Näin sitä nykyaikana muuttuu uusavuttomaksi
Rupesin tekemään kastiketta. (Älkää nyt saarnatko ettei perunat ja kastike ole ihmimisen ruokaa, syön niitä silti.) Huomasin, että Maizena on loppu. Olin jo laittamassa kenkiä jalkaan, että haen Siwasta, kun se on jo auki. Kunnes yhtäkkiä tajusin, että osaanhan minä vehnäjauhosuurusteenkin tehdä.
Kommentit (5)
Mun ap:n viesti siis oli, että kun on paljon näitä elämää helpottavia juttuja, joihin tottuu, unohtaa ne perusasiat, vaikka on joskus osannut.
Nykyajan uusavuttomuus on vain legenda.
Monet asiat mitkä vaativat aikaisemmin erikoisosaamista eivätkä sujuneet tavallislta ihmisiltä, onnistuvat nykyisin käden käänteessä, jopa lapsilta.
Aikaisemmin oli kauhea määrä tietokoneopastusta, mitä sitä käytetään ja jos halusi nettiin jotain, piti maksaa joillekin, jotka olivat olevinaan viisaita että saattoi sinne jotain tuottaa. Nyt se onnistuu kaikilta neuvoja kyselemättä.
Ennen ovat ihmiset eivät ole hallinneet oikein mitään juttuja.
Kiireisiä kastikkeentekoja varten voit ruskistaa etukäteen isomman erän vehnäjauhoja. Niistä saat suurusteen yhtä pikaisesti ja vaikka ilman rasvaa kuin maizenasta.
Uusavuttomuus alkaa olla tavallista siksi, että enää ei lapset pyöri kotona ja näe, millä tavalla ruokaa ja tavallisia kotitöitä tehdään vaan ovat enimmäkseen päivähoidossa. Kun vanhemmatkaan eivät osaa, niin kuka sitten?
Entiseen aikaan oli olemassa emäntä- ja talouskoulut, joissa tytöt oppivat omassa kodissa tarpeellisia taitoja, ja niistä sai lisäpisteitä moniin muihin opintoihin hakiessa.
Kyllä nykyäänkin on talouskouluja, itsekin sellaisen käynyt.
Oli ruuanlaittoa, kodinhoitoa, lastenhoitoa, yhteiskunnassa toimimista ynnä muuta.
Taitavat vain olla nykyään silti melko harvinaisia...rahan puutetta lienee?