Lue keskustelun säännöt.
Mitä murretta on "viipeellä"? Oikea muotohan on "viiveellä".
09.12.2020 |
Murresanat ovat alkaneet lisääntymään uutisissakin nyt kun maalaiset ovat voimaantuneet ja kehtaavat puhua murteella ja käyttää murresanoja. En tykkää.
Kommentit (100)
Meillä opetettiin koulussa jo 80-luvulla "viive - viipeen" kuten "lieve - liepeen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se viive:viipeellä-taivutus on aina ollut se suositellumpi, mutta ihmiset eivät vaan osaa, niin astevaihteluton muotokin on sit hyväksytty oikeaksi. Mä en vaan ymmärrä, miten joku ei osaa taivuttaa viivettä oikein. "Mun polvitaiveeseen sattuu!" "Turveesta saadaan energiaa." "Mun takinlieveeseen tarttui jotain." :D
Joo, no sitten mun täytyykin ottaa sinun toipeesi asiassa huomioon...
Tää oli jo melkein hyvä :D
Kun itse pyörittelee näitä työkseen, niin kyllähän se naurattaa, kun oletettavasti äidinkielenään suomea käyttävät eivät tajua sanatyypeistä hevonveetä. Mielessäkään ei käy, että myös valmis ja varis taipuvat eri tavoin, vaikka näyttävät aika samanlaisilta :O Ihan mahdotonta, että toive ja viive voisivat kuulua eri sanatyyppeihin!
Mut olisiko noi nyt sitten valmiksen ja variksen vai valmiin ja variin?
Menetkö sä muuten lääkärin tykö myös valmiksen diagnoosin kanssa ja suutut, jos se ei usko sua?
Ei ole kyse vain sanatyypistä, vaan astevaihtelu on voimakkaampaa vanhoissa sanoissa, tiilen- siilin, vuoren-vuorin.
Viive -sanan heikkoa astevaihtelua arkikielessä voi selittää, että sana on uudehko.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se kielitoimisto hyväksy myös vuori-sanan hullun taivutuksen.
Itse olen tottunut, että jos tarkoitan takinvuoria, niin se taipuu vuori- vuorin, mutta maantieteellinen vuori taipuukin vuoren.
On kuulemma molemmat muodot oikein.Nauratti ihan kauheasti, kun kaupassa oli mainos: rukkasia karvavuorella (mikähän karvavuori tai kukkula oli kyseessä)😉
Äitikin käyttää kankaista vuori- nimitystä, joten ei ole uusi ainakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielitoimiston logiikka on muutenkin vähän erikoista. Kaksinkertainen tarkoittaa kuulemma samaa kuin kaksi kertaa enemmän.
Jos Matti tienaa kaksi tonnia kuussa ja Liisa neljä, niin voidaan sanoa, että Liisan palkka on kaksinkertainen Matin palkkaan nähden. Ilmeisesti voidaan myös sanoa, että Liisan tienaa kaksi kertaa enemmän kuin Matti. Minusta tämä on aika hämäävää, koska myös tilanteessa, että Liisa tienaisi kuusi tonnia kuussa, hän tienaisi kaksi kertaa enemmän kuin Matti.
Kielenkäyttöön liittyvät konventiot einä aina noudata samaa logiikkaa kuin matematiikka, ei siinä sen kummemmasta ole kyse.
Niinpä. Sitten on niitä, jotka yrittävät matematiikalla perustella kielenkäyttöä, koskien sanontaa "Liisa tienaa puolet enemmän kuin Matti". Kaikki tietävät että se tarkoittaa juurikin sitä että Liisan palkka on tuplasti sen mitä Matin palkka. Ei kielen tarkoitusta perustella taskulaskimella.
Kerro sitten miten kirjoitat suomeksi sen verrannon tuossa tilanteessa, että Matti tienaa kaksi tonnia ja Liisa kuusi. Kuinka paljon enemmän Liisa tienaa kuin Matti?
Liisa 6 tonnia, Matti 2 tonnia -> Liisa tienaa kolme kertaa niin paljon kuin kuin Matti, tai, Liisa tienaa kolme kertaa enemmän kuin Matti. Jälkimmäinen ilmaus on epätäsmällisempi juurikin siksi, että eri ihmiset tulkitsevat sen eri tavoin.
Kts. esim. https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
"Kaksinkertaista määrää tarkoittaa yleiskielessä myös ”puolet enemmän (suurempi)”, vaikka matemaattisesti ajateltuna on epäjohdonmukaista, että puolet enemmän voi olla yhtä paljon kuin kaksi kertaa enemmän."
Aina ollut " viiveellä", ei ole muuta muotoa.
Ihmiset eivät osaa kirjoittaa sanoja oikein!
Samoin: " olen lihonut", ei " lihonnut"!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viipeellä on se kielitoimiston virallinen versio! Muakin ärsyttää koska itse olen yli 40v kirjoittanut viiveellä. Tuo viipeellä on nykykään oikea versio, ennen se oli siis viiveellä. Eli EI OLE murretta vaan virallista suomenkieltä.
Miksi on toimiva sana pitänyt muuttaa? Viive - viiveellä. Varsin loogista.
Koska olemme Suomessa, läheskään kaikissa täällä tehtävissä päätöksissä ja muutoksissa ei ole mitään logiikkaa. Niitä tehdään vain tekemisen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se viive:viipeellä-taivutus on aina ollut se suositellumpi, mutta ihmiset eivät vaan osaa, niin astevaihteluton muotokin on sit hyväksytty oikeaksi. Mä en vaan ymmärrä, miten joku ei osaa taivuttaa viivettä oikein. "Mun polvitaiveeseen sattuu!" "Turveesta saadaan energiaa." "Mun takinlieveeseen tarttui jotain." :D
Joo, no sitten mun täytyykin ottaa sinun toipeesi asiassa huomioon...
Tää oli jo melkein hyvä :D
Kun itse pyörittelee näitä työkseen, niin kyllähän se naurattaa, kun oletettavasti äidinkielenään suomea käyttävät eivät tajua sanatyypeistä hevonveetä. Mielessäkään ei käy, että myös valmis ja varis taipuvat eri tavoin, vaikka näyttävät aika samanlaisilta :O Ihan mahdotonta, että toive ja viive voisivat kuulua eri sanatyyppeihin!
Mut olisiko noi nyt sitten valmiksen ja variksen vai valmiin ja variin?
Menetkö sä muuten lääkärin tykö myös valmiksen diagnoosin kanssa ja suutut, jos se ei usko sua?
Ei ole kyse vain sanatyypistä, vaan astevaihtelu on voimakkaampaa vanhoissa sanoissa, tiilen- siilin, vuoren-vuorin.
Viive -sanan heikkoa astevaihtelua arkikielessä voi selittää, että sana on uudehko.
Mitä tekemistä sananloppuisen i:n vaihtelulla on astevaihtelun kanssa? Eri ilmiöitä.
Se on kyllä totta, että monet ilmiöt taivutuksessa esiintyvät vanhemmissa sanoissa ja puuttuvat uudemmista. Mutta älä silti kutsu astevaihteluksi ihan mitä tahansa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se viive:viipeellä-taivutus on aina ollut se suositellumpi, mutta ihmiset eivät vaan osaa, niin astevaihteluton muotokin on sit hyväksytty oikeaksi. Mä en vaan ymmärrä, miten joku ei osaa taivuttaa viivettä oikein. "Mun polvitaiveeseen sattuu!" "Turveesta saadaan energiaa." "Mun takinlieveeseen tarttui jotain." :D
No onko se lieveilmiö sitten väärin ja pitäisi olla liepeilmiö?
Vierailija kirjoitti:
Molemmat kieliopillisesti oikein. Periaatteessa viipeen voisi ajatella olevan jopa enemmän "oikea" vaihtoehto, sillä kantasana tuossa on viipyä, sieltä tulee tuo p.
Viipyä...viipyässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaiset pilkunviilaukset on syrjiviä niitä kohtaan jotka eivät osaa hyvin kieltä, mutta periaatteessa kuitenkin pärjäävät taitonsa kanssa.
Ja sehän on se pääasia että tulee ymmärretyksi, ei jollakin kuihtuvan vähemmistökielen kieliopilla hifistely.
Palaisin vielä alkuperäiseen kysymykseen. Minusta tässä sekoitetaan kaksi toimintoa, viivästyminen ja viipyminen. Pari esimerkkiä:
Projekti viivästyy kaksi viikkoa. Tällöin viive on kaksi viikkoa tai viiveen pituus on kaksi viikkoa.
Viivyn luonasi kaksi päivää. Tällöin viipymä on kaksi päivää.
Viiveen kantaverbi on siis viivästyä (eikä viipyä), jolloin astevaihtelua ei olisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Molemmat kieliopillisesti oikein. Periaatteessa viipeen voisi ajatella olevan jopa enemmän "oikea" vaihtoehto, sillä kantasana tuossa on viipyä, sieltä tulee tuo p.
Miksi sitten ei sanota "tässä asiassa on nyt viipe" ja "hän viipytti lähtöämme"?
"Se tyttö oli sellainen viipyttelijä."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viipeellä on se kielitoimiston virallinen versio! Muakin ärsyttää koska itse olen yli 40v kirjoittanut viiveellä. Tuo viipeellä on nykykään oikea versio, ennen se oli siis viiveellä. Eli EI OLE murretta vaan virallista suomenkieltä.
Miksi on toimiva sana pitänyt muuttaa? Viive - viiveellä. Varsin loogista.
Koska olemme Suomessa, läheskään kaikissa täällä tehtävissä päätöksissä ja muutoksissa ei ole mitään logiikkaa. Niitä tehdään vain tekemisen vuoksi.
Aika moni juttu on opetettu väärin 70-luvulla. Esim. silloin äidinkielen tunnilla väitettiin, että "haltia" tarkoitti henkiolentoa ja "haltija" ihmistä, joka omistaa jotain. Muistan tämän, koska jouduin opettelemaan sen silloin. Mutta nykyään oikea kirjoitusmuoto on molemmissa tapauksissa "haltija".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viipyä, viipeellä..
Kieli elää.
Mielestäni tuon sanan kantasana ei ole viipyillä, vaan viive tai viivytys. Jolloin se p ei todellakaan sinne kuulu.
Ehkä se onkin viipyä. Mutta vertaa vastaavaan sanaan taive - taipeen. Siihen kuuluu p ihan todellakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viipeellä on se kielitoimiston virallinen versio! Muakin ärsyttää koska itse olen yli 40v kirjoittanut viiveellä. Tuo viipeellä on nykykään oikea versio, ennen se oli siis viiveellä. Eli EI OLE murretta vaan virallista suomenkieltä.
Miksi on toimiva sana pitänyt muuttaa? Viive - viiveellä. Varsin loogista.
Koska olemme Suomessa, läheskään kaikissa täällä tehtävissä päätöksissä ja muutoksissa ei ole mitään logiikkaa. Niitä tehdään vain tekemisen vuoksi.
"Viipeellä"-muotohan noista se loogisempi on, koska vastaavissa sanoissa myös on astevaihtelua: liepeellä, taipeella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viipyä, viipeellä..
Kieli elää.
Mielestäni tuon sanan kantasana ei ole viipyillä, vaan viive tai viivytys. Jolloin se p ei todellakaan sinne kuulu.
Pääsääntö on, että astevaihtelu tapahtuu sen mukaan, onko siinä kohtaa avotavu (loppuu vokaaliin) vai umpitavu (loppuu konsonanttiin).
Esimerkiksi tai-pu-a, tai-ve, tai-peen, tai-peel-la; vii-py-ä, vii-ve, vii-peen, vii-peel-lä.
Poikkeuksena partitiivi ja essiivi, koska historian aikana tapahtuneita muutoksia. Mutta myös viiveellä on vakiintunut muoto. Kaikissa, varsinkaan uusissa, sanoissa ei ole astevaihtelua.
Entäs sana valve. Olenko valveilla vai valpeilla? Loogisestihan minun pitäisi olla valpeilla. Onko kantasana valpas?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se viive:viipeellä-taivutus on aina ollut se suositellumpi, mutta ihmiset eivät vaan osaa, niin astevaihteluton muotokin on sit hyväksytty oikeaksi. Mä en vaan ymmärrä, miten joku ei osaa taivuttaa viivettä oikein. "Mun polvitaiveeseen sattuu!" "Turveesta saadaan energiaa." "Mun takinlieveeseen tarttui jotain." :D
No onko se lieveilmiö sitten väärin ja pitäisi olla liepeilmiö?
Ei pitäisi.
Lie-ve, lie-peet, lie-peen, lie-peel-lä, lie-pees-tä. Lie-ve-il-mi-ö.
Tur-ve, tur-peet, tur-peen, tur-peel-la, tur-pees-ta. Tur-ve-il-mi-ö.
Tai-ve, tai-peet, tai-peen, tai-pee-la, tai-pees-ta. Tai-ve-il-mi-ö.
P-muoto (vahva aste) tulee, jos tavu loppuu konsonanttiin. V-muoto (heikko aste) tulee, jos tavu loppuu vokaaliin. Illatiiveissä on poikkeuksia, pitkän vokaalin välissä ollut h on hävinnyt historian kuluessa, eteläpohjanmaalla säilynyt, liepeeseen, turpeeseen ja taipeeseen ovat nykykielen mukaisia oikeita muotoja.
Astevaihtelu on kielemme peruspiirteitä, joka on puheenaolevan sanan kohdalla tullut käyttöön pienellä viipeellä. "Vaivun uneen, hän vaipuu uneen." Joku jo kaivoi tämän verbin: "taipumaton ei taivu". Viipeellä tuntuu hassulta, jos ei lue eikä seuraa oikeakielisyyskeskustelua.