Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä murretta on "viipeellä"? Oikea muotohan on "viiveellä".
09.12.2020 |
Murresanat ovat alkaneet lisääntymään uutisissakin nyt kun maalaiset ovat voimaantuneet ja kehtaavat puhua murteella ja käyttää murresanoja. En tykkää.
Kommentit (100)
Minun talo. Sinun sormi. Ehe ehe. Maa-laulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämähän on nyt taas ihan vastaavaa inttämistä kuin aamulla lukusanan 180 kirjoittaminen partiviissa - että onko 180:a ja 180:tä. Tämä ei ole mielipidekysymys tai mutua, vaan FAKTA on se, että viipeellä on alkuperäinen ja suomen kielen taivutussäänötöjen mukainen taivutusasu. Koska puhekielessä yleistyi kuitenkin tuo virheellinen taivutus, alettiin sekin sitten lopulta hyväksyä myös virallisesti.
http://jkorpela.fi/kielenopas/2.8.html
"Viive : viiveen ~ viipeen
Sanalle viive suositeltiin aiemmin nimenomaan sellaista taivutusta, jossa on astevaihtelu, esimerkiksi viipeen, koska sen sanotaan olevan johdettu verbistä viipyä. Vuonna 1993 suomen kielen lautakunta hyväksyi myös astevaihteluttoman taivutuksen, esimerkiksi viiveen."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tota viipeellä-taivutusta ovat käyttäneet lähinnä kielikrantut ihmiset, jotka ovat käyneet oppikoulua aikana ennen kuin peruskoulu tuli. Ehkä se on viime aikoina sitten yleistynyt, kun joku media ottanut systemaattisemmin käyttöön.
No ei. Kukaan ei taivuttanut viive (vai viipe, heh heh) sanaa viipeellä ennen kuin kielitoimisto keksi tuo uuden taivutusmuodon joskus kaksikymmentä vuotta sitten ja kertoi ett se on suositeltava muoto. Nyt ne jotka noudattavat ohjetta puhuvat ja kirjoittavat viipeellä.
Varmaan kohta pelätään pövön tarttuvan puvun levittämänä sekä käydään pati- ja pulikoimassa.
Mutta kielihän muuttuu, muuntuu ja elää koko ajan. Tuskin sinäkään enää kovin usein puhut jalopeuroista, voudeista tahi jakomielitautisista, vaan käytät jotain nykykielen sanoja. Ihan sama muuntelu koskee ääntämistä.
Oletteko muuten huomanneet että lakiteksteissä mennään välillä viipeellä ja välillä viivellä? Haussa (googl: "viiveellä site:finlex.fi" / "viipeellä site: finlex.fi", ilman lainausmerkkejä) viivellä-sanaan osumia 937 kpl ja viipeellä-sanaan osumia 133 kpl.
https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/nostoja_k…
Liukuuko Suomen kiekko viipeellä maaliin?
Eikö kuitenkin viiveellä?
Kesää kohti mennään, vaikka meillä Suomessa liu’utaan liukkailla teillä ja Pariisissa taas liu’utetaan kiekkoa jääkiekkokaukalossa.
Monet suomen kielen sanat taipuvat niin, että äänteet muuttuvat eri sijamuodoissa:
susi : suden : sutta
ruis : rukiin
ranka : rangan
Viive-sanaa voi taivuttaa kahdella tavalla: genetiivissä viiveen tai viipeen. Sana viive on muodostettu samalla tavoin kuin sana taive:
taipua → taive, taivetta, taipeen
viipyä → viive, viivettä, viipeen
Viive-sanan taivutus on sekoittunut esim. samanhahmoisen haave-sanan taivutuksen kanssa, joten rinnalle on saatu viiveen (vrt. haave : haaveen).
Joidenkin sanojen taivutusmuodoissa on peräkkäin kaksi samaa vokaalia, jotka kuuluvat eri tavuihin. Näihin sanoihin kuuluu myös liuku.
liuku, liu’utus
ikä, i'istä
reikä, rei'issä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat kieliopillisesti oikein. Periaatteessa viipeen voisi ajatella olevan jopa enemmän "oikea" vaihtoehto, sillä kantasana tuossa on viipyä, sieltä tulee tuo p.
Miksi kantasana sinusta on viipyä? Minusta se on viive.
Vähän niinkun leipoa - leivos. Siten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tota viipeellä-taivutusta ovat käyttäneet lähinnä kielikrantut ihmiset, jotka ovat käyneet oppikoulua aikana ennen kuin peruskoulu tuli. Ehkä se on viime aikoina sitten yleistynyt, kun joku media ottanut systemaattisemmin käyttöön.
No ei. Kukaan ei taivuttanut viive (vai viipe, heh heh) sanaa viipeellä ennen kuin kielitoimisto keksi tuo uuden taivutusmuodon joskus kaksikymmentä vuotta sitten ja kertoi ett se on suositeltava muoto. Nyt ne jotka noudattavat ohjetta puhuvat ja kirjoittavat viipeellä.
Varmaan kohta pelätään pövön tarttuvan puvun levittämänä sekä käydään pati- ja pulikoimassa.
Juuri päinvastoin, eli joskus 80-luvulla alkoi yleistyä tuo virheellinen "viiveellä"-muoto sen oikein "viipeellä"-muodon rinnalla niin että lopulta siitäkin tuli hyväksytty tapa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se viive:viipeellä-taivutus on aina ollut se suositellumpi, mutta ihmiset eivät vaan osaa, niin astevaihteluton muotokin on sit hyväksytty oikeaksi. Mä en vaan ymmärrä, miten joku ei osaa taivuttaa viivettä oikein. "Mun polvitaiveeseen sattuu!" "Turveesta saadaan energiaa." "Mun takinlieveeseen tarttui jotain." :D
Joo, no sitten mun täytyykin ottaa sinun toipeesi asiassa huomioon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä jo alakoulussa opetettiin viive - viipeen. Kyllähän se korvaan kuulostaa vähän hassulta, mutta itse olen sen kyllä noin oppinut taivuttamaan jo lähes 40 v sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat kieliopillisesti oikein. Periaatteessa viipeen voisi ajatella olevan jopa enemmän "oikea" vaihtoehto, sillä kantasana tuossa on viipyä, sieltä tulee tuo p.
Miksi kantasana sinusta on viipyä? Minusta se on viive.
Kaikki muu täällä jo melkein onkin muuttunut puhtaasti mielipidekysymykseksi: terveellinen ruokavalio, virologia, lääketiede, ilmastonmuutos, BMI, rikosten määrän muutos ajan saatossa jne. Faktat on tylsille luusereille. Niin että miksipä sitten kielioppikin ei voisi olla mielipidekysymys. Koskakohan käymme täällä keskustelua siitä, että jos jonkun vauvapalstalaisen mielestä 5+8 on 23, niin kyllä se sitten niin on. Ihan turha tulla kenekään väittämään, että olisi muka 13, koska minusta se on 23. Nih!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kielitoimiston logiikka on muutenkin vähän erikoista. Kaksinkertainen tarkoittaa kuulemma samaa kuin kaksi kertaa enemmän.
Jos Matti tienaa kaksi tonnia kuussa ja Liisa neljä, niin voidaan sanoa, että Liisan palkka on kaksinkertainen Matin palkkaan nähden. Ilmeisesti voidaan myös sanoa, että Liisan tienaa kaksi kertaa enemmän kuin Matti. Minusta tämä on aika hämäävää, koska myös tilanteessa, että Liisa tienaisi kuusi tonnia kuussa, hän tienaisi kaksi kertaa enemmän kuin Matti.
Kielenkäyttöön liittyvät konventiot einä aina noudata samaa logiikkaa kuin matematiikka, ei siinä sen kummemmasta ole kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat kieliopillisesti oikein. Periaatteessa viipeen voisi ajatella olevan jopa enemmän "oikea" vaihtoehto, sillä kantasana tuossa on viipyä, sieltä tulee tuo p.
Miksi kantasana sinusta on viipyä? Minusta se on viive.
Kaikki muu täällä jo melkein onkin muuttunut puhtaasti mielipidekysymykseksi: terveellinen ruokavalio, virologia, lääketiede, ilmastonmuutos, BMI, rikosten määrän muutos ajan saatossa jne. Faktat on tylsille luusereille. Niin että miksipä sitten kielioppikin ei voisi olla mielipidekysymys. Koskakohan käymme täällä keskustelua siitä, että jos jonkun vauvapalstalaisen mielestä 5+8 on 23, niin kyllä se sitten niin on. Ihan turha tulla kenekään väittämään, että olisi muka 13, koska minusta se on 23. Nih!
Se on kyllä 33! Koska mun mielestä se on niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat kieliopillisesti oikein. Periaatteessa viipeen voisi ajatella olevan jopa enemmän "oikea" vaihtoehto, sillä kantasana tuossa on viipyä, sieltä tulee tuo p.
Miksi kantasana sinusta on viipyä? Minusta se on viive.
Kaikki muu täällä jo melkein onkin muuttunut puhtaasti mielipidekysymykseksi: terveellinen ruokavalio, virologia, lääketiede, ilmastonmuutos, BMI, rikosten määrän muutos ajan saatossa jne. Faktat on tylsille luusereille. Niin että miksipä sitten kielioppikin ei voisi olla mielipidekysymys. Koskakohan käymme täällä keskustelua siitä, että jos jonkun vauvapalstalaisen mielestä 5+8 on 23, niin kyllä se sitten niin on. Ihan turha tulla kenekään väittämään, että olisi muka 13, koska minusta se on 23. Nih!
Niinpä, söpöimpiä ovat nämä, jotka sinnikkästi alapeukuttavat jopa noita kommentteja, joissa on ihan linkin kanssa kerrottu, miten asia todellisuudessa on. "Viipeen on alkuperäinen muoto, viiveen hyväksyttiin 1993" -> alapeukkua, koska mun mielestä kyllä viiveen oli ennen kuin viipeen. "Kotus kertoo, että viive-sanan kantasana on viipyä ja siksi sen alkuperäinen, oikea taivutusmuoto on viipeen" -> alapeukkua, koska en usko jotain kotusta, vaan omaa mutuani. Keskuste sitten tämän tasoisen porukan kanssa yhtään mistään vähänkään monimutkaisemmasta, kun jo näin yksiselitteisessä asiassa taso on tätä.
Vierailija kirjoitti:
Viipeellä on se kielitoimiston virallinen versio! Muakin ärsyttää koska itse olen yli 40v kirjoittanut viiveellä. Tuo viipeellä on nykykään oikea versio, ennen se oli siis viiveellä. Eli EI OLE murretta vaan virallista suomenkieltä.
Juuri näin! Viipeellä on se oikea virallinen muoto eikä todellakaan mitään murretta. Viiveellä on myös hyväksytty muoto. Sain tämän itse kuulla vasta vuonna - 98.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se viive:viipeellä-taivutus on aina ollut se suositellumpi, mutta ihmiset eivät vaan osaa, niin astevaihteluton muotokin on sit hyväksytty oikeaksi. Mä en vaan ymmärrä, miten joku ei osaa taivuttaa viivettä oikein. "Mun polvitaiveeseen sattuu!" "Turveesta saadaan energiaa." "Mun takinlieveeseen tarttui jotain." :D
Joo, no sitten mun täytyykin ottaa sinun toipeesi asiassa huomioon...
Tää oli jo melkein hyvä :D
Kun itse pyörittelee näitä työkseen, niin kyllähän se naurattaa, kun oletettavasti äidinkielenään suomea käyttävät eivät tajua sanatyypeistä hevonveetä. Mielessäkään ei käy, että myös valmis ja varis taipuvat eri tavoin, vaikka näyttävät aika samanlaisilta :O Ihan mahdotonta, että toive ja viive voisivat kuulua eri sanatyyppeihin!
Mut olisiko noi nyt sitten valmiksen ja variksen vai valmiin ja variin?
Menetkö sä muuten lääkärin tykö myös valmiksen diagnoosin kanssa ja suutut, jos se ei usko sua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielitoimiston logiikka on muutenkin vähän erikoista. Kaksinkertainen tarkoittaa kuulemma samaa kuin kaksi kertaa enemmän.
Jos Matti tienaa kaksi tonnia kuussa ja Liisa neljä, niin voidaan sanoa, että Liisan palkka on kaksinkertainen Matin palkkaan nähden. Ilmeisesti voidaan myös sanoa, että Liisan tienaa kaksi kertaa enemmän kuin Matti. Minusta tämä on aika hämäävää, koska myös tilanteessa, että Liisa tienaisi kuusi tonnia kuussa, hän tienaisi kaksi kertaa enemmän kuin Matti.
Kielenkäyttöön liittyvät konventiot einä aina noudata samaa logiikkaa kuin matematiikka, ei siinä sen kummemmasta ole kyse.
Niinpä. Sitten on niitä, jotka yrittävät matematiikalla perustella kielenkäyttöä, koskien sanontaa "Liisa tienaa puolet enemmän kuin Matti". Kaikki tietävät että se tarkoittaa juurikin sitä että Liisan palkka on tuplasti sen mitä Matin palkka. Ei kielen tarkoitusta perustella taskulaskimella.
Työkseni kirjoittavana ihan pakko panna lusikkani tähänkin soppaan: viive -> viipeellä suositeltiin virallisissa asiakirjoissa käytettäväksi muodoksi v. 2010 valtionhallinnossa. Kyllä, se hieman häiritsee edelleen joissakin yhteyksissä, mutta molemmat muodot ovat KOTUS mukaan oikein - kuten edellä on useamman kerran mainittu.
Eniten AP:n kysymyksessä häiritsee hänen luulonsa siitä, että se olisi murretta! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielitoimiston logiikka on muutenkin vähän erikoista. Kaksinkertainen tarkoittaa kuulemma samaa kuin kaksi kertaa enemmän.
Jos Matti tienaa kaksi tonnia kuussa ja Liisa neljä, niin voidaan sanoa, että Liisan palkka on kaksinkertainen Matin palkkaan nähden. Ilmeisesti voidaan myös sanoa, että Liisan tienaa kaksi kertaa enemmän kuin Matti. Minusta tämä on aika hämäävää, koska myös tilanteessa, että Liisa tienaisi kuusi tonnia kuussa, hän tienaisi kaksi kertaa enemmän kuin Matti.
Joo, tässä linjauksessa on otettu ihan selkeästi kantaa siihen, että kumpikin merkitys hyväksytään: toinen matemaattiselta, toinen rivikansalaisen arkisen kielenkäytön kannalta, joista jälkimmäistä Kielitoimisto vaikuttaa nykyään tässä tapauksessa pitävän merkityksellisempänä.
On vaan melkolailla ärsyttävää törmätä esimerkiksi tekniseen kirjoitukseen, jossa verrataan tuloksia ja käytetään tuota matemaattisesti väärää, mutta kielitoimiston hyväksymää tapaa. Että kumpää tässä nyt tarkoitetaan, onko luvut vai teksti väärin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielitoimiston logiikka on muutenkin vähän erikoista. Kaksinkertainen tarkoittaa kuulemma samaa kuin kaksi kertaa enemmän.
Jos Matti tienaa kaksi tonnia kuussa ja Liisa neljä, niin voidaan sanoa, että Liisan palkka on kaksinkertainen Matin palkkaan nähden. Ilmeisesti voidaan myös sanoa, että Liisan tienaa kaksi kertaa enemmän kuin Matti. Minusta tämä on aika hämäävää, koska myös tilanteessa, että Liisa tienaisi kuusi tonnia kuussa, hän tienaisi kaksi kertaa enemmän kuin Matti.
Kielenkäyttöön liittyvät konventiot einä aina noudata samaa logiikkaa kuin matematiikka, ei siinä sen kummemmasta ole kyse.
Niinpä. Sitten on niitä, jotka yrittävät matematiikalla perustella kielenkäyttöä, koskien sanontaa "Liisa tienaa puolet enemmän kuin Matti". Kaikki tietävät että se tarkoittaa juurikin sitä että Liisan palkka on tuplasti sen mitä Matin palkka. Ei kielen tarkoitusta perustella taskulaskimella.
Kerro sitten miten kirjoitat suomeksi sen verrannon tuossa tilanteessa, että Matti tienaa kaksi tonnia ja Liisa kuusi. Kuinka paljon enemmän Liisa tienaa kuin Matti?
Eikö se kielitoimisto hyväksy myös vuori-sanan hullun taivutuksen.
Itse olen tottunut, että jos tarkoitan takinvuoria, niin se taipuu vuori- vuorin, mutta maantieteellinen vuori taipuukin vuoren.
On kuulemma molemmat muodot oikein.
Nauratti ihan kauheasti, kun kaupassa oli mainos: rukkasia karvavuorella (mikähän karvavuori tai kukkula oli kyseessä)😉
Alue: Aihe vapaa
EI, vaan edelleenkin, se viipellä on se alkuperäinen taivutusmuoto, viiveellä on jälkikäteen hyväksytty, kun sen käyttö oli puhekielessä jo niin yleistä, että oli virallisessa kielessäkin pakko antaa periksi.