Onkohan hyvän piirtotaidon ja korkean älykkyyden välille löydetty koskaan yhteyttä
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Muistaakseni taiteellinen lahjakkuus on yksi älykkyyden 8-9 osalajista. Se tietysti kertoo vain pienestä osasta mahdollista älykkyyttä. En jaksa nyt guuglata tätä tarkemmin, mutta kiinostuneet, tehkää se.
Näin se on moniälykkyysteorian mukaan, yksi lahjakkuuden muoto vain. Itse ajattelen älykkään monilahjakkaana, menestys parilla-muutamalla osa-alueella ei vielä tee (yleis)älykkääksi, jota esim. älykkyystestit testaavat.
Itse olen älykäs, olin lapsena taiteellisesti hyvin lahjakas ikäisiini verrattuna. Aikuisena piirtely ei ole enää kiinnostanut. Eräs tuttuni on aina tykännyt paljon maalaamisesta ja on siinä hyvä, mutta omaa hahmotushäiriön ja matemaattis-loogisessa päättelyssä isoja ongelmia. Voi siis liittyä älykkyyteen tai sitten ei. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko tuolla tavalla tutkittu, mutta elävän mallin piirustus, musiikki ja älykkyystestit ovat kaikki samantyyppistä hahmottamista vaativia, kuvataiteessa vain se hahmottamistyö tehdään katsomalla ja musiikissa kuuntelemalla.
Muusikot saavat kai keskimääräistä korkeampia tuloksia äo-testissä?
Musiikki on lähempänä matematiikkaa.
Sincc
Piirustustaito mekaanisena taitona on taas erittäin lähellä älykkyystestien palikanpyörittelyä. Jos katson taloa lounaasta ja aurinko laskee länteen, kuinka saan varjot lankeamaan elävästi...
Värisilmä ja värien käyttö on sitten oma lahjakkuuden lajinsa. Toki harjoiteltavissa sekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko tuolla tavalla tutkittu, mutta elävän mallin piirustus, musiikki ja älykkyystestit ovat kaikki samantyyppistä hahmottamista vaativia, kuvataiteessa vain se hahmottamistyö tehdään katsomalla ja musiikissa kuuntelemalla.
Muusikot saavat kai keskimääräistä korkeampia tuloksia äo-testissä?
Musiikki on lähempänä matematiikkaa.
Sincc
Onko se matikkaa jos on opetellut kitaralla soittaa korvapelin ja toisen soiton kautta?
Onko muistaminen matikkaa?
Näin minä olen opetellut kitaralla soittaa.
on varmasti. kuten vaikka minkä muunkin. ainakin jonkun mielestä. Tieteellisesti tuskin.
Kaikki älykkäät eivät osaa piirtää, itse en ainakaan osaa.
Vierailija kirjoitti:
Lähes kuka tahansa oppii hyväksi piirtäjäksi kovalla harjoituksella. Varmasti älykkyyden avulla voi kehittää taitoja tehokkaimmilla menetelmillä ja saada vaikuttavampia ideoita töihin. Taidettakin opitaan ja opiskellaan.
Jotenkin uskoisin, että "pohjalahjakkuutta" voi olla älykkäällä todennäköisemmin kuin vähemmän älykkäällä, mutta siitä en tiedä varmaksi. Varmasti myös älyyn sinänsä liittymättömät ominaisuudet vaikuttavat piirtämisen tasoon. Joku voi olla esimerkiksi älykäs, mutta käden kordinaatiotaitoja valitettavan vähän kehittänyt lapsena ja aikuisena, ja tällöin hänestä ei enää aikuisena aloitettaessa luultavasti kehittyisi hyvää piirtäjää.
Käsittääkseni esimerkiksi Leonardo da vinci oli erittäin älykäs, tähän yhdistettynä omistautunut työ teki hänestä ylivertaisen.
Näin minäkin sen ajattelisin. Sekä musiikissa että kuvataiteessa on kaksi osa-aluetta. Hahmotus ja koordinaatio.
Hahmotus on sitä, että näkee rakenteita ja ideoita ja kehittää omia. Koordinaatio on harjoitusta ja paneutumista. Kumpaakin voi kehittää tiettyyn pisteeseen, ja kumpikaan ei yksin riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko tuolla tavalla tutkittu, mutta elävän mallin piirustus, musiikki ja älykkyystestit ovat kaikki samantyyppistä hahmottamista vaativia, kuvataiteessa vain se hahmottamistyö tehdään katsomalla ja musiikissa kuuntelemalla.
Muusikot saavat kai keskimääräistä korkeampia tuloksia äo-testissä?
Musiikki on lähempänä matematiikkaa.
Sincc
Onko se matikkaa jos on opetellut kitaralla soittaa korvapelin ja toisen soiton kautta?
Onko muistaminen matikkaa?Näin minä olen opetellut kitaralla soittaa.
Tuo ehkä rinnastuu päässälaskuun tai kertotaulun opetteluun. Ammattimuusikon työ sitten on korkeampaa matematiikkaa.
-eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistaakseni taiteellinen lahjakkuus on yksi älykkyyden 8-9 osalajista. Se tietysti kertoo vain pienestä osasta mahdollista älykkyyttä. En jaksa nyt guuglata tätä tarkemmin, mutta kiinostuneet, tehkää se.
Näin se on moniälykkyysteorian mukaan, yksi lahjakkuuden muoto vain. Itse ajattelen älykkään monilahjakkaana, menestys parilla-muutamalla osa-alueella ei vielä tee (yleis)älykkääksi, jota esim. älykkyystestit testaavat.
Itse olen älykäs, olin lapsena taiteellisesti hyvin lahjakas ikäisiini verrattuna. Aikuisena piirtely ei ole enää kiinnostanut. Eräs tuttuni on aina tykännyt paljon maalaamisesta ja on siinä hyvä, mutta omaa hahmotushäiriön ja matemaattis-loogisessa päättelyssä isoja ongelmia. Voi siis liittyä älykkyyteen tai sitten ei. :)
Hahmotushäiriöt eivät vaikuta älykkyyteen, ellei puhuta laaja-alaisista oppimishäiriöistä eli ns heikkolahjaisuudesta. Esim lukihäiriö tai dyskalkulia tai ADHD ei vaikuta älykkyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko tuolla tavalla tutkittu, mutta elävän mallin piirustus, musiikki ja älykkyystestit ovat kaikki samantyyppistä hahmottamista vaativia, kuvataiteessa vain se hahmottamistyö tehdään katsomalla ja musiikissa kuuntelemalla.
Muusikot saavat kai keskimääräistä korkeampia tuloksia äo-testissä?
Musiikki on lähempänä matematiikkaa.
Sincc
Onko se matikkaa jos on opetellut kitaralla soittaa korvapelin ja toisen soiton kautta?
Onko muistaminen matikkaa?Näin minä olen opetellut kitaralla soittaa.
Tuo ehkä rinnastuu päässälaskuun tai kertotaulun opetteluun. Ammattimuusikon työ sitten on korkeampaa matematiikkaa.
-eri.
No näinkin voisi sanoa. Pythagoras luokitteli musiikin yhdeksi matematiikan osa-alueeksi havaittuaan tiettyjen sävelkorkeuksien väliset lukusuhteet, esim puhdas kvintti, puhdas kvartti ja oktaavi. Tätä kautta jossain vaiheessa alettiin viritysjärjestelmiä kehittämäänkin, nykyisessä länsimaissa eniten vallallaan olevassa tasavireisessä virityksessähän kvintit jäävät pienen aavistuksen alavireisiksi. Kuitenkin sen verran että sen alavireen kuullaan lähinnä vain me ammattimuusikot. Toki vireellä on enemmän liikkumavaraa jos käytössä ei ole mitään tasavireisiä soittimia kuten vaikkapa piano tai haitari. Esimerkiksi puhallinorkesteri hakee puhdasta viritystä vähän eri tavalla kuin orkesteri soittaessaan pianokonserttoa jolloin kaikkien pitää suhteuttaa vire suhteessa flyygelin viritykseen.
Tavallaan, esim. Adolf H oli aika hyvä piirtämään eikä tyhmempikään.
Uskon ainakin itse, että siinä on perää. Esimerkiksi kuuluisa fyysikko Richard Feynman halusi opetella kaikennäköistä ja halusi kokeilla piirtämistä. Ei ollut piirtänyt juuri koskaan, mutta harjoiteltuaan "hieman", hänestä tuli taitava karikatyyrien piirtäjä. Samoin kävi musiikin kanssa. Opetteli soittamaan bongorumpuja ja oli taitava siinäkin.
kyllä ne (taito piirtää hyvin ja älykkyys) liittyvät toisiinsa ja asiaa on tutkittukin: https://yle.fi/uutiset/3-7419614 ja https://www.vau.fi/vauva/kasvu-ja-kehitys/lapsen-ihmispiirros-kertoo-ke…
Lähes kuka tahansa oppii hyväksi piirtäjäksi kovalla harjoituksella. Varmasti älykkyyden avulla voi kehittää taitoja tehokkaimmilla menetelmillä ja saada vaikuttavampia ideoita töihin. Taidettakin opitaan ja opiskellaan.
Jotenkin uskoisin, että "pohjalahjakkuutta" voi olla älykkäällä todennäköisemmin kuin vähemmän älykkäällä, mutta siitä en tiedä varmaksi. Varmasti myös älyyn sinänsä liittymättömät ominaisuudet vaikuttavat piirtämisen tasoon. Joku voi olla esimerkiksi älykäs, mutta käden kordinaatiotaitoja valitettavan vähän kehittänyt lapsena ja aikuisena, ja tällöin hänestä ei enää aikuisena aloitettaessa luultavasti kehittyisi hyvää piirtäjää.
Käsittääkseni esimerkiksi Leonardo da vinci oli erittäin älykäs, tähän yhdistettynä omistautunut työ teki hänestä ylivertaisen.