14v suostuu käyttämään vain merkkivaatteita boxereista alkaen. Puolet vaatteista jää käyttämättä.
Pojalla on siis paljon käyttökelpoisia vaatteita, mutta suostuu pukemaan vain merkkivaatteita. Käyttää sitten koulussa joka viikko samoja vaatteita ja vinkuu uusia, koska häntä nolottaa käyttää aina samoja. Hermostuu kun sanon että ottaa ei-merkkivaatteet käyttöön. En jaksa tätä tappelua. Toisella on vaatteita vaikka muille jakaa mutta mikään ei kelpaa, siitä huolimatta pitäisi saada lisää. Jouluna toki tulee mutta muuten ei tipu. Turhauttaa
Kommentit (70)
Nykyään vanhemmat totuttaa lapsensa jo taaperosta lähtien merkkivaatteisiin. Sitten kun nuori muuttaa omilleen niin on ihan hukassa koska harvalla on enää varaa merkkivaatteisiin. Tytöillä lisäksi vielä meikit, muu kosmetiikka, kampaajat, ripset ja kynnet. Eipä sitä tarvitse ihmetellä miksi nuoret ovat veloissa korviaan myöten.
Ei merkkikamppeissa ole mitään väärää kunhan lapsi tajuaa että mitä ne maksaa ja paljonko esimerkiksi jonkun satasen hupparin etten pitää tehdä töitä. Yleensäkin opettaa lapsille että raha ei kasva puussa. Yleensä hyvätuloisten lapset ovat ihan pihalla rahasta eivätkä välttämättä opi fiksua taloudenhoitoa edes nuorena aikuisena kun vanhemmat rahoittavat heidän elämää vaikka asuvat jo muualla. Autellaan siihen asti kun pääsevät omiin töihin. Maksellaan vuokria(hyvässä lykyssä hommataan oma asunto jo opiskelijalle), ostetaan auto ja maksellaan auton kulut, annetaan vaate- ja ruokarahaa, maksellaan puhelinlaskuja. He eivät koe sitä köyhää opiskelijaelämää joka mielestäni tekisi jokaiselle ihmiselle hyvää. Tälläiseen törmään todella usein työssäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ajatellut, että lapseni on vihollinen, jolle tulee jotenkin kostaa kaikki. Toiseksi omat pojat kasvoivat teininä pyrähdyksittäin, samaa vaatetta ei välttämättä käytetty pitkään eikä niitä ostettu kaappiin siksi, että äiti näki kivan hupparin. Ostin sen, mitä lapset halusivat ja kaikki tuli käyttöön. Eikä ollut vääntöä siitä, että äiti osti sulle 10 pinkkia T-paitaa tarjouksesta, mitään omasta mielestä mukavaa et saa, kun äiti päättää.
Eikä tarvinnut ostaa yhtään sen isommalla summalla kuin ennenkään, pojat oli tarkkoja siitä, että merkki ja malli oli just oikea, mutta samaan aikaan oli huppari kaapissa ja toinen käytössä.Nyt liioittelet tosi rajusti. Se, että lapselle pidetään kuria ja opetetaan vastuullista käytöstä ei ole mitään vihollisuutta tai kostoa.
Lapselle ei tarvitse pitää kuria, jos hyväksyy sen, että kasvatus on yhdessäoloa ja oma esimerkki. Lapsi ymmärtää puhetta yllättävän hyvin, vaikka moni vanhempi onkin sitä mieltä, että kuri eli mielivalta on hyväksi. Teini on teini, ei häntä pidä rangaista siitä, että on lopettelemassa lapsuuttaan ja kaikki on vähän hankalaa.
Jos äiti on ostanut kaapin täyteen vaatetta, niin äiti voi katsoa peiliin ja miettiä, että miksi noin menin tekemään eli matkiiko lapsi minua.
Mistä nuo muut vaatteet on tulleet?Meilläkin teineillä on vaan muutama vaate mitkä onkin koko ajan päällä..uusia ei saa koko ajan, mutta esim.jouluksi on tulossa hupparit mitä pidetäänkin sitten 24/7.
Laittaa teinin ostamaan omat vaatteensa. Tehkööt töitä rahojen eteen. Siivoaa joka viikko talon/asunnon, vie roskat, täyttää ja tyhjentää tiskikoneen, pesee pyykit... Ja saa siitä palkkaa, jonka voi käyttää vaikka vaatteisiin.
Aikuisena voit hallita tunteesi. On tyypillistä teinin käytöstä. Ehkä kannattaa tarkistaa mikä on niiden "normaalien vaatteiden" laatu jos ne nolottavat, on niissäkin eroja.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään vanhemmat totuttaa lapsensa jo taaperosta lähtien merkkivaatteisiin. Sitten kun nuori muuttaa omilleen niin on ihan hukassa koska harvalla on enää varaa merkkivaatteisiin. Tytöillä lisäksi vielä meikit, muu kosmetiikka, kampaajat, ripset ja kynnet. Eipä sitä tarvitse ihmetellä miksi nuoret ovat veloissa korviaan myöten.
Ei merkkikamppeissa ole mitään väärää kunhan lapsi tajuaa että mitä ne maksaa ja paljonko esimerkiksi jonkun satasen hupparin etten pitää tehdä töitä. Yleensäkin opettaa lapsille että raha ei kasva puussa. Yleensä hyvätuloisten lapset ovat ihan pihalla rahasta eivätkä välttämättä opi fiksua taloudenhoitoa edes nuorena aikuisena kun vanhemmat rahoittavat heidän elämää vaikka asuvat jo muualla. Autellaan siihen asti kun pääsevät omiin töihin. Maksellaan vuokria(hyvässä lykyssä hommataan oma asunto jo opiskelijalle), ostetaan auto ja maksellaan auton kulut, annetaan vaate- ja ruokarahaa, maksellaan puhelinlaskuja. He eivät koe sitä köyhää opiskelijaelämää joka mielestäni tekisi jokaiselle ihmiselle hyvää. Tälläiseen törmään todella usein työssäni.
Mitä teet työksesi? Minä pankissa lainaneuvotteluissa olen huomannut, että nimenomaan hyvätuloisten vanhempien lapsilla on erittäin terve suhtautuminen rahaan ja fiksu taloudenpito, johon ei kuulu yhtäkään pikavippiä. Sen sijaan sossutukien varassa eläneiden perheiden lapsilla (nuorilla aikuisilla minut tavatessaan) on täydellisen epärealistinen suhtautuminen siihen, miten saavat lainansa maksettua. Moni selittää, että kun vuokra on nyt 700 e/kk, niin heille jää lainan otettuaan käyttörahaa, kun vastike on 300 e eikä lainaa varmaan tarvitse maksaa takaisin kuin 200 e/kk. Ja sitten hymyillään, että jos tulee tiukkaa lainanmaksun kanssa, voi ottaa pikavipin, ihan pikkuisen vain.
Köyhä opiskelijaelämä ei opeta ihmiselle yhtään mitään eikä sitä tarvitse kokea, jos viitsii järjestää asiansa kuntoon vaikka sijoittamalla.
Pistä itse tienaamaan rahat vaatteisiinsa. Säästää viikkorahasta jos sellainen on, tai tienaa kotitöillä, naapurin lasten vahtimisella tms rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ajatellut, että lapseni on vihollinen, jolle tulee jotenkin kostaa kaikki. Toiseksi omat pojat kasvoivat teininä pyrähdyksittäin, samaa vaatetta ei välttämättä käytetty pitkään eikä niitä ostettu kaappiin siksi, että äiti näki kivan hupparin. Ostin sen, mitä lapset halusivat ja kaikki tuli käyttöön. Eikä ollut vääntöä siitä, että äiti osti sulle 10 pinkkia T-paitaa tarjouksesta, mitään omasta mielestä mukavaa et saa, kun äiti päättää.
Eikä tarvinnut ostaa yhtään sen isommalla summalla kuin ennenkään, pojat oli tarkkoja siitä, että merkki ja malli oli just oikea, mutta samaan aikaan oli huppari kaapissa ja toinen käytössä.Nyt liioittelet tosi rajusti. Se, että lapselle pidetään kuria ja opetetaan vastuullista käytöstä ei ole mitään vihollisuutta tai kostoa.
Lapselle ei tarvitse pitää kuria, jos hyväksyy sen, että kasvatus on yhdessäoloa ja oma esimerkki. Lapsi ymmärtää puhetta yllättävän hyvin, vaikka moni vanhempi onkin sitä mieltä, että kuri eli mielivalta on hyväksi. Teini on teini, ei häntä pidä rangaista siitä, että on lopettelemassa lapsuuttaan ja kaikki on vähän hankalaa.
Jos äiti on ostanut kaapin täyteen vaatetta, niin äiti voi katsoa peiliin ja miettiä, että miksi noin menin tekemään eli matkiiko lapsi minua.
Yhteiskunnassa yleisesti on kuri, koulussa on kuri ja toivottavasti kotonakin on kuri. Kuri ei tarkoita mielivaltaa, vaan se on se mikä erottaa toimivan yhteisön anarkiasta.
Minä maksoin aikanaan mukisematta kaikki lasten menot. Yksi lapsista on nyt lääkäri, toinen lakimies ja kolmas valmistuu keväällä maisteriksi, pääaineena hänellä on rahoitus. Ei lapset mene rikki siitä, että heillä on mieluisia vaatteita. Eikä teinin elämä ole tuhottu sillä, että vanhempi maksaa vaatteet.
Miksi olet hankkinut hänelle kaapin täydeltä ei merkkivaatteita? Se jos mikä on turhaa haaskausta, jos kerran tietää etteivät ne kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ajatellut, että lapseni on vihollinen, jolle tulee jotenkin kostaa kaikki. Toiseksi omat pojat kasvoivat teininä pyrähdyksittäin, samaa vaatetta ei välttämättä käytetty pitkään eikä niitä ostettu kaappiin siksi, että äiti näki kivan hupparin. Ostin sen, mitä lapset halusivat ja kaikki tuli käyttöön. Eikä ollut vääntöä siitä, että äiti osti sulle 10 pinkkia T-paitaa tarjouksesta, mitään omasta mielestä mukavaa et saa, kun äiti päättää.
Eikä tarvinnut ostaa yhtään sen isommalla summalla kuin ennenkään, pojat oli tarkkoja siitä, että merkki ja malli oli just oikea, mutta samaan aikaan oli huppari kaapissa ja toinen käytössä.Nyt liioittelet tosi rajusti. Se, että lapselle pidetään kuria ja opetetaan vastuullista käytöstä ei ole mitään vihollisuutta tai kostoa.
Lapselle ei tarvitse pitää kuria, jos hyväksyy sen, että kasvatus on yhdessäoloa ja oma esimerkki. Lapsi ymmärtää puhetta yllättävän hyvin, vaikka moni vanhempi onkin sitä mieltä, että kuri eli mielivalta on hyväksi. Teini on teini, ei häntä pidä rangaista siitä, että on lopettelemassa lapsuuttaan ja kaikki on vähän hankalaa.
Jos äiti on ostanut kaapin täyteen vaatetta, niin äiti voi katsoa peiliin ja miettiä, että miksi noin menin tekemään eli matkiiko lapsi minua.
Yhteiskunnassa yleisesti on kuri, koulussa on kuri ja toivottavasti kotonakin on kuri. Kuri ei tarkoita mielivaltaa, vaan se on se mikä erottaa toimivan yhteisön anarkiasta.
Kuri on sanakirjan mukaan valvottu järjestys, komento tai tottelevaisuus. Yhteiskunnassa, koulussa tai kotona ei näitä tarvita. Pohjois-Koreassa on valtiollinen kuri, kiinalaisissa kouluissa on kuri ja esimerkiksi Vilja Eerikan kotona oli kuri.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet hankkinut hänelle kaapin täydeltä ei merkkivaatteita? Se jos mikä on turhaa haaskausta, jos kerran tietää etteivät ne kelpaa.
Se on jotain kestävää kuluttamista:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö pojan isä voi opettaa molopäätä tavoille?
Millä oikeudella sä haukut mun lasta? Ei silläkään helppoa ole siinä paineessa elää kun joka tavoin pitää vakuutella muille yläkoulun ankarassa maailmassa että on hyvä tyyppi. Ymmärrän kyllä miksi poika haluaa käyttää paljon merkkivaatteita, mutta haluan opettaa pojan kestäväksi kuluttajaksi. Ei osteta turhaan ja hetken mielijohteesta. Merkkivaatteet on usein laadukkaita, kestäviä ja eettisesti tuotettuja, jolloin ne on viisaita ostoksia, mutta ei niitäkään voi ostaa vain ostamisen ilosta. Ap
Kestävämpää kulutusta on ostaa vähemmän, mieleisiä eli sellaisia joita varmasti käytetään, ja jotka kestää paremmin kun ne houset.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on teinitytön kanssa sopimus: niin kauan kuin hoitaa koulunsa ja harrastuksensa esimerkillisesti sekä hoitaa osansa kodin ylläpidosta, saa ne merkkivaatteensa ja muut tärkeät jutut tuon ikäiselle.
Yksi lapsi ja vanhemmilla hyväpalkkaiset ammatit.
Miksi tätä alapeukutetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ajatellut, että lapseni on vihollinen, jolle tulee jotenkin kostaa kaikki. Toiseksi omat pojat kasvoivat teininä pyrähdyksittäin, samaa vaatetta ei välttämättä käytetty pitkään eikä niitä ostettu kaappiin siksi, että äiti näki kivan hupparin. Ostin sen, mitä lapset halusivat ja kaikki tuli käyttöön. Eikä ollut vääntöä siitä, että äiti osti sulle 10 pinkkia T-paitaa tarjouksesta, mitään omasta mielestä mukavaa et saa, kun äiti päättää.
Eikä tarvinnut ostaa yhtään sen isommalla summalla kuin ennenkään, pojat oli tarkkoja siitä, että merkki ja malli oli just oikea, mutta samaan aikaan oli huppari kaapissa ja toinen käytössä.Nyt liioittelet tosi rajusti. Se, että lapselle pidetään kuria ja opetetaan vastuullista käytöstä ei ole mitään vihollisuutta tai kostoa.
Lapselle ei tarvitse pitää kuria, jos hyväksyy sen, että kasvatus on yhdessäoloa ja oma esimerkki. Lapsi ymmärtää puhetta yllättävän hyvin, vaikka moni vanhempi onkin sitä mieltä, että kuri eli mielivalta on hyväksi. Teini on teini, ei häntä pidä rangaista siitä, että on lopettelemassa lapsuuttaan ja kaikki on vähän hankalaa.
Jos äiti on ostanut kaapin täyteen vaatetta, niin äiti voi katsoa peiliin ja miettiä, että miksi noin menin tekemään eli matkiiko lapsi minua.
Yhteiskunnassa yleisesti on kuri, koulussa on kuri ja toivottavasti kotonakin on kuri. Kuri ei tarkoita mielivaltaa, vaan se on se mikä erottaa toimivan yhteisön anarkiasta.
Kuri on sanakirjan mukaan valvottu järjestys, komento tai tottelevaisuus. Yhteiskunnassa, koulussa tai kotona ei näitä tarvita. Pohjois-Koreassa on valtiollinen kuri, kiinalaisissa kouluissa on kuri ja esimerkiksi Vilja Eerikan kotona oli kuri.
Sinä kannatat valvomatonta epäjärjestystä, periksi antamista ja tottelemattomuutta?
Anna pojalle maksullisia kotitöitä, pääset itse vähemmällä ja poika tienaa niitä merkkejä. Toisekseen, laita se myymään torissa ne pitämättömät vaatteet, saa edes yhden uuden paidan sillä. Ja jatkossa lumitöistä (pihatöistä) vähän rahaa, siivouksesta (paitsi oma huone) jne. Juttele mummut, tädit jne. läpi ja kerro asia, sano, että jos lahjoja ostavat, niin mieluusti lahjan arvo rahana, ja vaadi että poika sijoittaa sen pitovaatteeseen. JaO poikaa että pitää kotona höntsävaatteet, se säästää niitä merkkejä. Tienestiäkin voi kokeilla jo tuonikäiselle, jos mummut ja papat elossa niin sinne avuksi.
Minunkin poikani, nyt 39 v, muisteli olleensa papalla apuna saunaremontissa, toisen kanssa teki polttopuita, jne. Hänellä tosin oli mummo joka piti pojan rahoissa. Jopa niin, että poika oli puhutellut mumminsa, ettei 50 € ole sama kuin 50 markkaa (oli aikaa kun eurot tuli), poikaa hirvitti kun mummu antoi viikonloppuisin la ja su 50 € kun poika oli intistä lomalla, eikä mummu ottanut kieltäytymistä kuuleviin korviinsa. 😂
Sori eksyin aiheesta mutta kun nauratti niin kun muisteltiin pojan kanssa mummu-anoppia, hän nukkuu jo ikiuntaan. Oli ihana anoppi.
Hyvä siitä pojastasi tulee! Normaali teini on.
Kysy pojalta, viihtyykö hän oikeasti sellaisten tyyppien seurassa, jotka sulkevat toisia pois porukoista vääränlaisten vaatteiden vuoksi. Onko hän niin nössö, ettei uskalla olla yhtään erilainen? Vähän arvokasvatusta teinille. Pitää uskaltaa ottaa yhteen kasvavan lapsen kanssa tärkeissä asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna pitää mitä haluaa. Osta vähemmän ja sellaista mitä hän pitää. Mulla on kaksi poikaa ja molemmat haluaa pitää merkkivaatteita. En nykyään edes osta heille mitää vaan tilaavat haluamansa vaatteet itse. En näe tässä mitään outoa. Vaatteet ovat kalliita ja niitä voi sitten ostaa vähemmän. Miksi ostaisin vaatteita kaappia täyttämään?
Annankin pitää mitä haluaa, mutta on kyllästynyt niihin ja haluaa uusia vaikka kaapissa on paljon hyviä vaatteita. Se on se ongelma. Ap
Meillä on kaksi merkkitietoista teinipoikaa. En koe ongelmana sitä, että he haluavat merkkivaatteita. Ihminenhän saa haluta ihan mitä tahansa, minäkin haluan joskus asioita joita en voi saada. Se on ihan normaalia. Vaatteita ostetaan tarpeen mukaan, ei silloin kun sattuu huvittamaan. Yleensä annan pojille jonkun tietyn summan käteistä ja he itse käyvät ostamassa sillä rahalla vaatteensa. Jos haluavat kalliimpaa kuin antamallani rahalla saa, maksavat omist rahoistaan sen erotuksen. (säästävät viikkorahoja, synttäri-ja joululahjarahoja usein tähän tarkoitukseen.)
Kulkekoot mun puolesta vaikka pylly paljaana ellei normivaate kelpaa. En tajua että vanhempia voi nykyään viedä kuin pässiä narusta.
Älä osta turhia.
Pistä ne kiertoon,