityisluokkasijoituksesta, koska minun tapauksessani se olisi merkinnyt sellaisten asioitten ja oikeuksien poisottamista, jotka minun oli mahdollista saavuttaa. Mahdollista saavuttaa erilaisena.

Oletko kirjoittaja sitä mieltä, että ihmisen saa siirtää toisen luokkaan synnäisen tekijän perusteella, jolla hän ei mitään voi?

[/quote]

Synnynnäinen vika se psyykkineb vikakin on. Koulussa on sekin juttu, että kun luokassa on 20-25 lasta niin yhdelle ei ole resursseja antaa tolkutonta huomiota ja erityiskohtelua niin ettei ne 24 muuta kärsisi. Juuri sitä varten on ne erityisluokat ja koulut.

[/quote]

Otanko tuon noin, että sinusta minut olisi pitänyt sulkea erityisluokkaan. Mikä olisi samalla tarkoittanut minun kohdallani sitä, etten olisi se ihminen joka nyt olen.

Minun kohdallani se olisi tarkoittanut taantumista, tulosta jossa minä olisin jäänyt tasolla, missä esimerkiksi tämä keskustelu ei olisi mahdollinen.

Mikä oikeus sinulla on tuomita minut, siitä millaiseksi minä olen syntynyt? 

Tietänet muuten että syrjintä on juridisesti kiellettyä.

Näin opettajana sanoisin että tuskinpa ovat lapsellesi erityisluokkaa ehdottamassa. Opettaja antoi vain palautetta ja vihjaisi että kotona kannattaisi panostaa lapsen itsetunnon tukemiseen ja hänen omaan luottamukseensa siitä että hän kykenee suoriutumaan ilman jatkuvaa tarkistelua aikuiselta. ehkä tuossa sinun omassa ylireagoivassa reaktiossasi tähän opettajan palautteeseen piilee myös se ongelman siemen? 

[quote author="Vierailija" time="01.05.2014 klo 20:06"][quote author="Vierailija" time="01.05.2014 klo 19:25"]

Erityisopetukseen ja erityisluokalle/-luokalle voi päästä/joutua hyvinkin nopeasti, jos lapsen opettaja ja rehtori tätä voimakkaasti haluavat.

[/quote]

Meillä vaan lähikoulun pienluokka on tosi häiriköiden paratiisi. Siellä on todella vaikeat tapaukset. Pelottaa että jos rauhallinen ja ystävällinen lapseni sinne päätyy, hän masentuu:(

ap

[/quote]

Mä seuraisin vielä, joskos pieni ihminen siitä sitten "reipastuisi" koska hyvällä koulumenestyksellä häiriköiden keskelle... Ei sekään hyvältä kuulosta. Eiköhän saa itseluottamusta koulun edetessä, saahan lapsi nyt ohjeita tarkentaa opettajaltaan kun niin saa aikuinenkin opinnoissaan tehdä. Itse en vielä hötkyilisi, ekaluokkalainen on pieni ihminen vielä.

[quote author="Vierailija" time="01.05.2014 klo 16:47"]

Kakkonen puhuu aivan asiaa. Erityisluokalle pääsy edellyttä erityisopetuspäätöksen tekoa, joka tehdään opetustoimessa, ei sitä opettaja tsi edes koulu yksin päätä. Ja erityisopetuspäätöksessä otetaan kantaa myös opetuksen tukitoimiin eli siihen, tuetaanko lasta normaalilla luokalla vai tarvitseeko erityisluokkapaikan. Säästösyistä erityisluokkia on vähennetty kovasti, inkluusio on nyt trendinä. Ikävä kyllä yleensä ilman kunnollisia tukitoimia....

Mutta tosiaan tämän kevään erityisopetuspäätöskierros on jo tehty. Voi olla, että kiiretapauksessa sijoituspäätöksiä voidaan tehdä joustavasti, mutta pääsääntöisesti hakuaika on keväisin ja päätökset tehdään ennen kesälomia.

Oletan opettajan enemmänkin ajaneen takaa sitä, että lastanne kannattaisi tutkia. Oman toiminnan ohjauksessa tai vaikkapa tosiaan hahmotuksessa voi olla pientä häikkää. Tai sitten kaikki on aivan ok. Joka tapauksessa päätös tutkimuksista ja erityisopetuspäätöksen hakemisesta on teidän omissa käsissänne. Ei opettajan.

Minä itse haluaisin kyllä selvittää asian. On parempi, että lapsi saa koulu-uran alussa jo tukea mahdollisiin ongelmiinsa. Eikä alisuoriudu ja saa turhan takia tyhmän tai häirikön leimaa.

[/quote]

Mutta onko ne häikät erityistoimia vaativia jos kerran ap:n lapsi suoriutuu näistä kouluaineista noinkin hyvin? Eikö erityistoimet vaatisi sitä että lukeminen, laskeminen ja muu ei suju? Ei kai ekaluokalla tarvitse vielä valmis ihminen olla?

Ap:n lapsen kognitiiviset taidot ovat siis ihan kohdallaan. Sen sijaan oman toiminnan ohjaamisessa ja ohjeiden ymmärtämisessä on haasteita. On ihan selvää, että jos 20 lasta kysyisi joka ohjeen perään liudan kysymyksiä, ei siitä tulisi mitään. Opettaja ei myöskään voi antaa jokaiselle lapselle välipalautetta koko aikaa, koko luokka pitää pystyä huomioimaan. Jos lapsi vaatiin erityishuomiota, ts. erityistä tukea toiminnan ohjaukseensa, on pienempi luokka paikallaan. Minusta tässä on ihan selvät perusteet ja on hyvä, että asioihin puututaan mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

Älä nyt ainakaan suostu siirtoon. Mitään perusteita ei ole, lapsesi voi vielä petrata ja niin kävi munkin pojalleni. Nyt kolmannella ja ymmärtää ohjeet paljon paremmin. Älä vaan usko näitä ämmiä. Pärjää koulussa paremmin kuin täysin kaiken haltsaava lapsi. Luetaan edelleen yhdessä kokeisiin.

Nytkin tuli ympästä 9. 

[quote author="Vierailija" time="01.05.2014 klo 18:12"]

[quote author="Vierailija" time="01.05.2014 klo 16:47"]

Kakkonen puhuu aivan asiaa. Erityisluokalle pääsy edellyttä erityisopetuspäätöksen tekoa, joka tehdään opetustoimessa, ei sitä opettaja tsi edes koulu yksin päätä. Ja erityisopetuspäätöksessä otetaan kantaa myös opetuksen tukitoimiin eli siihen, tuetaanko lasta normaalilla luokalla vai tarvitseeko erityisluokkapaikan. Säästösyistä erityisluokkia on vähennetty kovasti, inkluusio on nyt trendinä. Ikävä kyllä yleensä ilman kunnollisia tukitoimia....

Mutta tosiaan tämän kevään erityisopetuspäätöskierros on jo tehty. Voi olla, että kiiretapauksessa sijoituspäätöksiä voidaan tehdä joustavasti, mutta pääsääntöisesti hakuaika on keväisin ja päätökset tehdään ennen kesälomia.

Oletan opettajan enemmänkin ajaneen takaa sitä, että lastanne kannattaisi tutkia. Oman toiminnan ohjauksessa tai vaikkapa tosiaan hahmotuksessa voi olla pientä häikkää. Tai sitten kaikki on aivan ok. Joka tapauksessa päätös tutkimuksista ja erityisopetuspäätöksen hakemisesta on teidän omissa käsissänne. Ei opettajan.

Minä itse haluaisin kyllä selvittää asian. On parempi, että lapsi saa koulu-uran alussa jo tukea mahdollisiin ongelmiinsa. Eikä alisuoriudu ja saa turhan takia tyhmän tai häirikön leimaa.

[/quote]

Mutta onko ne häikät erityistoimia vaativia jos kerran ap:n lapsi suoriutuu näistä kouluaineista noinkin hyvin? Eikö erityistoimet vaatisi sitä että lukeminen, laskeminen ja muu ei suju? Ei kai ekaluokalla tarvitse vielä valmis ihminen olla?

[/quote]

Ei. Minulla on lievästi autistinen lapsi, joka on ollut kognitiivissa taidoissa pienestä keskiarvon yläpuolella. Hän oppi lukemaan 6-vuotiaana, voi kuulostaa hassulta, mutta kirjoitti oikeita sanoja muovikirjaimilla jo paljon ennen. LAskemisen hän hoksasi pienenä ja matikassa tosi huippu. Hän oli koulussa myös hyvä kielissä. Mutta oman toiminnan ohjaus oli suurin ongelma, se on sitä yhä. Kun lapsi, joka osaa laskea aukeamallisen lapsia muutamassa minuutissa, mutta ennen sitä ei matikan kirja nouse tunnilla pöydälle, ennen kuijn avustaja tulee auttamaan sen nostamisessa, silloin ei lapsen paikka ole normaalissa luokassa. Paljon muutakin, mutta tämä oli hyvä esimerkki. Hän on vaatinut itseltään täydellisyyttä - kotona ei ole sellaiseen opetettu. Kun koulussa tuli eteen kysymys, mihin hän ei tiennyt vastausta, hän ahdistui - vaikka useimpiin kysymyksiin sen vastauksen tiesi. 

[quote author="Vierailija" time="01.05.2014 klo 16:20"][quote author="Vierailija" time="01.05.2014 klo 16:09"]

Voi ja lapsen edun mukaista on jos pääsee pienryhmään opiskelemaan. Ja 2:n vastaus on paskapuhetta, mun lapsesta tehtiin lausunnot ym viikko sitten ja kun tilaa sattui pienryhmässä olemaan, niin opiskelu siellä alkaa sitten syksyllä.

[/quote]

Meillä ei pääse pienryhmään noin vain, voi joutua jonottamana jopa vuoden kaksi. Eli kyllä se 2. sanoma pitää yleensä paikkansa. Lisäksi pienryhmään päätyäkseen käydään yleensä läpi liuta tutkimuksia, ei riitä että ope sanoo jotain epämääräistä hahmottamisesta. Jo ihan lapsen oikeusturvan ja etujen takaamiseksi täytyy tehdä psykologin/neuropsykologin tutkimukset.

[/quote]

Erityisopetukseen ja erityisluokalle/-luokalle voi päästä/joutua hyvinkin nopeasti, jos lapsen opettaja ja rehtori tätä voimakkaasti haluavat.

[quote author="Vierailija" time="01.05.2014 klo 19:16"]

Älä nyt ainakaan suostu siirtoon. Mitään perusteita ei ole, lapsesi voi vielä petrata ja niin kävi munkin pojalleni. Nyt kolmannella ja ymmärtää ohjeet paljon paremmin. Älä vaan usko näitä ämmiä. Pärjää koulussa paremmin kuin täysin kaiken haltsaava lapsi. Luetaan edelleen yhdessä kokeisiin.

Nytkin tuli ympästä 9. 

[/quote]

Totta puhut. Ekaluokkalaiset ovat vielä aika pieniä. Kesänkin kuluessa voi tapahtua paljon petraantumista ja kasvua.

[quote author="Vierailija" time="01.05.2014 klo 19:25"]

Erityisopetukseen ja erityisluokalle/-luokalle voi päästä/joutua hyvinkin nopeasti, jos lapsen opettaja ja rehtori tätä voimakkaasti haluavat.

[/quote]

Meillä vaan lähikoulun pienluokka on tosi häiriköiden paratiisi. Siellä on todella vaikeat tapaukset. Pelottaa että jos rauhallinen ja ystävällinen lapseni sinne päätyy, hän masentuu:(

ap

[quote author="Vierailija" time="01.05.2014 klo 16:47"]

Oletan opettajan enemmänkin ajaneen takaa sitä, että lastanne kannattaisi tutkia. Oman toiminnan ohjauksessa tai vaikkapa tosiaan hahmotuksessa voi olla pientä häikkää. Tai sitten kaikki on aivan ok. Joka tapauksessa päätös tutkimuksista ja erityisopetuspäätöksen hakemisesta on teidän omissa käsissänne. Ei opettajan.

Minä itse haluaisin kyllä selvittää asian. On parempi, että lapsi saa koulu-uran alussa jo tukea mahdollisiin ongelmiinsa. Eikä alisuoriudu ja saa turhan takia tyhmän tai häirikön leimaa.

[/quote]

Millaisia tutkimuksia tuon selvittäminen edellyttää? Tekeekö niitä koulupsykologi vai jokin muu taho? Tietääkö kukaan?

ap

Pienluokka ei ole ainoa tuen muoto koulussa. Ap:n lapsi tosiaan kuulostaa siltä, että hän tarvitsee aikuisen apua vähän tavallista enemmän saadakseen tehtävät alkuun ja saattaakseen ne loppuun. Ja kun työn äärelle pääsee, niin hommat sitten sujuvat. Lapsi varmaan hyötyisi, että luokassa olisi ryhmäavustaja toisena aikuisena aina silloin tällöin, joka auttaisi siis kaikkia lapsia, ei vain yhtä lasta. Avustajaresurssit vaan ovat monessa kunnassa niin heikot, että ihan noin vain tilailemalla avustajia ei luokkaan saada, vaan siihenkin pitää olla psykologin suositus. Silloin avustaja voitaisiin kohdistaa juuri niille tunneille, joissa lapset tarvitsevat eniten apua. Ainakin paikkakunnalla, jossa itse työskentelen, pienluokkaan on tosi vaikea päästä, täytyy olla aika isoja pulmia oppimisessa, että saa siirron pienryhmäopetukseen.

Tai voihan olla, että opettaja ei tarkoittanut yhtään mitään. Ehkä olisi vielä syytä kysyä opelta, että mitä mieltä hän on, tarvitsisiko lapsi lisätukea kouluun niin että koulupsykologiin kannattaisi ottaa yhteyttä. Vai oliko tämä sellainen  huomio, jonka ope on tehnyt ja halusi jakaa sen teillekin. Koska onhan se nyt reilua, että saatte rehellistä palautetta siitä millaista lapsen koulunkäynti on.

Teit lapsellesi karhunpalveluksen, miten luulet hänen nyt oppivan normaalien tavat ja heitä ymmärtämään kun hänellä ei ole heitä antamassa mallia? Puhun omasta kokemuksestani ja erovaisuuteni on fyysinen, kuten ihonväri tai sukupuoli. Luonto kehitti matkimisen miljoonien, ellei miljardien vuosien kuluessa. Mikään erityisluokan antama apu, ei voi sitä koskaan korvata. Kysymys kuuluu haluaako äiti antaa lapsellensa mahdollisuuden ymmärtää miten normaalit ihmiset käyttäytyvät ja siten pärjätä tulevaisuudessa itsenäisesti yhteiskunnassa? 

Enkä edes kiellä, etteikö tällaisella lapsella olisi paljon vaikeampaa normaali luokassa. Totuus vain on, että joka ei kouluaikana opi ymmärtämään miten ihmiset toimivat, ei sitä taatusti opi äkisti koulun jälkeenkään ja sitten ollaankin yhteiskunnan holhokkeja lopunikään, vailla oikeuksia päättää omasta elämästä.

Nykyään on olemassa joku kolmiportainen juttu, eli ensin kokeillaan muita keinoja ja varsinainen erityisluokka on vasta viimeinen vaihe. Ehkä voi olla sekä lapsen että muiden oppilaiden etu, kun tarkkaamattomuus voi häiritä muita oppilaita.

Aloituksen perusteella tosin päättelisin, että tässä tapauksessa häiritsee pikemminkin opettajaa kyselemällä kuin muita oppilaita.

Minutkin olisi varmaan laitettu ekaluokkalaisena erityisluokkaan, jos sellainen olisi ollut, kun olin ollut niin levoton.

Eivätkä sitten opikaan koskaan hallitsemaan omaa käytöstään kun a) ei tarvitse b) eivät riittävän varhaisessa vaiheessa tajua sitä tarpeelliseksi.  Omaan poikkeavuuteen kuuluu myös keskittymisvaikeudet, vaan kun pakko oli opin tarvittaessa ajattelemaan jotakin ihan muuta. Toki, sain monta kertaa huomautuksen haaveilusta, mutta se aika minkä nämä katkot aiheuttivat oli läksyjen teossa helposti kurottavissa kiinni.

Eirtyisluokassa en olisi koskaan oppinut hallitsemaan niitä impulsseja koska käytännössä ei olisi tarvinnut. Opettaja tai avustaja olisi hoitanut sen asian ikäänkuin puolestani. Koulunkäynti oli vaikeampaa, mutta itse elämä sen jälkeen helpompaa. Kummallakohan olisi lapsen tulevaisuuden kannalta enemmän merkitystä?

Jos opettaja ehdottaa erityisluokkaa, siihen on yleensä riittävä peruste. Typerät nykyajan narsistivanhemmat haraavat vastaan eikä totuutta omasta mukulasta suostuta vastaanottamaan. Alaluokan koulunumero lukuaineista ei kerro yhtään mitään.