Hyvä tapa erottaa poika ja "avovaimo"?

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:22"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:17"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:14"]

Mulle teki aikoinaan yksi anoppikokelas juuri tuollaisia 3:n kuvaamia kepposia. Tässä stoorissa oli aika surullinen loppu, kun annoin periksi ja jätin miehen ja hänellä meni elämä erittäin sekaisin sen takia. Vasta pitkän aikaa, melkein 15 vuotta jälkeenpäin saimme puhuttua kunnolla. Ilmeni, että heidän äiti-poikasuhteessaan oli ollut muitakin sairaita piirteitä, myös insestiksi luokiteltavaa toimintaa äidin puolelta, kun poika oli pieni. Eromme myötä paska nousi pintaan. Mies oli itsetuhoinen ja kahdessa seuraavassa suhteessaan pahoinpiteli kumppaninsa. Voi kun olisi uskaltanut tuhota ja lyödä äitinsä, edes symbolisesti.

Ap, hanki oma elämä ja anna pojan rakastaa AVOVAIMOAAN.

[/quote]

Hyi, tuollainen on kyllä ex-miehesi äidiltä ihan kauheaa toimintaa, ja juuri tuollaisiin alhaisiin juttuihin en halua vajota. Siksi pyydän hienovaraisia neuvoja.

Ja insestiksi luokiteltava toiminta pojan ollessa pieni on sairasta, rikollista ja moraalisesti väärin. Ikävää että olet joutunut kohtaamaan tuollaisen naisen.

Avovaimoksi en edelleenkään suostu kutsumaan.

[/quote]

No ei se ole moraalisesti ihan kamalan oikein yrittää erottaa poikaansa rakastetustakaan... Ikävää, että poikasi on saanut tuollaisen äidin. Jokaisen lapsen tulisi saada tukea vanhemmiltaan. Miksi olet kasvattanut pojan, jonka päätöksiä et kykene arvostamaan?

[/quote]

Pojat kypsyvät hitaammin kuin tytöt. Tyttäreni on poikaa nuorempi, mutta on ihan teini-ikäisestä osannut valita kumppanit todella harkitsevaisesti. Lapsiaan pitää tukea aina, ja sitähän minä juuri nyt teen kun autan poikaani sellaisessa asiassa, missä hänelle on ennenkin aiheutunut lopulta surua kun sussu ei olekaan ollut sellainen kuin tuli haaveiltua.

Muutoin poikani on pystyvä ja osaava nuorimies.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:20"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:16"]

Vai ettei tatuoitu ja alkoholista nauttiva nainen kelpaa äidiksi? Hauskaa, tai surullista oikeastaan. Minulla on koko selkä tatuoitu (kopio upeasta maalauksesta, jonka näin Louvressa, mutta tuolla sivistyksellä et osaisi edes lausua taidemaalarin nimeä...), join ennen lapsia joskus jopa humalahakuisesti! Mieheni mielestä olin ainoa vaihtoehto hänen lastensa äidiksi ja sanoisin olevani aika mahtava äiti! 

Minunkaan anoppini ei ollut minusta innoissaan, lähinnä liian hienon taustani vuoksi, ja onneksi laittoi poikansa valitsemaan. Ei ole anoppia nähty tässä talossa kohta kymmeneen vuoteen. Eikä nähdä.

Kuten ikäisesi naisen tulisi jo ymmärtää, puolisovalinta kuuluu ainoastaan pojallesi itselleen. Sinulla oli mahdollisuus vaikuttaa siihen ainoastaan kun autoit poikaasi luomaan arvopohjaansa aikanaan, nyt ei enää onnistu. Ainoa, jota tässä leikissä sattuu, on sinä tai poikasi.

[/quote]

Naurettavaa lähteä arvailemaan minun sivistystasoani ja kielitaitoani - tämä keskustelu on käyty suomeksi ja kirjallisena, joten eri kielten suullinen osaaminen ei liity asiaan mitenkään. Kuinkas montaa kieltä neiti näsäviisas itse puhuu sujuvasti?

[/quote]

Rouva näsäviisas puhuu sujuvasti kuutta kieltä ja auttavasti lisäksi kahta. Sivistystasosi lähinnä näkyy kirjoituksistasi, joissa kerrot perheesi olevan liian hyvä poikasi avovaimolle (joka myöskään ei ole sinun suostumuksestasi kiinni), koska tämä on mm. tatuoitu. Ainoa naurettavuus tässä keskustelussa on se, ettet sinä ansaitse poikaasi. Ja asiasta päästäisi, jos vain kertoisit pojallesi ja tämän avovaimolle tunteistasi.

Ap, ainoa mitä voit tehdä vähänkään hienovaraisesti on puhua suoraan pojallesi huolestasi ja siitä, ettei hänen avovaimonsa ole mielestäsi sopiva puoliso. Mutta tässäkin on se riski, että keskustelu ainoastaan tuhoaa sinun ja poikasi välit.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:26"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:20"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:16"]

Vai ettei tatuoitu ja alkoholista nauttiva nainen kelpaa äidiksi? Hauskaa, tai surullista oikeastaan. Minulla on koko selkä tatuoitu (kopio upeasta maalauksesta, jonka näin Louvressa, mutta tuolla sivistyksellä et osaisi edes lausua taidemaalarin nimeä...), join ennen lapsia joskus jopa humalahakuisesti! Mieheni mielestä olin ainoa vaihtoehto hänen lastensa äidiksi ja sanoisin olevani aika mahtava äiti! 

Minunkaan anoppini ei ollut minusta innoissaan, lähinnä liian hienon taustani vuoksi, ja onneksi laittoi poikansa valitsemaan. Ei ole anoppia nähty tässä talossa kohta kymmeneen vuoteen. Eikä nähdä.

Kuten ikäisesi naisen tulisi jo ymmärtää, puolisovalinta kuuluu ainoastaan pojallesi itselleen. Sinulla oli mahdollisuus vaikuttaa siihen ainoastaan kun autoit poikaasi luomaan arvopohjaansa aikanaan, nyt ei enää onnistu. Ainoa, jota tässä leikissä sattuu, on sinä tai poikasi.

[/quote]

Naurettavaa lähteä arvailemaan minun sivistystasoani ja kielitaitoani - tämä keskustelu on käyty suomeksi ja kirjallisena, joten eri kielten suullinen osaaminen ei liity asiaan mitenkään. Kuinkas montaa kieltä neiti näsäviisas itse puhuu sujuvasti?

[/quote]

Rouva näsäviisas puhuu sujuvasti kuutta kieltä ja auttavasti lisäksi kahta. Sivistystasosi lähinnä näkyy kirjoituksistasi, joissa kerrot perheesi olevan liian hyvä poikasi avovaimolle (joka myöskään ei ole sinun suostumuksestasi kiinni), koska tämä on mm. tatuoitu. Ainoa naurettavuus tässä keskustelussa on se, ettet sinä ansaitse poikaasi. Ja asiasta päästäisi, jos vain kertoisit pojallesi ja tämän avovaimolle tunteistasi.

[/quote]

Kuinka mielipide tatuoinneista korreloi kielitaidon kanssa?

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:25"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:22"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:17"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:14"]

Mulle teki aikoinaan yksi anoppikokelas juuri tuollaisia 3:n kuvaamia kepposia. Tässä stoorissa oli aika surullinen loppu, kun annoin periksi ja jätin miehen ja hänellä meni elämä erittäin sekaisin sen takia. Vasta pitkän aikaa, melkein 15 vuotta jälkeenpäin saimme puhuttua kunnolla. Ilmeni, että heidän äiti-poikasuhteessaan oli ollut muitakin sairaita piirteitä, myös insestiksi luokiteltavaa toimintaa äidin puolelta, kun poika oli pieni. Eromme myötä paska nousi pintaan. Mies oli itsetuhoinen ja kahdessa seuraavassa suhteessaan pahoinpiteli kumppaninsa. Voi kun olisi uskaltanut tuhota ja lyödä äitinsä, edes symbolisesti.

Ap, hanki oma elämä ja anna pojan rakastaa AVOVAIMOAAN.

[/quote]

Hyi, tuollainen on kyllä ex-miehesi äidiltä ihan kauheaa toimintaa, ja juuri tuollaisiin alhaisiin juttuihin en halua vajota. Siksi pyydän hienovaraisia neuvoja.

Ja insestiksi luokiteltava toiminta pojan ollessa pieni on sairasta, rikollista ja moraalisesti väärin. Ikävää että olet joutunut kohtaamaan tuollaisen naisen.

Avovaimoksi en edelleenkään suostu kutsumaan.

[/quote]

No ei se ole moraalisesti ihan kamalan oikein yrittää erottaa poikaansa rakastetustakaan... Ikävää, että poikasi on saanut tuollaisen äidin. Jokaisen lapsen tulisi saada tukea vanhemmiltaan. Miksi olet kasvattanut pojan, jonka päätöksiä et kykene arvostamaan?

[/quote]

Pojat kypsyvät hitaammin kuin tytöt. Tyttäreni on poikaa nuorempi, mutta on ihan teini-ikäisestä osannut valita kumppanit todella harkitsevaisesti. Lapsiaan pitää tukea aina, ja sitähän minä juuri nyt teen kun autan poikaani sellaisessa asiassa, missä hänelle on ennenkin aiheutunut lopulta surua kun sussu ei olekaan ollut sellainen kuin tuli haaveiltua.

Muutoin poikani on pystyvä ja osaava nuorimies.

[/quote]

Ei, sinä et tue poikaas vaan yrität määräillä hänen elämäänsä. Tämä avovaimo, jota alentavasti kutsut sussuksi, on todennäköisesti sellainen kuin poikasi haluaakin. Ja jos sattuu, ettei ole, niin poikasi tehtävä on huomata se ihan ilman äidin apua. Oikeasti.

Et voi mennä poikasi työpaikallekaan hoitamaan jotain projektia, koska hän ei ole tarpeeksi kypsä, samalla tavalla et myöskään saa yrittää määräillä hänen parisuhdettaan.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:28"]

Ap, ainoa mitä voit tehdä vähänkään hienovaraisesti on puhua suoraan pojallesi huolestasi ja siitä, ettei hänen avovaimonsa ole mielestäsi sopiva puoliso. Mutta tässäkin on se riski, että keskustelu ainoastaan tuhoaa sinun ja poikasi välit.

[/quote]

Kiitos asiallisesta neuvosta! Todella pelkään, että niin käy :(

Mä en usko, että kukaan aidosti noin kylmä ja hirveä ihminen kuin Ap on, kirjottaisi tällaista eli siinä mielessä uskon tämän olevan provo.

Sen sijaan ikävä kyllä tiedän, että Ap:n kaltaisia oikeasti on olemassa ja mun mielestä on jotenkin kammottavaa, että tuollaisia liikkuu meidän keskellämme vapaana ja vieläpä on lapsiakin.

Ellei lapsi ole poikkeuksellisen vahva, Ap:n kaltaiset kasvattavat ihmisiä, joilla on pahasti särkynyt psyyke ja melko varmasti mielenterveysongelmia lopun elämäänsä.

Järkyttävää.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:28"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:26"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:20"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:16"]

Vai ettei tatuoitu ja alkoholista nauttiva nainen kelpaa äidiksi? Hauskaa, tai surullista oikeastaan. Minulla on koko selkä tatuoitu (kopio upeasta maalauksesta, jonka näin Louvressa, mutta tuolla sivistyksellä et osaisi edes lausua taidemaalarin nimeä...), join ennen lapsia joskus jopa humalahakuisesti! Mieheni mielestä olin ainoa vaihtoehto hänen lastensa äidiksi ja sanoisin olevani aika mahtava äiti! 

Minunkaan anoppini ei ollut minusta innoissaan, lähinnä liian hienon taustani vuoksi, ja onneksi laittoi poikansa valitsemaan. Ei ole anoppia nähty tässä talossa kohta kymmeneen vuoteen. Eikä nähdä.

Kuten ikäisesi naisen tulisi jo ymmärtää, puolisovalinta kuuluu ainoastaan pojallesi itselleen. Sinulla oli mahdollisuus vaikuttaa siihen ainoastaan kun autoit poikaasi luomaan arvopohjaansa aikanaan, nyt ei enää onnistu. Ainoa, jota tässä leikissä sattuu, on sinä tai poikasi.

[/quote]

Naurettavaa lähteä arvailemaan minun sivistystasoani ja kielitaitoani - tämä keskustelu on käyty suomeksi ja kirjallisena, joten eri kielten suullinen osaaminen ei liity asiaan mitenkään. Kuinkas montaa kieltä neiti näsäviisas itse puhuu sujuvasti?

[/quote]

Rouva näsäviisas puhuu sujuvasti kuutta kieltä ja auttavasti lisäksi kahta. Sivistystasosi lähinnä näkyy kirjoituksistasi, joissa kerrot perheesi olevan liian hyvä poikasi avovaimolle (joka myöskään ei ole sinun suostumuksestasi kiinni), koska tämä on mm. tatuoitu. Ainoa naurettavuus tässä keskustelussa on se, ettet sinä ansaitse poikaasi. Ja asiasta päästäisi, jos vain kertoisit pojallesi ja tämän avovaimolle tunteistasi.

[/quote]

Kuinka mielipide tatuoinneista korreloi kielitaidon kanssa?

[/quote]

Onko sinusta kielitaitoa osata lausua vaikkapa Michaelangelo oikein? Minusta se on aika perustavanlaatuista yleissivistystä...

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:25"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:22"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:17"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:14"]

Mulle teki aikoinaan yksi anoppikokelas juuri tuollaisia 3:n kuvaamia kepposia. Tässä stoorissa oli aika surullinen loppu, kun annoin periksi ja jätin miehen ja hänellä meni elämä erittäin sekaisin sen takia. Vasta pitkän aikaa, melkein 15 vuotta jälkeenpäin saimme puhuttua kunnolla. Ilmeni, että heidän äiti-poikasuhteessaan oli ollut muitakin sairaita piirteitä, myös insestiksi luokiteltavaa toimintaa äidin puolelta, kun poika oli pieni. Eromme myötä paska nousi pintaan. Mies oli itsetuhoinen ja kahdessa seuraavassa suhteessaan pahoinpiteli kumppaninsa. Voi kun olisi uskaltanut tuhota ja lyödä äitinsä, edes symbolisesti.

Ap, hanki oma elämä ja anna pojan rakastaa AVOVAIMOAAN.

[/quote]

Hyi, tuollainen on kyllä ex-miehesi äidiltä ihan kauheaa toimintaa, ja juuri tuollaisiin alhaisiin juttuihin en halua vajota. Siksi pyydän hienovaraisia neuvoja.

Ja insestiksi luokiteltava toiminta pojan ollessa pieni on sairasta, rikollista ja moraalisesti väärin. Ikävää että olet joutunut kohtaamaan tuollaisen naisen.

Avovaimoksi en edelleenkään suostu kutsumaan.

[/quote]

No ei se ole moraalisesti ihan kamalan oikein yrittää erottaa poikaansa rakastetustakaan... Ikävää, että poikasi on saanut tuollaisen äidin. Jokaisen lapsen tulisi saada tukea vanhemmiltaan. Miksi olet kasvattanut pojan, jonka päätöksiä et kykene arvostamaan?

[/quote]

Pojat kypsyvät hitaammin kuin tytöt. Tyttäreni on poikaa nuorempi, mutta on ihan teini-ikäisestä osannut valita kumppanit todella harkitsevaisesti. Lapsiaan pitää tukea aina, ja sitähän minä juuri nyt teen kun autan poikaani sellaisessa asiassa, missä hänelle on ennenkin aiheutunut lopulta surua kun sussu ei olekaan ollut sellainen kuin tuli haaveiltua.

Muutoin poikani on pystyvä ja osaava nuorimies.

[/quote]

Sanotko tuota tukemiseksi. Moni muu sanoisi härskiksi asioihin puuttumiseksi. Vaikutat minusta katkeralta ja mustasukkaiselta.

Minkähän ikäisiä nämä nuoret ovat? Jää sellainen käsitys, että poika olisi lähes teini vielä.

Pojat valitsevat äitinsä kaltaisia naisia. Näet nyt sussussa itsesi. Elä sen kanssa.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:31"][quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:28"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:26"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:20"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:16"]

Vai ettei tatuoitu ja alkoholista nauttiva nainen kelpaa äidiksi? Hauskaa, tai surullista oikeastaan. Minulla on koko selkä tatuoitu (kopio upeasta maalauksesta, jonka näin Louvressa, mutta tuolla sivistyksellä et osaisi edes lausua taidemaalarin nimeä...), join ennen lapsia joskus jopa humalahakuisesti! Mieheni mielestä olin ainoa vaihtoehto hänen lastensa äidiksi ja sanoisin olevani aika mahtava äiti! 

Minunkaan anoppini ei ollut minusta innoissaan, lähinnä liian hienon taustani vuoksi, ja onneksi laittoi poikansa valitsemaan. Ei ole anoppia nähty tässä talossa kohta kymmeneen vuoteen. Eikä nähdä.

Kuten ikäisesi naisen tulisi jo ymmärtää, puolisovalinta kuuluu ainoastaan pojallesi itselleen. Sinulla oli mahdollisuus vaikuttaa siihen ainoastaan kun autoit poikaasi luomaan arvopohjaansa aikanaan, nyt ei enää onnistu. Ainoa, jota tässä leikissä sattuu, on sinä tai poikasi.

[/quote]

Naurettavaa lähteä arvailemaan minun sivistystasoani ja kielitaitoani - tämä keskustelu on käyty suomeksi ja kirjallisena, joten eri kielten suullinen osaaminen ei liity asiaan mitenkään. Kuinkas montaa kieltä neiti näsäviisas itse puhuu sujuvasti?

[/quote]

Rouva näsäviisas puhuu sujuvasti kuutta kieltä ja auttavasti lisäksi kahta. Sivistystasosi lähinnä näkyy kirjoituksistasi, joissa kerrot perheesi olevan liian hyvä poikasi avovaimolle (joka myöskään ei ole sinun suostumuksestasi kiinni), koska tämä on mm. tatuoitu. Ainoa naurettavuus tässä keskustelussa on se, ettet sinä ansaitse poikaasi. Ja asiasta päästäisi, jos vain kertoisit pojallesi ja tämän avovaimolle tunteistasi.

[/quote]

Kuinka mielipide tatuoinneista korreloi kielitaidon kanssa?

[/quote]

Onko sinusta kielitaitoa osata lausua vaikkapa Michaelangelo oikein? Minusta se on aika perustavanlaatuista yleissivistystä...

[/quote]

Mitäpä jos opettelisit ensin kirjoittamaan tuon nimen oikein ennen kuin alat päteä sivistykselläsi? :D

T. Keskustelun ulkopuolinen

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:40"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:31"][quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:28"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:26"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:20"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:16"]

Vai ettei tatuoitu ja alkoholista nauttiva nainen kelpaa äidiksi? Hauskaa, tai surullista oikeastaan. Minulla on koko selkä tatuoitu (kopio upeasta maalauksesta, jonka näin Louvressa, mutta tuolla sivistyksellä et osaisi edes lausua taidemaalarin nimeä...), join ennen lapsia joskus jopa humalahakuisesti! Mieheni mielestä olin ainoa vaihtoehto hänen lastensa äidiksi ja sanoisin olevani aika mahtava äiti! 

Minunkaan anoppini ei ollut minusta innoissaan, lähinnä liian hienon taustani vuoksi, ja onneksi laittoi poikansa valitsemaan. Ei ole anoppia nähty tässä talossa kohta kymmeneen vuoteen. Eikä nähdä.

Kuten ikäisesi naisen tulisi jo ymmärtää, puolisovalinta kuuluu ainoastaan pojallesi itselleen. Sinulla oli mahdollisuus vaikuttaa siihen ainoastaan kun autoit poikaasi luomaan arvopohjaansa aikanaan, nyt ei enää onnistu. Ainoa, jota tässä leikissä sattuu, on sinä tai poikasi.

[/quote]

Naurettavaa lähteä arvailemaan minun sivistystasoani ja kielitaitoani - tämä keskustelu on käyty suomeksi ja kirjallisena, joten eri kielten suullinen osaaminen ei liity asiaan mitenkään. Kuinkas montaa kieltä neiti näsäviisas itse puhuu sujuvasti?

[/quote]

Rouva näsäviisas puhuu sujuvasti kuutta kieltä ja auttavasti lisäksi kahta. Sivistystasosi lähinnä näkyy kirjoituksistasi, joissa kerrot perheesi olevan liian hyvä poikasi avovaimolle (joka myöskään ei ole sinun suostumuksestasi kiinni), koska tämä on mm. tatuoitu. Ainoa naurettavuus tässä keskustelussa on se, ettet sinä ansaitse poikaasi. Ja asiasta päästäisi, jos vain kertoisit pojallesi ja tämän avovaimolle tunteistasi.

[/quote]

Kuinka mielipide tatuoinneista korreloi kielitaidon kanssa?

[/quote]

Onko sinusta kielitaitoa osata lausua vaikkapa Michaelangelo oikein? Minusta se on aika perustavanlaatuista yleissivistystä...

[/quote]

Mitäpä jos opettelisit ensin kirjoittamaan tuon nimen oikein ennen kuin alat päteä sivistykselläsi? :D

T. Keskustelun ulkopuolinen

[/quote]

Katsos mokomaa, siis Michelangelo, kuten varmasti tiesitkin...

Minulta riittää ymmärrystä aloittajalle, kuka meistä muka haluaisi poikansa puolisoksi tatuoidun viinaan ehkä liiaksi menevän naisen jossa voi olla muitakin huonoja piirteitä? Tuskin kukaan.

Joillakin tuo tatska himmakin näyttää menevän ihan yli, rumia tatskoja siellä täällä, ei tule mieleen miltä ne näyttää kun on vanha nainen, kaameelle.

Toivottavasti pojan silmät aukeavat ajoissa, yritä jutella hänelle rauhallisesti kun olette joskus kahden.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:20"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:16"]

Vai ettei tatuoitu ja alkoholista nauttiva nainen kelpaa äidiksi? Hauskaa, tai surullista oikeastaan. Minulla on koko selkä tatuoitu (kopio upeasta maalauksesta, jonka näin Louvressa, mutta tuolla sivistyksellä et osaisi edes lausua taidemaalarin nimeä...), join ennen lapsia joskus jopa humalahakuisesti! Mieheni mielestä olin ainoa vaihtoehto hänen lastensa äidiksi ja sanoisin olevani aika mahtava äiti! 

Minunkaan anoppini ei ollut minusta innoissaan, lähinnä liian hienon taustani vuoksi, ja onneksi laittoi poikansa valitsemaan. Ei ole anoppia nähty tässä talossa kohta kymmeneen vuoteen. Eikä nähdä.

Kuten ikäisesi naisen tulisi jo ymmärtää, puolisovalinta kuuluu ainoastaan pojallesi itselleen. Sinulla oli mahdollisuus vaikuttaa siihen ainoastaan kun autoit poikaasi luomaan arvopohjaansa aikanaan, nyt ei enää onnistu. Ainoa, jota tässä leikissä sattuu, on sinä tai poikasi.

[/quote]

Naurettavaa lähteä arvailemaan minun sivistystasoani ja kielitaitoani - tämä keskustelu on käyty suomeksi ja kirjallisena, joten eri kielten suullinen osaaminen ei liity asiaan mitenkään. Kuinkas montaa kieltä neiti näsäviisas itse puhuu sujuvasti?

[/quote]

tuollainen kulttuuriperheen matriarkka varmaan tietää hyvin, että 'montaa' ei ole sana. 'Moni' on, samoin sen partitiivi 'monta'. Huumorintajusi siis on kohdallaan, vai?

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:31"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:28"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:26"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:20"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:16"]

Vai ettei tatuoitu ja alkoholista nauttiva nainen kelpaa äidiksi? Hauskaa, tai surullista oikeastaan. Minulla on koko selkä tatuoitu (kopio upeasta maalauksesta, jonka näin Louvressa, mutta tuolla sivistyksellä et osaisi edes lausua taidemaalarin nimeä...), join ennen lapsia joskus jopa humalahakuisesti! Mieheni mielestä olin ainoa vaihtoehto hänen lastensa äidiksi ja sanoisin olevani aika mahtava äiti! 

Minunkaan anoppini ei ollut minusta innoissaan, lähinnä liian hienon taustani vuoksi, ja onneksi laittoi poikansa valitsemaan. Ei ole anoppia nähty tässä talossa kohta kymmeneen vuoteen. Eikä nähdä.

Kuten ikäisesi naisen tulisi jo ymmärtää, puolisovalinta kuuluu ainoastaan pojallesi itselleen. Sinulla oli mahdollisuus vaikuttaa siihen ainoastaan kun autoit poikaasi luomaan arvopohjaansa aikanaan, nyt ei enää onnistu. Ainoa, jota tässä leikissä sattuu, on sinä tai poikasi.

[/quote]

Naurettavaa lähteä arvailemaan minun sivistystasoani ja kielitaitoani - tämä keskustelu on käyty suomeksi ja kirjallisena, joten eri kielten suullinen osaaminen ei liity asiaan mitenkään. Kuinkas montaa kieltä neiti näsäviisas itse puhuu sujuvasti?

[/quote]

Rouva näsäviisas puhuu sujuvasti kuutta kieltä ja auttavasti lisäksi kahta. Sivistystasosi lähinnä näkyy kirjoituksistasi, joissa kerrot perheesi olevan liian hyvä poikasi avovaimolle (joka myöskään ei ole sinun suostumuksestasi kiinni), koska tämä on mm. tatuoitu. Ainoa naurettavuus tässä keskustelussa on se, ettet sinä ansaitse poikaasi. Ja asiasta päästäisi, jos vain kertoisit pojallesi ja tämän avovaimolle tunteistasi.

[/quote]

Kuinka mielipide tatuoinneista korreloi kielitaidon kanssa?

[/quote]

Onko sinusta kielitaitoa osata lausua vaikkapa Michaelangelo oikein? Minusta se on aika perustavanlaatuista yleissivistystä...

[/quote]

Riippuu määritelmästä. Toki suurin osa taiteentuntijoista osaa lausua Michaelangelo vaikkei italiaa puhuisikaan, eli lausuminen on opittu muuten kuin kieliopintojen parissa, mutta toisaalta kyse on kuitenkin lingvistiikan osa-alueelle sijoittuvasta yleissivistyksestä - vähän niin kuin Suomen itsenäistymisen tapahtumakulku on yleissivistystä, mutta toisaalta osa historiallista tietämystä.

Michaelangeloa taas ei ollut ennen tätä mainittu, joten minun ei ollut syytä olettaa että kyse olisi noin tunnetusta maalarista. Jos tutkii taidetta vaikkapa kirjojen tai artikkeleiden muodossa, joka nimen lausumista ei välttämättä opi kuulemalla, mutta jonkinasteinen tietämys kielten peruslausumissäännöistä antaa valmiudet lausua sellaisiakin nimiä, joita ei ole ennen kuullut. 

Toisaalta tämä keskustelu ei myöskään ole käsitellyt yleissivistystä, joten mielipiteeni tatuoinneista ei edelleenkään kerro kyvystäni lausua Michaelangelo.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:43"]

tuollainen kulttuuriperheen matriarkka varmaan tietää hyvin, että 'montaa' ei ole sana. 'Moni' on, samoin sen partitiivi 'monta'. Huumorintajusi siis on kohdallaan, vai?

[/quote]

Montaa on moni-pronominin taivutusmuoto. Kyse on ns. kaksoispartitiivista, ja se on yleiskielessäkin ihan hyväksytty muoto. 

Mä oon joskus miettinyt kuunnellessani juttuja näistä kauhuanopeista/ - äideistä, että miten niiden lapsista yksinkertaisesti voi kasvaa täyspäisiä?

Ja toisaalta, jos siitä lapsesta kasvaa täyspäinen aikuinen, niin miksi ihmeessä se on edelleen tuollaisen kanssa tekemisissä?

Jotenkin musta tuntuu, että ihminen, joka pitää elämässään väkisin jotain, joka aiheuttaa vain pahaa, ei ole täyspäinen.

Onko tää nyt siis sellainen ilmiö, jota kutsutaan paradoksiksi?

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 19:38"]Mitä hienovaraisia/ehkä vähän ovelia tapoja olisi erottaa poika tämän tyttöystävästä, jonka kanssa asuu yhdessä (en periaatteesta suostu sanomaan avovaimoksi")? Tyttö ei monestakaan syystä sovi meidän perheeseen, eikä tee pojalle hyvää, ja ovat seurustelleet nyt kolmatta vuotta ja alan pelätä ettei poika pääse itse irti :( 

Epäkohtelias en halua kuitenkaan olla, eli miten voisin erottaa heidät vaikuttamalta huonolta ihmiseltä?

[/quote]

Kuule pelle! Meillä oli sama juttu aluksi. Olin 17 vuotias kun rupesin seurustelemaan nykyisen vaimoni kanssa. Vaimoni oli tuolloin 18. Menimme kihloihin 6kk seurustelun alun jälkeen. Vanhempani, varsinkaan äitini ei aluksi tykännyt vaimostani, mutta 13 vuotta hänen kanssaan kun olin kihloissa, niin sinä aikana tykästyi vaimooni, kenen kanssa mentiin viime vuoden alussa naimisiin ja saatiin syksyllä muksu. Vaimoni ei tosiaan juo, mutta hänellä on vakituinen kokin työ ja hänellä on 2 tatskaa. Minulla on vakituinen työ ja 3 tatskaa. Äidilläni on myös tatska.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:50"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 19:38"]Mitä hienovaraisia/ehkä vähän ovelia tapoja olisi erottaa poika tämän tyttöystävästä, jonka kanssa asuu yhdessä (en periaatteesta suostu sanomaan avovaimoksi")? Tyttö ei monestakaan syystä sovi meidän perheeseen, eikä tee pojalle hyvää, ja ovat seurustelleet nyt kolmatta vuotta ja alan pelätä ettei poika pääse itse irti :( 

Epäkohtelias en halua kuitenkaan olla, eli miten voisin erottaa heidät vaikuttamalta huonolta ihmiseltä?

[/quote]

Kuule pelle! Meillä oli sama juttu aluksi. Olin 17 vuotias kun rupesin seurustelemaan nykyisen vaimoni kanssa. Vaimoni oli tuolloin 18. Menimme kihloihin 6kk seurustelun alun jälkeen. Vanhempani, varsinkaan äitini ei aluksi tykännyt vaimostani, mutta 13 vuotta hänen kanssaan kun olin kihloissa, niin sinä aikana tykästyi vaimooni, kenen kanssa mentiin viime vuoden alussa naimisiin ja saatiin syksyllä muksu. Vaimoni ei tosiaan juo, mutta hänellä on vakituinen kokin työ ja hänellä on 2 tatskaa. Minulla on vakituinen työ ja 3 tatskaa. Äidilläni on myös tatska.

[/quote]

Vaimosi ei juo, on seurustellut noin nuoresta asti vain sinun kanssasi (eikä riehunut ties missä) ja tatuoinnit ovat äidillesi ok? Mitä samaa tässä tarinassa sitten on?