Lue keskustelun säännöt.
Epäily pettämisestä
10.12.2020 |
Naisenvaistoni on herännyt, epäilen, että miehelläni on ylimääräistä säätöä elämässään. Epäilys kohteestakin on vahva.
Haluaisin saada vahvistuksen epäilyille, mutta miten? Suora kysyminen ei ole vaihtoehto vielä, koska tiedän jo, mikä on reaktio. Kännykkää en pääse tutkimaan lukitusten vuoksi (ja eihän se sallittua olekaan).
Miten te ootte vastaavissa tilanteissa toimineet?
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku kertoa, miksi ap:n tai kenenkään, joka on vastaavassa tilanteessa, pitäisi saada "vahvistus epäilyksilleen". Jos asiaa ei voi suoraan kysyä, niin mitä pelastettavaa suhteessa enää on?
Siis ymmärrätkö että ihmiset saattavat tulkita asioita väärin?
Ja se on ihan inhimillistä että toivoo viimeiseen asti että olisi epäilyksineen väärässä eikä oma elämä romahtaisikaan. Siksi ihmiset haluaa saada varmuuden. Hyvä jos sä olet valmis eroamaan saman tien jos päähäsi tulee epäilys että jotain on vialla. Kysyminen suoraan ei auta koska ei kukaan myöntäisi.
ap ei ainakaan toivo viimeisen asti olevansa väärässä. Hän kirjoittaa: "Haluaisin saada vahvistuksen epäilyille, mutta miten?"
Todellakin toivon olevani väärässä, enemmän kuin mitään. Vahvistuksella tarkoitin onko näin vai ei.
Jos käykin niin, että vakuutut olleesi väärässä, niin mitä sitten? Kerrotko puolisollesi, että epäilit hänen pettävän ja suunnittelit yksityisten viestin lukemista puhelimesta ja pyörälenkeillä stalkkaamista? Vai aiotko valehdella hänelle?
No onko hän suunnitellut puhelimen lurkkimista? Kyllä minusta hyvin voisi myöntääkin, että epäili pettämistä ja onneksi se ei ollutkaan näin. Miksi ei? Nytkö koko suhde on pilalla ja buhuu? Aika pumpulimaailmassa ihmiset elävät, jos ovat sitä mieltä että pieni epäilyksen siemenkin missään tilanteessa tarkoittaa yhteisen elämän loppua.
Mikä idea siinä yhteisessä elämässä on, kun pitää toista valehtelijana? Ainakin minun suhteeni perustuvat kunnioitukseen ja arvostukseen, eikä siihen että toista pidetään ihmispaskana.
Sinun oma käsityksesi on pitää toista ihmispaskana tuollaisen takia. Täälläkin on tuomittu pettäjät narsisteiksi ja ties miksi hulluiksi. Itse en allekirjoita tuollaista ajatusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajoin kerran eksän perään kun en luottanut hänen tarinaansa. En mennyt katsomaan kuitenkaan pettääkö vai ei, kun tajusin menneeni liian pitkälle ja suhteen olevan loppu riippumatta hänen sen hetkisestä tekemisestään. Luottamusta on tai ei ole. Olen ollut häntä ennen naimisissa ja edes pahimpien kriisien aikana en epäillyt ex-aviomiestä mistään selän takana pelailusta. Tai ketään muutakaan en ole epäillyt. Sanoisin että luota intuitioon ja omaan tunteeseen, sikäli jos et omaa taipumusta liioiteltuun epäluuloisuuteen. Sekin kertoo paljon pystytkö käymään miehesi kanssa avointa keskustelua.
Jos on luonteeltaan mustasukkaisuuteen taipuvainen ja omaa kaiken hyvän lisäksi vielä petetyksi tulemisen taustaa, silloin hyvin todennäköisesti näkee pedon merkkejä joka puolella. Tällöin omaan intuitioonsa ei ihan välttämättä kannata luottaa, kun oma mieli on jatkuvassa hälytystilassa aivan jokaisesta ärsykkeestä. Mikäli "mustat sukat" ei ole ollut ongelma aiemmin vaan toiminta on ollut suht normaalia, rohkenisin myös luottaa intuition voimaan. Etenkin, jos on kovin taipuvainen syvään sielukkuuteen, on intuitio voimakas väline ympäröivän maailman skannaamisessa!
Joka tapauksessa - luota itseesi, tunteisiisi.
Vierailija kirjoitti:
Itse haluaisin selvittää asian pikaisesti, sillä pelkäisin todella sukupuolitauteja joita puoliso voisi minuunkin tartuttaa. Ihan jo niinkin harmitonta kuin HPV-virusta joka on tosi yleinen mutta joka voi pahimmillaan johtaa syöpään.
Tuo GPS paikannin olisi hyvä idea, saisit vähän kättä pidempää todistusaineistoa kun otat asian esille puolisosi kanssa.
Toivottavasti puoliso tekee rikosilmoituksen. Harmi, ettei sinua saada syytteeseen yllytyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pettäjät aina kiinni jää. Odottele vaan ihan rauhassa.
Miksi pitää odotella, jos on jo päättänyt, että puoliso ei ole luotettava? Eihän sillä ole mitään väliä, "jääkö kiinni" tai edes pettääkö, kun luottamus puuttuu joka tapauksessa. Miksi jäädä odottelemaan suhteeseen, jossa ei ole rakkautta?
Olen eri, mutta ei se minusta ole noin mustavalkoista. Minulle rakkaus ja luottamus ei ensinnäkään ole täysin sama asia, vaikka ne hyvässä suhteessa toki kulkeekin käsi kädessä. Toiseksi en koe, että luottamus olisi mikään kyllä tai ei -kysymys. 100% sokea luottamus on yleisesti ottaen typerää ja hyvin harva siihen todellisessa elämässä edes sortuu. Kyllä lähes kaikilla käy epäilys vähintään mielessä, jos olosuhteet riittävän vahvasti antaa siihen aihetta.
Samaa mieltä. Minusta on ylipäätään kohtuutonta vaatia täyttä luottamusta aina tilanteesta riippumatta, niin ettei se koskaan saisi notkahtaa hetkeksikään mihinkään suuntaan oli tilanne mikä tahansa. Tuollainen on yksinkertaisesti mahdotonta eikä minustakaan aina siinä aina ole kyse rakkaudesta tai sen puutteesta. Kuulostaa itse asiassa aika manipulatiiviselta ja jopa kiristykseltä. Tietenkin lähtökohtaisesti kumppaniin ja hänen tukeensa pitää voida luottaa, mutta tilanteet ovat aina muuttuvia ja ailahtelevia.
Minulle puoliso on uskollinen, kunnes toisin todistetaan (=hän minulle ilmoittaa) En lähde asiaa erikseen tutkimaan, sehän olisi loputon suo. En oikein keksi tilannetta, jossa lähtisin asiaa erikseen häneltä tenttaamaan tai edes kysymään. Ties vaikka paljastuisi joku vanhojen aikojen syrjähyppy, josta en halua mitään tietääkään.
No tietenkin, mutta ei ollut suoranaisesti tuosta kyse, vaan siitä ettei ymmärrettävistäkin syistä luotto voi olla aina 100%. Mietitään vaikka tilannetta, että toisen käytön muuttuu yhtäkkiä monella tavalla erilaiseksi. Se muutos on siinä se epäilyksen aiheuttaja ja jos asian esille ottaessa toinen kommentoisi vain "sun pitää vaan luottaa muhun, jos et luota niin joo kyllä se on ero sitten heti" ilman muuta selittelyä. Silloinko oikeasti se, joka epäilee että jokin on pielessä on paranoija ja on hänen syynsä jos ero sitten tulee, koska toisella ei ole velvollisuutta selittää käytöstään, koska toisen pitää vain luottaa?
Huoh... No, kysytään vastakysymyksellä, miten se toinen voi selittää käytöstään, koska "ei häneltä kannata kysyä mitään, valehtee kuitenkin"?
En sanonut, että epäily sivusuhteesta olisi automaattisesti eron paikka. Jos asiasta ei kuitenkaan voi puhua, varsinkaan siksi, kun toiseen ei voi luottaa, on tilanne toinen. Ja kyllä, jos minua epäiltäisiin syyttä uskottomuudesta haluaisin tietää juurta jaksain, mistä moinen epäluottamus johtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hommaa sellainen koiran GPS-paikannin. Niitä löytyy pieniäkin. Ja sitten vähän seurailet missä mies menee
No tää ehdotus tuntuu, noh, vähän oudolta keinolta. Oon kyllä joskus aatellut, et kun se "kutina" tulee, niin ajaisin tän naisen talon luo ja katsastaisin näkyykö miehen autoa. Sit jos näkyis, niin kuva todisteeksi, niin ei tarvi kierrellä enää.
Mä tein näin, kiinni jäi.
Keksittekö te näitä juttuja, vai onko ihan oikeasti olemassa näin tomppeleita miehiä että käryävät näin nolosti?
No eiköhän se aika selvää ole, että pettäjät ei mitään järjenjättiläisiä ole. Eihän he muuten pettäiskään :D
Jaa... Itse olen sitä mieltä että pettäminen liittyy tietynlaiseen luonteeseen, siitä kiinnijääminen toki kuvastaa alhaista älykkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku kertoa, miksi ap:n tai kenenkään, joka on vastaavassa tilanteessa, pitäisi saada "vahvistus epäilyksilleen". Jos asiaa ei voi suoraan kysyä, niin mitä pelastettavaa suhteessa enää on?
Siis ymmärrätkö että ihmiset saattavat tulkita asioita väärin?
Ja se on ihan inhimillistä että toivoo viimeiseen asti että olisi epäilyksineen väärässä eikä oma elämä romahtaisikaan. Siksi ihmiset haluaa saada varmuuden. Hyvä jos sä olet valmis eroamaan saman tien jos päähäsi tulee epäilys että jotain on vialla. Kysyminen suoraan ei auta koska ei kukaan myöntäisi.
ap ei ainakaan toivo viimeisen asti olevansa väärässä. Hän kirjoittaa: "Haluaisin saada vahvistuksen epäilyille, mutta miten?"
Todellakin toivon olevani väärässä, enemmän kuin mitään. Vahvistuksella tarkoitin onko näin vai ei.
Mutta onko olemassakaan sellaista vahvistusta, minkä jälkeen luottamus olisi täysin palautettu? Jos hän näyttäisi sinulle kännykkänsä sisällön (puhelut, viestit, netin), alkaisit miettiä, onko hänellä toinen puhelin josta et ole tietoinen. Jos hän näyttäisi sähköpostinsa, et koskaan saisi tietää kuinka monta muuta sp-osoitetta hänellä on. Vaikka hän ottaisi sinut mukaansa ihan joka paikkaan seuraavien viikkojen aikana, ennen pitkää tulisi tilanne että hänen on mentävä yksin jonnekin. Jne.
eri
Juuri näin, epäilyksenalainen ei voi voittaa, eikä mitenkään karistaa epäilystä niskastaan. Lopullinen todiste on se, että haluaa eron.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse haluaisin selvittää asian pikaisesti, sillä pelkäisin todella sukupuolitauteja joita puoliso voisi minuunkin tartuttaa. Ihan jo niinkin harmitonta kuin HPV-virusta joka on tosi yleinen mutta joka voi pahimmillaan johtaa syöpään.
Tuo GPS paikannin olisi hyvä idea, saisit vähän kättä pidempää todistusaineistoa kun otat asian esille puolisosi kanssa.
Toivottavasti puoliso tekee rikosilmoituksen. Harmi, ettei sinua saada syytteeseen yllytyksestä.
Osuiko arkaan paikkaan? :D
Olen aina sanonut että yksityisyyden suojan kärkkäimmät kannattajat on niitä joilla on luurankoja kaapissa...
Ihminen jolla ei ole salattavaa, ei jaksa stressata ihan näin paljoa jostain seurantalaitteesta, varsinkin kun se esiintyy pelkkänä ajatuksena tällaisella palstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse haluaisin selvittää asian pikaisesti, sillä pelkäisin todella sukupuolitauteja joita puoliso voisi minuunkin tartuttaa. Ihan jo niinkin harmitonta kuin HPV-virusta joka on tosi yleinen mutta joka voi pahimmillaan johtaa syöpään.
Tuo GPS paikannin olisi hyvä idea, saisit vähän kättä pidempää todistusaineistoa kun otat asian esille puolisosi kanssa.
Toivottavasti puoliso tekee rikosilmoituksen. Harmi, ettei sinua saada syytteeseen yllytyksestä.
Osuiko arkaan paikkaan? :D
Olen aina sanonut että yksityisyyden suojan kärkkäimmät kannattajat on niitä joilla on luurankoja kaapissa...
Ihminen jolla ei ole salattavaa, ei jaksa stressata ihan näin paljoa jostain seurantalaitteesta, varsinkin kun se esiintyy pelkkänä ajatuksena tällaisella palstalla.
Ei, ei osunut. Mutta käräjäoikeuden lautamiehenä vuodesta 2008 alkaen haluan muistuttaa, miten vakavasta asiasta on kysymys.
Tällaiset asiat (seurantalaitteen käyttö) eivät ole niin vakavia rikoksia, että ne käsiteltäisiin lautamiesistunnoissa, mutta rikoksia ne ovat. Rikoksia, joista jää jälki rekisteriin. En leikkisi sellaisilla asioilla.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa luottaa vaistoonsa. Ansan voi tehdä niin, että kannustaa miestä lähtemään harrastusten, kavereiden yms pariin. Sitten joku kerta lähtee perään ja tarkistaa, että onko auto siellä missä pitäisi olla. Tosin exäni treenasi salarakkaansa kanssa samalla salilla....
Heh, melko vainoharhaista touhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei, ei osunut. Mutta käräjäoikeuden lautamiehenä vuodesta 2008 alkaen haluan muistuttaa, miten vakavasta asiasta on kysymys.
Tällaiset asiat (seurantalaitteen käyttö) eivät ole niin vakavia rikoksia, että ne käsiteltäisiin lautamiesistunnoissa, mutta rikoksia ne ovat. Rikoksia, joista jää jälki rekisteriin. En leikkisi sellaisilla asioilla.
Lakiteknisesti kyseessä varmasti on rikos, mutta entäpä moraalisesti?
Kysyn tätä siksi, etten näe tässä rikoksen ”uhrille” aiheutuvan juuri vahinkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis onko GPS-laitteen laittaminen salaa toisen henkilön autoon, kännyyn, yms rikos? :=O
Pettänyt jo aiemminkin ja silti oletvhänen kanssaan. Olet tainnut kostaa pettämisen samalla mitalla takaisin.
Minä en ainakaan halua olla petturin kanssa suhteessa. Ennemmin yksin kuin ahdistuksen kanssa.
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, ei osunut. Mutta käräjäoikeuden lautamiehenä vuodesta 2008 alkaen haluan muistuttaa, miten vakavasta asiasta on kysymys.
Tällaiset asiat (seurantalaitteen käyttö) eivät ole niin vakavia rikoksia, että ne käsiteltäisiin lautamiesistunnoissa, mutta rikoksia ne ovat. Rikoksia, joista jää jälki rekisteriin. En leikkisi sellaisilla asioilla.
Lakiteknisesti kyseessä varmasti on rikos, mutta entäpä moraalisesti?
Kysyn tätä siksi, etten näe tässä rikoksen ”uhrille” aiheutuvan juuri vahinkoa.
Laki koskien niitä asioita joista laki on nähty tarpeelliseksi säätää ei ole muuta kuin yhteinen kollektiivinen sopimus moraalista. Lain ulkopuolelle jäävistä asioista voi olla vaihtelevia moraalikäsityksiä, mutta jokseenkin selvää on, että lain rikkominen on aina moraaliton teko. Tarkoitus ei pyhitä keinoja. Äärimmäisistä asioista on lakiinkin kirjattu poikkeukset. Esimerkiksi hengen ja terveyden suojelemiseksi välittömältä vaaralta saa tehdä muutoin laittomia toimia minimiperiaatteella. Esimerkiksi henkirikoksen tai pahoinpitelyn voi keskeyttää käyttäen voimakeinoja jotka muutoin olisivat laittomia.
Rikollinen totta kai aina omista itsekkäistä tarpeistaan lähtien kehittelee "moraalisen oikeutuksen" rikokselleen. Se ei silti muuta tekoa hyväksyttäväksi tai oikeaksi.
Pelkkä epäilys parisuhdepetoksesta ei todellakaan ole sellainen moraalinen oikeutus jolla minkäänlaisen rikoksen voi katsoa olevan hyväksyttävä. Jos aikuinen ihminen ei pysty ratkomaan tällaisia ongelmatilanteita loukkaamatta toisen oikeuksia ja rikkomatta lakia, niin on parempi vaan allekirjoittaa se eropapru saman tien. Joka tapauksessa mikä tahansa rikos on sellainen loukkaus puolisoa kohtaan, joka on omiaan tuhoamaan lopullisesti luottamuksen ja välit. Eli sillä lähinnä varmistaa sen, että suhde tuhoutuu.
Sivusta.
Vierailija kirjoitti:
Pettänyt jo aiemminkin ja silti oletvhänen kanssaan. Olet tainnut kostaa pettämisen samalla mitalla takaisin.
Minä en ainakaan halua olla petturin kanssa suhteessa. Ennemmin yksin kuin ahdistuksen kanssa.
Kyllä olen. Olemme olleet yhdessä miltei 20 vuotta, lapsiakin on. Päätimme tapauksen jälkeen kuitenkin yrittää.. Rakkaus ei ole hävinnyt mihinkään, rakastan miestäni syvästi. Ja en ole todellakaan kostanut pettämistä millään tavalla takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Et sä miestäsi omista!
Monille meistä uskollisuus on erittäin tärkeää parisuhteessa.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku kertoa, miksi ap:n tai kenenkään, joka on vastaavassa tilanteessa, pitäisi saada "vahvistus epäilyksilleen". Jos asiaa ei voi suoraan kysyä, niin mitä pelastettavaa suhteessa enää on?
Siis ymmärrätkö että ihmiset saattavat tulkita asioita väärin?
Ja se on ihan inhimillistä että toivoo viimeiseen asti että olisi epäilyksineen väärässä eikä oma elämä romahtaisikaan. Siksi ihmiset haluaa saada varmuuden. Hyvä jos sä olet valmis eroamaan saman tien jos päähäsi tulee epäilys että jotain on vialla. Kysyminen suoraan ei auta koska ei kukaan myöntäisi.
ap ei ainakaan toivo viimeisen asti olevansa väärässä. Hän kirjoittaa: "Haluaisin saada vahvistuksen epäilyille, mutta miten?"
Todellakin toivon olevani väärässä, enemmän kuin mitään. Vahvistuksella tarkoitin onko näin vai ei.
Mutta onko olemassakaan sellaista vahvistusta, minkä jälkeen luottamus olisi täysin palautettu? Jos hän näyttäisi sinulle kännykkänsä sisällön (puhelut, viestit, netin), alkaisit miettiä, onko hänellä toinen puhelin josta et ole tietoinen. Jos hän näyttäisi sähköpostinsa, et koskaan saisi tietää kuinka monta muuta sp-osoitetta hänellä on. Vaikka hän ottaisi sinut mukaansa ihan joka paikkaan seuraavien viikkojen aikana, ennen pitkää tulisi tilanne että hänen on mentävä yksin jonnekin. Jne.
eri
Eli luottamus on vain joko tai, mitää variaatioita ei ole? Miksi se ei voisi notkahduksen jälkeen palautua, jos saa tarpeeksi vahvistusta, että se oli aiheetonta?
En minä ilmaissut, että se on mustavalkoisesti joko tai. Kerroin vain, että jos epäilys on olemassa niin ei ole sellaista taikatemppua, jolla toinen sen voisi palauttaa. Mielikuvitus on jo lähtenyt liikkeelle.
Olen eri, mutta riippuu ihmisestä. Kyllä joskus voi todeta, että epäilylle ei löytynyt tukea, joten valitsen luottaa ja annan asian olla. Eikä se jää mitenkään pyörimään mielessä ja kummittelemaan. Tietysti tämä ei ehkä ole luottamuksen palautumista siinä mielessä kuin sinä hait, jos tarkoitit että lähtötilanne olisi 100% varmuus siitä ettei kumppani voisi missään olosuhteissa ikinä pettää. Osa ihmisistä osaa kuitenkin katsoa parisuhdettaan ihan alusta asti realistisesti eikä ole koskaan kuvitellutkaan, että se petetyksi tuleminen olisi täysin mahdotonta.
Juuri niin. On mahdotonta koskaan saavuttaa 100% varmuutta eli täydellistä tietoa toisen uskollisuudesta. Siksi onkin olemassa sellainen termi kuin luottamus. Luottamus tarkoittaa uskoa siihen, mistä ei voi saada varmuutta.
No eiköhän se aika selvää ole, että pettäjät ei mitään järjenjättiläisiä ole. Eihän he muuten pettäiskään :D