Hyvä tapa erottaa poika ja "avovaimo"?

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 19:51"][quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 19:40"]

Keksi parempo provo, tämä on niin huono ja kulunut.

[/quote]

Ei ole kuule provo. Tyttö on tatuoitu, juo aivan liikaa ja liian usein, ei suostu tekemään lapsia ja on muutenkin todella outo.

[/quote]

Tatuoiti eikä halua lapsia, kylläpäs kuulostaa oudolta. Ei kun ootas, nyt on 2014.

Mikä juominen on liikaa? Juoko poikasi avovaimo liikkaa sinun standardiesi mukaan vain yleisten terveyssuositusten ja A-klinikkasäätiön (AUDIT-testi) mukaan? Onko poikasi avovaimo siis alkoholisti ja riippuvainen? Oletko oikeasti huolissasi pojastasi ja pelkäät, ettei hän pysty itse irrottautumaan epäterveestä ja henkisesti raskaasta suhteesta? Mitä tarkoitat sillä, että avovaimon tatuoinnit ovat huono asia? Onko hän kenties tatuoinut esimerkiksi hakaristin otsaansa?

Jos taas poikasi avovaimo juo monen nuoren opiskelijaikäisen tavoin toisinaan reippaasti mutta kuitenkin niin, etteivät naisille suositellut viikkoannos ja kerta-annos ylity eikä alkoholinkäyttö haittaa avovaimon ja pojan normaalista arjesta suoritumista mitenkään, ei kenelläkään pitäisi olla valittamista. Tatuoinnit, jotka eivät ole millään lailla loukkaavia tai rasistisia aiheiltaan, eivät myöskään kerro ihmisestä mitään pahaa. Kaukana ovat ne ajat, joina tatuoinnit olivat vain rääväsuisten merimiesten ja linnakundien juttu. Nykyään kellä tahansa, myös fiksulla, koulutetulla, sivistyneellä ja rehellistä työtä tekevällä ihmisellä voi olla tatuointeja.

Mitä taas lapsiasiaan tulee, sinä et voi tehdä mitään päätöksiä poikasi puolesta. On mahdollista, ettei avovaimon mieli muutu ja hän haluaa jäädä lapsettomaksi. On myös mahdollista, että poikasi mieli muuttuu ja hän haluaakin lapsia myöhemmin. Tällöin hän yhdessä avovaimonsa kanssa päättävät, miten ratkaisevat asiansa. Poikasi on aikuinen ja päättää itse elämästään. Muilla ihmisillä ei ole oikeutta selän takana näitä päätöksiä manipuloida. Anna poikasi olla.

Mä olen tuollainen tatuoitu ja dokaileva vela. Kaiken lisäksi en edes opiskelija vaan työssäkäyvä reilusti yli 30-vuotias.

Miehen kanssa ollaan oltu neljä vuotta yhdessä, asuttu siitä ajasta kolme vuotta saman katon alla.

Miehen vanhemmat ovat varmasti jollain mittarilla pahoillaan ettei haluta lapsia, se kun tarkoittaa sitä ettei heille lapsenlapsia tule. En ole kuitenkaan varma edes, että ovatko edes pahoillaan tuosta, mitään vinkkiä moisesta ei ole koskaan tullut vaan ovat aidosti iloinneet, kun poika on löytänyt onnensa, tähän asti kun miehen pitkät suhteet (2kpl) eivät ole olleet onnellisia. Noistakin kahdesta naisesta vanhemmat luitenkin pitivät ja kohtelivat hyvin, heidän poikansa kumppaneita kun olivat eivätkä edes jälkikäteen ole pahaa puhuneet.

Niin ja muutaman tapaamisen jälkeen olivat muuten niin tykästyneitä muhun, että olen ollut siitä lähtien, miniä, heidän tyttö ja kaikin puolin selkeästi perheenjäsen, miehen mukaan hänen naisistaan ainoa, joka on onnistunut tässä vaikka tosissaan on hyvin aina kaikkia kohdeltu.

Toiset haluavat lapsilleen onnea, Ap:n kaltaiset vain itselleen, jopa lastensa kustannuksella.

Älkää nyt ihan tosissaan menkö tähän provoon. Oli huono, vähän enempi mielikuvitusta kehiin ens kerralla.

ÄLÄ vaan sano mitään näistä ajatuksistasi pojallesi! Hän ei kuuntele äidin neuvoja, vaan katkaisee välit. jos valintatilanne tulee, hän valitsee kumppaninsa äidin sijaan! Sitten itket täällä, etttä olet menettänyt poikasi. Sinun tulee nyt vaan elää asian kanssa ja pitää suu kiinni, jos haluat pitää poikasi. Ei ole olemasssa mitään kepulikonsteja, joilla voisit erottaa rakastavaiset. Se on fakta.

Mähän olisin ap:n lempiminiäkokelas ever! Tosin en juo, mutta mulla on lapsi toisen miehen kanssa (aattele, toinenkin mies ois todistettavasti dippaillut sukuelintään omaani). Ja en välttämättä halua lisää lapsia. MIETI kun poikasi joutuisi elättämään toisen miehen lasta, mutta sinä jäisit ilman lapsen lapsia. Niin joo, olen tietty tatuoitu ja vain duunarin mukula. Mitään hienoja herroja ei suvusta löydy. Silti kehtaan kokea itseni ihan mukavaksi naiseksi.

En tiedä minkälainen tämä poika on jonka äidin mielestä ei kelpaa tatuoitu juoppo nainen. Mikäli poika siisti versio, käy työssä, ei juopottele, kenties tatska piilossa jossain, niin eihän hänen pitäisi edes seukata ko naisen kanssa. Oikeassa äiti on, parasta pojalle. 

Olet ilmeisesti se sama, joka on keksinyt jo kaksi eri tarinaa omistavasta ja takertuvasta äidistä, joka ei pidä aikuisen poikansa tyttöystävästä/vaimosta/avovaimosta?

Aina yhtä tunteitanostattava aihe!

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 19:51"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 19:40"]

Keksi parempo provo, tämä on niin huono ja kulunut.

[/quote]

Ei ole kuule provo. Tyttö on tatuoitu, juo aivan liikaa ja liian usein, ei suostu tekemään lapsia ja on muutenkin todella outo.

[/quote]  eihän tuossa tilanteessa edes pidä lapsia suunnitella kun juopottelee vielä. Miksi et pojalle sano suoraan että miksi tykkää naisesta joka on perso viinalle. Hyvät välit jos on ja tunnet poikasi että ei moisesta suutu niin suoraan vaan sanot. Onko poikasi nuori? Kyllä se siitä viisastuu. 

Se on muuten Michelangelo, kun saapasmaassa ei noita Michaeleja taida olla.

Parasta mitä ap voi tehdä erottaakseen epäsopivan parin on jättää heidät rauhaan. Oletetaan nyt aloittajan mieliksi, että se pari ei ole hyvä yhdistelmä. Silloin kun lähimmäiset eivät painosta, pojalla on tilaa miettiä ihan itse, että mahtaako tästä kuitenkaan hyvä tulla. Jos pitää hätistellä herhiläisäitiä kauemmas, poika joutuu puolustusmoodiin ja säälii "sussua", eikä ehdi katsella tätä rauhassa, puolueettomasti, itse. Eiköhän se avopin näkemys ole selvä hänelle joka tapauksessa.

Vakotakkiset hoi! Täällä olisi potilas ap:sta. Ei hyvä helvetti, että on pakkomielteisiä jä häiriintyneitä ihmisiä maa täynnä.

Ajattelepas nyt vielä asiaa uudestaan. Miniäkokelas ei ole mieleesi, mutta mitä vanhemmaksi poikasi käy, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että hän sekaantuu yh-äitiin. Itse ainakaan en pidä mitään sen pahempana kuin nähdä rakkaan lapsensa riesana  muille miehille tuotettuja jälkeläisiä, minulle se olisi asia josta en pääsisi yli ja tuntuisi mahdottomalta vierailla pesueen luona tai etenkään pyytää moista revohkaa kylään omaan kotiin. Toki yh on varma nakki jos toivoo lapsenlapsia, sillä heillä ei ole moraalisia esteitä useamman kanssa lisääntymiseen, mutta ainakaan minä en haluaisi lastenlasteni kasvavan epämääräisten huoranpenikoiden kanssa samassa kodissa.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:39"]

Pojat valitsevat äitinsä kaltaisia naisia. Näet nyt sussussa itsesi. Elä sen kanssa.

[/quote]

Eivät suinkaan aina.

Minun mieheni valitsi vaimokseen joustavan ja ymmärtäväisen, objektiivisuuteen kykenevän naisen, ja asetti nämä ominaisuudet tärkeysjärjestyksessä monen muun asian edelle (yhtenä niistä mm. äidillisyys), koska oli niin lopen kyllästynyt oman äitinsä tuomitsevaisuuteen, tungetteluun ja määräilyyn. Me olemme onnellinen pari, mutta mieheni äiti olisi toivonut pojalleen enemmän itsensä kaltaista puolisoa. Tosin jos olisi sellaisen saanut, niin tuskinpa olisi tyytyväinen sittenkään. ;)

Onko sivistystaso millään tavalla relevantti tämän keskustelun sisällön kannalta? Ei rakkaus katso sivistystasoa tai kielitaitoa. Eikä edes äidin mielipidettä. On  raastavaa katsoa vierestä kun/jos lapsi tekee virheitä. Mutta itse ajattelen niin, että tehtäväni äitinä on olla valmiina ottamaan vastaan putoamisen hetkenä. En voi kieltää tai estää kiipeämistä. Se ei ole oikeanlaista vanhemmuutta. 

Ymmärrän ap, että sinua ahdistaa poikasi ja avovaimonsa suhde, mutta asia on vain yksinkertaisuudessaan sinun rajasi ulkopuolella. Vaikka olet lapsesi synnyttänyt, kasvattanut, hoitanut, huolehtinut, niin nyt on aika päästää irti ja antaa aikuisen lapsen elää omaa elämää. Ei se mene niin, että meillä olisi iäti sananvalta lastemme tekemisiin. 

Minun anoppini oli (tai siis on) samanlainen kuin sinä ap ja asenne minua kohtaan pursusi joka välistä. Koitti saada meitä eroamaan, mutta ei onnistunut siinä. En itse edes tiedä mikä vika minussa oli hänen mielestään, en vain ollut hänen makunsa mukainen. Mutta minä en olekkaan hänen puolisonsa, vaan hänen poikansa. Hän ei vaan osannut erottaa rajoja. Yritti väkisellä elää poikansa elämää, tehdä päätöksiä hänen puolestaan. Puhun siksi menneessä muodossa hänestä, koska poistimme hänet elämästämme. Näin on paljon helpompaa koko perheelle.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:11"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:05"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 19:55"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 19:51"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 19:40"]

Keksi parempo provo, tämä on niin huono ja kulunut.

[/quote]

Ei ole kuule provo. Tyttö on tatuoitu, juo aivan liikaa ja liian usein, ei suostu tekemään lapsia ja on muutenkin todella outo.

[/quote]

No tossa ylempänähän sulle on sit ohjeita. Miksi oikeastaan haluat rikkoa heidän välinsä, jos poikasi rakastaa avokkiaan? Oletko mustasukkainen vai mitä?

[/quote]ilmeisesti kelpaa sun pojallesi, onko poikas täysin nuhteeton????

[/quote]

Ainahan lapsi vanhempiensa silmissä on nuhteeton, joten vaikea minun on pojan nuhteettomuutta arvioida... Mutta ainakaan ei juo kuin kohtuudella, ei ole tatuoinnin tatuointia, ja olisi varmasti aivan loistava isä.

Niille jotka sanovat että kyllä poika itse tietää, vaan kun ei aina tiedä. Ei sitä voi nuorena tietää ettei halua niitä lapsia, vaikka nyt tuntuisi siltä että sussu on lapsia tärkeämpi. Mitäs sitten kun ollaan naimisissa, yhteinen asunto-osakevelka ja pojan biologinen kello alkaa tikittää? Lisääntyminen on kuitenkin se ihmisen normaalitila, ja kyllä pitää olla vikaa päässä jos ei halua (kuten tällä tytöllä)

[/quote]

mistä tiedät ettei pojalla ole tauointeja tai vaikka lävistyksiä? voi kun niitäkin voi laittaa niiiiiiin moneen paikkaan 

Minkä ikäisiä he ovat? Sillä kyllä nuoret opiskelijaikäiset kännäävät enemmän kun sitten muutaman vuoden kuluttua tekevät. Usein myös puheet voivat olla suurempia kun tapahtuneet asiat. Miehiin menevyydestä en sano mitään, jos olet niin typerä ettet ymmärrä että ihminen voi sinkkuna tehdä jotain mutta puolisona olla uskollinen niin sitten sille ei vaan voi mitään.

Tatuoinnit on ja pysyy ja ne ei ole sinun asiasi. Nainen voi muuttaa mielensä lasten suhteen tai ei muuta. Poikasi ehkä ei itsekään halua lapsia, tai sitten haluaa ja se tulee vielä päättämään suhteen. Ei lapselle äidin tatuoinnit ole ahdistavia.

Tunnut kuvittelevan että sinun poikasi on puhdas pulmunen, mitä jos hänkin bilettää ihan yhtä rankasti ja ei vaan kerro äipälleen koko totuutta?

Sinä olet nyt päättänyt ettet pidä poikasi tyttöystävästä, mutta onko mielessäsi käynyt että ehkä hän aistii tämän ja sitten nuoruuden uholla käytös on karskia. Jotain poikasi hänessä näkee kun yhteen muuttivat. Niin ja hän on avovaimo. Sanoisit edes tyttöystävä etkä vähätelle sussu, ihan kun olisi joku kesäheila. Kertoo todella paljon sinusta ja siitä miten et arvosta erilaisia ihmisiä.

Minun puolisollani on mennyt välit vanhempiinsa kun he yrittävät erottaa tulevaa vaimoani minusta. He eivät ole koskaan siis tavanneet minua, mutta koska olen nainen en ole sopiva heidän mussukalleen. Mussukalle joka ilmoitti heille jo teininä ettei mitään poikaystävää tule. Minun vanhempani taas odottivat poikaystävää koska teininä seurustelin parin pojan kanssa. Mutta sopeutuivat kun esittelin rakastamani naisen heille - ei varmaan ollut ihan mitä he alunperin minulle toivoivat. Puolisoni vanhemmat eivät ikinä halunneet edes tavata minua ja se vaikutti väleihin, jotka kuitenkin säilyivät etäisinä siihen asti kun hän ilmoitti heille kosineensa minua. He vaativat häntä lopettamaan pelleilyn tai katkaisisivat välinsä häneen. No voit arvata mitä tapahtui. Sen jälkeen ei olla sanaakaan vaihdettu, me olemme jopa yrittäneet korjata välejä edes jotenkin jotta puolisoni tietäisi onko heillä kaikki hyvin mutta kun se vaatisi sen että minä lähtisin hänen elämästään niin sitä ei kai tule sitten koskaan tapahtumaan.

Eri asia toki, mutta kuitenkin sama. Meillä molemmilla vanhemmat toivoivat puolisoksi jotain kivaa miestä. Omani ymmärsivät että heidän toiveensa eivät tee minua onnelliseksi. Puolisoni vanhemmat haluaisivat edelleen ohjailla kolmekymppisen naisen elämää ja tuskinpa heitä näkyy esimerkiksi häissämme. Joita minun alunperin suhteellisen ahdasmielinen äitini odottaa innolla.

Lapset päättävät itse mikä heidät tekee onnellisiksi ja ellei suhde ole väkivaltainen tms. niin sinulla ei ole mitään asiaa puuttua siihen. Pariskunnat myös selvittävät ongelmansa itse ja voit vaan olla tukena ja neuvoa jos sinulta sitä pyydetään. Itse olen onnellinen kun vanhempani rakastavat minua niin paljon että ovat muutaneet ajattelutapaansa ja kohtelevat puolisoani perheenjäsenenä. Kannattaisiko vaikka yrittää muuttaa omaa käsitystä tatuoinneista? Pojallasi ei tunnu olevan mitään niitä vastaan.

Haluatko ap oikeasti parhaimman, tyylikkäimmän ja ovelimman keinon? Arvelen, että et. Haluat pelata ja vaikuttaa poikasi elämään. Sillä muuten olisit oivaltanut tämän itsekin.

Päästä irti, tee työtä itsesi kanssa, että ymmärrät aikuisen lapsesi elämän olevan valintoineen hänen omansa. Hyvät ja huonot, kaikki hänen tarvitsee tehdä itse. Näin annat pojallesi mahdollisuuden kypsyä mieheksi. Sillä äidin antamalla lahjalla, irti päästämisellä, hän voi löytää sydämestään sen tien ja totuuden, mitä haluaa perhe-elämältä. Hän kiittää viisasta äitiä, joka malttoi mielensä. Jos pidät otetta poikaasi, sitä samaa dynamiikkaa voivat käyttää hänen naiskumppaninsa. Jos poikasi on perässä vedettävä nyt, niin jäljet johtavat sylttytehtaalle.

Äiti. Kanna vastuusi, niele paha mielesi ja kestä, jotta poikasi voisi löytää oman onnensa. Mieti, millainen tilanne pitäisi olla sinun ja pojan välillä, jotta hän menestyneenä ja puolisovalintaansa tyytyväisenä kiittää mielessään viisasta äitiään, joka antoi poikansa levittää siipensä ja kantaa aikuisen miehen vastuun. Se on sinun visiosi. Amen.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 20:04"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 19:55"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 19:51"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 19:40"]

Keksi parempo provo, tämä on niin huono ja kulunut.

[/quote]

Ei ole kuule provo. Tyttö on tatuoitu, juo aivan liikaa ja liian usein, ei suostu tekemään lapsia ja on muutenkin todella outo.

[/quote]

No tossa ylempänähän sulle on sit ohjeita. Miksi oikeastaan haluat rikkoa heidän välinsä, jos poikasi rakastaa avokkiaan? Oletko mustasukkainen vai mitä?

[/quote]

Pyysin hienotunteisia ohjeita, nuo ylläolevat on ihan p*skaa. 

Johan minä luettelin syitä. Poika meni nuorena ottamaan tuon kun oli muka niin hauska ja "menevä", no viinaan ja miehiin menevä ehkä........ Tatuoitu, ryyppäävä nainen ei oikein käy äidiksi vaikka haluaisi, ja tämä ei vieläpä halua lapsia. Parempi pojan erota naisesta nyt kuin kymmenen vuoden päästä, kun alkaa olla korkea aika tehdä niitä lapsia ja poika ymmärtää että tästä sussusta ei siihen hommaan ole.

[/quote]
Maailmassa on jo nyt liikaa ihmisiä ja jos nuo sinun älynlahjasi periytyvät pojan kautta lapsenlapsellesi niin on meille kaikille parempi ettei poikasikaan lisäänny.

Olenko ainoa joka voi edes jollain tavoin ymmartaa aloittajaa? Vaikka olenkin lapseton nuori nainen. En minakaan valttamatta haluaisi, jos minulla olisi lapsi, hanelle kumppaniksi mitaan hulttiota. Eihan tassa pelkasta tatuoinnista ollut kyse vaan monen asian summasta. Aloittajalle voisin sanoa sen, etta anna poikasi tehda paatos itse. Jos han ei todella ole soveltuva sukuunne niin parhaassa tapauksessa han itse etsii "arvoistaan" seuraa ja jos ei niin poikasi avaa silmansa kun on siihen itse valmis, ennemmin tai myohemmin. Toisaalta voi olla, etta han on oikeasti onnellinen sen naisen kanssa. Siina tapauksessa sinulla ei ole valitettavasti mitaan tehtavissa. Jos menet sekaan hammentamaan niin sinua vihaa pian molemmat.