Tuleeko teille pitkään sinkkuna olleille ikävä kosketusta niin että melkein sattuu?
Tekisi mieli mennä vaikka halimaan ja silittelemään työkaveria
Kommentit (18)
Ei. Mitä pidempään on sinkkuna sitä vähemmän osaa enää kaivata ihmistä elämäänsä. Ei muista enää millaista vaikka seksi tai muukaan kosketus on niin sitä ei sitten osaa enää kaivata.
Vierailija wrote:
Ei. Mitä pidempään on sinkkuna sitä vähemmän osaa enää kaivata ihmistä elämäänsä. Ei muista enää millaista vaikka seksi tai muukaan kosketus on niin sitä ei sitten osaa enää kaivata.
Tuohon olotilaan kun pääsisi, niin ehkä helpottaisi.. Erosta lähes 10 vuotta ja kyllä kaipaisin haleja yms
Ei tule, koskettelen itseäni säädyttömästi juuri parhaillaan.
🥒✊
Tiedän mitä tarkoitat. Minusta olisi kivaa jos joku halaisi kun mieli on surullinen. Tai ottaisi illalla kainaloon kun arki tuntuu raskaalta. Muistan tarkkaan miltä se tuntui. Avioerosta on yli 10-vuotta aikaa. En ole yksinäinen mutta olen paljon yksin.
Vierailija wrote:
Ei. Mitä pidempään on sinkkuna sitä vähemmän osaa enää kaivata ihmistä elämäänsä. Ei muista enää millaista vaikka seksi tai muukaan kosketus on niin sitä ei sitten osaa enää kaivata.
Mullalähes sama tilanne. Olen ollut jo 7v sinkkuna kun en kertakaikkiaan enää jaksa etsiä ja on niin huonoja kokemuksia aiemmista suhteista tai edes lyhyistä suhteen yrityksistä. Arjessa ei enää kaipaa ketään, mutta kyllä se ikävä välillä hiipii ja kurkkua kuristaa kun oikeasti ajattelen:
- kukaan ei kaipaa minua, kellään ei ole ikävä minua. Kukaan ei kosketa minua. Kukaan ei rakasta minua. Kukaan ei lohduta minua.
Vaikka on ystäviä ja sosiaalinen työ, niin jotain puuttuu.
Eilen kättelin töihin tullutta uutta mieshenkilöä ja jopa hänen käden kosketus tuntui hyvältä (ei tietenkään mitään seksuaalista) mutta rekisteröin tuon kosketuksen. Kun kävin niska-hartia hieronnassa, niin hetken oli kyyneleet tulla silmiin kun aloin miettiä sitä kosketusta.... milloin viimeksi joku muu kuin kampaaja tai kosmetologi tai hieroja on koskenut minuun.
Vaikken tiedä millainen ihminen olisin jos minulla olisi mies joka koskettaa, halaa ja saisi tuntea psykologista rakkautta, niin olen täysin varma että tämä rakkaudettomuus ja kosketuksen puute vaikuttaa kehooni ja mieleeni jollain tapaa negatiivisesti.
Naiset puhuvat että sattuu tunteisiin ja puheet satuttaa, lyökää vasaralla sormeen niin tiedätte mikä sattuu. Lopettakaa se sattumisesta puhuminen ellei se ole fyysistä kipua !
Mulla seisoo niin kovaa että sattuu🥒
Joka kerta kun olen joutunut vasten tahtoamani eroamaan (näitä kertoja on aivan liian monia) ikävä tuntuu ihan fyysisenä kipuna. Se laantuu ajan myötä, mutta ei siihen koskaan totu, sattuu vielä keski-iässäkin tosi paljon. Pikemminkin kun kertoja on takanacjo monia, niin ne takaumat aiemmilta kerroilta nousee taas pintaan ja ne lisäävät vaan tuskaa, koska sama tilanne on päällä "taas".
Jopa lääketieteessä tunnustetaan särkyneen sydämen oireyhtymä.
"Se mikä ei tapa, se sattuun ihan hitosti"
En ole edes sinkku, mutta mies on pitkään työreissuilla enkä ehkä selviäisi ilman koiraa kainalossa. Aina on joku jota halia ja tämä vieläpä halii takaisin. Ja toisenlaiseen kaipuuseen on onneksi terveet kädet ja miehenkorvikkeita.
En todellakaan kaipaa kenenkää haisevaa, hikistä, ähkivää ruhoa koskemaan itseäni. Riittävän ahdistavia jo kaikki ne urpot, jotka päivittäin vievät kaiken tilan julkisissa ja kaduilla ja tulevat jatkuvasti päälle. Suomalainen ei osaa antaa muille mitään tilaa, kassassakin joku aina hengittämässä niskaan. Missään ei saa olla rauhassa ilman, että joku rikkoo koskemattomuuden.
en välttämättä, näin (MeToo -ajan jälkihehkussa) menisi kehenkään 'sivulliseen ihmiseen' tuskassani ensimmäiseksi 'tarttumaan' ? saisin vielä syytteet ja potkut.
itse muistan joskuspentuna, ehkä +20 ikäisenä yhden kesäihastukseni, ihanuuden ja sen kurjuuden: kun tuli 'bänksit', ero.
kaipasin jotain, jotain mitä ei ollut. enää: kun yhtenä yönä heräsin 'siihen tunteeseen kuin joku olisi kiinni' minussa ? ei, ei ollut.
se 'tunne' oli vain: siinä tuskissani sängyssä unessa pyöriessä ollut: lakana. johin olin itseni kieputtanut.
ihastus. niin kuin rakkauskin. on vain hetken tunne.
se ei kestä.
sen 'tunteen' kanssa on vain (ihmisen) opittava elää
Ei tule. Mutta on mukavaa saada keskustella hyvien tyyppien kanssa. Vaikeessa liitossa aikoinaan kaipasin kosketusta ja kävin kampaajalla usein. Eniten nautin sosiaalisuudesta. Liikunta tekee hyvää myös, esim. uinti; siinähän vesivastus ikään kuin hyväilee.
Ei todellakaan. Seurankipeys on sairaus, mutta siitä voi parantua.
No ei tule. Kosketusta tai parisuhteen kyllä saa, jos haluaa. Minä en halua.
Sen mitä tiedän, niin aika moni on ilman kosketusta parisuhteessakin.
No ei nyt työkaveria mutta kyllä sen huomaa sitten pitkästä aikaa miten kivalle se tuntuu, kun joku tekee niin.