14v suostuu käyttämään vain merkkivaatteita boxereista alkaen. Puolet vaatteista jää käyttämättä.
Pojalla on siis paljon käyttökelpoisia vaatteita, mutta suostuu pukemaan vain merkkivaatteita. Käyttää sitten koulussa joka viikko samoja vaatteita ja vinkuu uusia, koska häntä nolottaa käyttää aina samoja. Hermostuu kun sanon että ottaa ei-merkkivaatteet käyttöön. En jaksa tätä tappelua. Toisella on vaatteita vaikka muille jakaa mutta mikään ei kelpaa, siitä huolimatta pitäisi saada lisää. Jouluna toki tulee mutta muuten ei tipu. Turhauttaa
Kommentit (70)
Mun mielestä on järkevämpää ostaa yksi mieluinen kuin neljä ei niin kivaa, ja edullisempaa. Meillä vaatteet käytetään ihan loppuun ja jos joku on epäsopiva , se laitetaan kiertoon. Jospa sopisitte jatkossa tarkemmin vaikka budjetin ja sen voisi käyttää järkevästi. Ne riitaa aiheuttavat voi nyt laittaa muille. Eikä ap sinun tarvitse näitä kaikkia alapeukuttaa.
Oi, muistan kuinka ihanaa oli kun isä lähti viemään meitä kauppaan n. vuonna 1969, ostettiin sisarelleni ja minulle midimekot. Asun pikkupaikkakunnalla ja mekot oli kalliit, niin vaan isä lähti meille ne ostamaan, olivat juuri tulleet muotiin täällä maalla. Monta muutakin ihanuutta saatii, kanilippis jne. Vaikka rahaa ei ollut paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ajatellut, että lapseni on vihollinen, jolle tulee jotenkin kostaa kaikki. Toiseksi omat pojat kasvoivat teininä pyrähdyksittäin, samaa vaatetta ei välttämättä käytetty pitkään eikä niitä ostettu kaappiin siksi, että äiti näki kivan hupparin. Ostin sen, mitä lapset halusivat ja kaikki tuli käyttöön. Eikä ollut vääntöä siitä, että äiti osti sulle 10 pinkkia T-paitaa tarjouksesta, mitään omasta mielestä mukavaa et saa, kun äiti päättää.
Eikä tarvinnut ostaa yhtään sen isommalla summalla kuin ennenkään, pojat oli tarkkoja siitä, että merkki ja malli oli just oikea, mutta samaan aikaan oli huppari kaapissa ja toinen käytössä.Nyt liioittelet tosi rajusti. Se, että lapselle pidetään kuria ja opetetaan vastuullista käytöstä ei ole mitään vihollisuutta tai kostoa.
Lapselle ei tarvitse pitää kuria, jos hyväksyy sen, että kasvatus on yhdessäoloa ja oma esimerkki. Lapsi ymmärtää puhetta yllättävän hyvin, vaikka moni vanhempi onkin sitä mieltä, että kuri eli mielivalta on hyväksi. Teini on teini, ei häntä pidä rangaista siitä, että on lopettelemassa lapsuuttaan ja kaikki on vähän hankalaa.
Jos äiti on ostanut kaapin täyteen vaatetta, niin äiti voi katsoa peiliin ja miettiä, että miksi noin menin tekemään eli matkiiko lapsi minua.
Yhteiskunnassa yleisesti on kuri, koulussa on kuri ja toivottavasti kotonakin on kuri. Kuri ei tarkoita mielivaltaa, vaan se on se mikä erottaa toimivan yhteisön anarkiasta.
Kuri on sanakirjan mukaan valvottu järjestys, komento tai tottelevaisuus. Yhteiskunnassa, koulussa tai kotona ei näitä tarvita. Pohjois-Koreassa on valtiollinen kuri, kiinalaisissa kouluissa on kuri ja esimerkiksi Vilja Eerikan kotona oli kuri.
Sinä kannatat valvomatonta epäjärjestystä, periksi antamista ja tottelemattomuutta?
Oliko Vilja Eerika sinusta tottelematon?
Kerää kelpaamattomat vaatteet ja myy hyvässä kunnossa olevat kirpparilla ja nakkaa huonot rättikeräykseen. Kulkekoon samoissa, itsehän on uransa valinnut. Ja voit myös muistuttaa, että ne jarrutusjäljet näkyvät ihan samalla tavalla merkkiboksereissa kuin merkittömissäkin. Sitten kun tienaa itse rahansa, voi hankkia millaisia vermeitä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Kerää kelpaamattomat vaatteet ja myy hyvässä kunnossa olevat kirpparilla ja nakkaa huonot rättikeräykseen. Kulkekoon samoissa, itsehän on uransa valinnut. Ja voit myös muistuttaa, että ne jarrutusjäljet näkyvät ihan samalla tavalla merkkiboksereissa kuin merkittömissäkin. Sitten kun tienaa itse rahansa, voi hankkia millaisia vermeitä tahansa.
Mä en tajua miksi teinille pitäisi olla noin veemäinen. Eikö voi järkevästi keskustella. Ja ne huonot laitetaan roskiin eikä mihinkään keräykseen.
Käyttämättömät kirppikselle ja jatkossa vaan sellaisia vaatteita joista tykkää.
Aina teinit ollut tarkkoja vaatteistaan, se on osa kasvamista.
Eikö tuossa iässä kannattaisi alkaa antamaan kuukausirahaa ja teini käyttäkööt mihin haluaa? Antaa itsenäisyyttä, opettaa rahan käyttöä.
Pitää oppia että kaikkea ei voi saada, vaan elämä on valintoja. Jos haluat ostaa satojen euron kengät, niin niitä varten täytyy säästää. Ei niitä kenkiä saa jos käy mäkkärissä tuhlaamassa euroja joka päivä tai ostaa pelejä koneelle tai polttaa rahat savuna tuuleen.
50e kuussa on sopiva summa teinille, jos hän ei itse maksa laskuja. Tuon lisäksi tietty olisi hyvä mahdollisuus tienata kotona tai sukulaisilla jos kaipaa ylimääräistä.
Kaverini teki oman merkkishoppailevan teininsä kanssa sopimuksen, että antoi hänelle sen verran rahaa huppariin, housuihin jne., mitä itse olisi valmis niistä maksamaan.
Teinillä oli kalliimpi maku, joten hän maksoi loput omista lahja- ja kesätyösäästöistään.
Jos pyysi rahaa esim. uuteen huppariin niin sai ja teini kävi sitten esittelemässä ostoksensa,
niin vanhemmat tiesivät, että rahat menivät siihen mihin sitä pyydettiin.
Sopimuksen tekoa seuraavana keväänä olivat pojalta kysyneet, että aikooko hän hakea kesätöitä.
Teini oli vastannut, että hän on käynyt jo sopimassa, että menee samaan paikkaan, kuin missä oli edellisenä kesänä ollut.
:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on materialisti, määrittelee oman ja muiden ihmistenkin arvon pinnallisten asioiden perusteella - arvot ovat siis vinksallaan, eivät ainakaan humaaneja.
Keskustele lapsen kanssa syvällisiä, mikä määrittää ihmisen arvon - onko köyhällä, rääsyihin pukeutuvalla kehitysmaalaisella ihmisarvoa?
- miksi pitää näyttää tietynlaiselta, vaikuttaa rikkaalta tms. - miksi muiden mielipide merkkaa niin paljon?
Näillä merkki-intoijiJoilla on suuri vaara ajautua maksuvaikeuksiin, esim opiskeluaikana, mikäli porukat ei kustanna merkkivaatteita, kun omat tulot pienet.
- voi tulla maksuhäiriöitä ja luottotietojen menetyksiä jopa, kun eletään yli varojen - että näytettäisiin tietynlaiselta...
Toki teineillä itsetunnonkin ongelmia ja hyväksytyksi tulemisen paine kaveripiirissä, mikä vaikuttaa merkkiasiaan - mutta pitää siis keskustella, ARVOISTA!!!
Varsinkin ylä-asteella tuntuu, että todella monen lapsen/teinin on pakko olla materialisti, tai hänet jätetään todella nopeasti ulos ryhmistä, jos ei ole niitä merkkivaatteita ja muita. Näin aikuisena se on helppo moittia teinejä ja heidän pinnallisuutta, mutta heille kaverit ja imago on tuossa iässä todella tärkeää.
Mielestäni hyvä idea on opettaa teiniä hankkimaan ja käyttämään omia rahoja näihin merkkivaatteisiin, nyt kun vielä on kotona ja hänelle voidaan opettaa se rahan merkitys.
Mistä he oppivat, että imago on tärkeää? Kuka heille opettaa niin? Miksi he haluavat olla sellaisten "kavereiden" kanssa, jotka eivät oikeasti arvosta heitä pätkääkään, vaan vain heidän vaatteitaan?
Tuo on sitä positiivista kasvatusta (tunnetaan myös nimellä positiivinen pedagogiikka).
Eli siis lapselle ollaan mahdollisimman mieliksi ja pidättäydytään "negatiivisuudesta" (esim. rankaisu), jotta lapsi alkaisi kokea mahdollisimman suurta luottamusta vanhempaa kohtaan ja siten alkaisi noudattaa vanhemman ohjeita.