Syön kolmesti päivässä, aamupalan ja kaksi lämmintä ruokaa. Nyt personal trainerina työskentelevä elämäntapaneuvoja suositteli toisen lämpimän ruuan jättämistä pois ja väli- ja iltapalat käyttöön
Eli rahkaa, hedelmiä, täysjyväleipää ja vähärasvaisia maitotuotteita välipalalle ja iltaan sen sijaan että söisin kasvispainotteisen illallisen.
Menikö nyt ihan oikein?
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oudolta kuulostaa, mutta antoiko hän mitään perusteluita?
Kahden-kolmen tunnin välein pitäisi kuulemma syödä jotain.
Itseasiassa tässä on perää ja se perustuu siihen ettei verensokerit pääse heittelemään varsinkin jos urheilee ohella.
Tämä oppi on vanhentunut ja verensokerin jatkuva "kohottelu" on haitallista.
Olen kanssasi eri mieltä. Jos annat verensokerin pudota välillä ihan alas ja sitten aterialla nostat verensokerin taas hirvittävän ylös, sinulle tulee huono olo ja verensokerin nostaminen sotkee sokeritasapainoa, mikä sekään ei ole mitenkään suotavaa.
Varsinkin verensokerin pudottaminen ihan alhaisiin lukemiin aiheuttaa heikotusta. Toimintakyky ja ajattelukyky tulee silloin vaikeammaksi. Miten sinä pärjäät töissä, jos ajatuksesi takkuaa etkä pysty liikkumaan työpöytäsi ja kahvihuoneen välistä matkaa?
Varsinkin diabetikoille tämä on vaarallista ja terveetkin ihmiset vaarantavat tässä oman terveytensä.
Säilytät oman terveytesi parhaiten, kun huolehdit verensokeritasapainosta. Ei liian suuria heilahteluja ylhäälle tai alhaalle vaan tavoittele ihannelukemia.
Tämä on hyvää perussettiä. Sitä mitä opetetaan ihan eskarilaisille.
Eräät eivät vain koskaan opi tai unohtivat perusteet.
Sitten ihmettelevät heikkouttaan.
Ei ihminen mielenvoimalla liiku. Siihen on ihan omat polttoaineensa ja vasta sitten mielikin liikkuu jouhevammin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oudolta kuulostaa, mutta antoiko hän mitään perusteluita?
Kahden-kolmen tunnin välein pitäisi kuulemma syödä jotain.
Itseasiassa tässä on perää ja se perustuu siihen ettei verensokerit pääse heittelemään varsinkin jos urheilee ohella.
Viimeistään nelikymppisenä alkaa huomata tuon.
Nuoremmilla ja lapsilla ei välttämättä näy tai tunnu mitään erityistä.
Vanhemmiten tulee tärkeämmäksi kun haima alkaa olemaan paskana.
Vierailija kirjoitti:
Sehän on vain suositus, ei pakko.
DA?
Kyllä me se tajuttiin.
Kyse oli, onko tuo hyvä, järkevää, terveellistä...?
Vierailija kirjoitti:
Ihan kummallinen ketju, ei voi muuta kuin ihmetellä.
Täällä yläpeukutellaan epäterveellisille ruokailutottumuksille ja alapeukutellaan niille kommeteille, joissa yritetään puhua hiemankin järkeä. WTF???
Koska ei näissä asioissa ole vain yhtä totuutta miten toimia ja kaikki muu epäterveellistä. Minä itse taas olen huomannut sen, että nimenomaan kolme ateriaa sopii minulle hyvin. Minusta pienten annosten syömisessä ei ole oikein mitään järkeä, eikä syömisessä muutenkaan jos ei ehdi tulla nälkä. Eikö tämä vain sekoita nälän säätelyä, jos oppii syömään silloin kun ei edes ole nälkä? Minun annokseni on myös ihan lautasmallin mukaan kohtuu pieneltä lautaselta, että ei ole siinäkään ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oudolta kuulostaa, mutta antoiko hän mitään perusteluita?
Kahden-kolmen tunnin välein pitäisi kuulemma syödä jotain.
Itseasiassa tässä on perää ja se perustuu siihen ettei verensokerit pääse heittelemään varsinkin jos urheilee ohella.
Tämä oppi on vanhentunut ja verensokerin jatkuva "kohottelu" on haitallista.
Olen kanssasi eri mieltä. Jos annat verensokerin pudota välillä ihan alas ja sitten aterialla nostat verensokerin taas hirvittävän ylös, sinulle tulee huono olo ja verensokerin nostaminen sotkee sokeritasapainoa, mikä sekään ei ole mitenkään suotavaa.
Varsinkin verensokerin pudottaminen ihan alhaisiin lukemiin aiheuttaa heikotusta. Toimintakyky ja ajattelukyky tulee silloin vaikeammaksi. Miten sinä pärjäät töissä, jos ajatuksesi takkuaa etkä pysty liikkumaan työpöytäsi ja kahvihuoneen välistä matkaa?
Varsinkin diabetikoille tämä on vaarallista ja terveetkin ihmiset vaarantavat tässä oman terveytensä.
Säilytät oman terveytesi parhaiten, kun huolehdit verensokeritasapainosta. Ei liian suuria heilahteluja ylhäälle tai alhaalle vaan tavoittele ihannelukemia.
Siis miksi se nousee hirvittävän ylös? Tämä kuulostaa vähän vanhentuneelta tiedolta. Tuollaiseen rytmiinkin oppii ettei siitä mitään heikotuksia välttämättä tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oudolta kuulostaa, mutta antoiko hän mitään perusteluita?
Kahden-kolmen tunnin välein pitäisi kuulemma syödä jotain.
Itseasiassa tässä on perää ja se perustuu siihen ettei verensokerit pääse heittelemään varsinkin jos urheilee ohella.
Tämä oppi on vanhentunut ja verensokerin jatkuva "kohottelu" on haitallista.
Olen kanssasi eri mieltä. Jos annat verensokerin pudota välillä ihan alas ja sitten aterialla nostat verensokerin taas hirvittävän ylös, sinulle tulee huono olo ja verensokerin nostaminen sotkee sokeritasapainoa, mikä sekään ei ole mitenkään suotavaa.
Varsinkin verensokerin pudottaminen ihan alhaisiin lukemiin aiheuttaa heikotusta. Toimintakyky ja ajattelukyky tulee silloin vaikeammaksi. Miten sinä pärjäät töissä, jos ajatuksesi takkuaa etkä pysty liikkumaan työpöytäsi ja kahvihuoneen välistä matkaa?
Varsinkin diabetikoille tämä on vaarallista ja terveetkin ihmiset vaarantavat tässä oman terveytensä.
Säilytät oman terveytesi parhaiten, kun huolehdit verensokeritasapainosta. Ei liian suuria heilahteluja ylhäälle tai alhaalle vaan tavoittele ihannelukemia.
Tämä on hyvää perussettiä. Sitä mitä opetetaan ihan eskarilaisille.
Eräät eivät vain koskaan opi tai unohtivat perusteet.
Sitten ihmettelevät heikkouttaan.
Ei ihminen mielenvoimalla liiku. Siihen on ihan omat polttoaineensa ja vasta sitten mielikin liikkuu jouhevammin.
Jos syö oikein mutta harvoin verensokeri ei heilahtele liikoja. Eskarin opetukset kannattaa unohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kummallinen ketju, ei voi muuta kuin ihmetellä.
Täällä yläpeukutellaan epäterveellisille ruokailutottumuksille ja alapeukutellaan niille kommeteille, joissa yritetään puhua hiemankin järkeä. WTF???
Koska ei näissä asioissa ole vain yhtä totuutta miten toimia ja kaikki muu epäterveellistä. Minä itse taas olen huomannut sen, että nimenomaan kolme ateriaa sopii minulle hyvin. Minusta pienten annosten syömisessä ei ole oikein mitään järkeä, eikä syömisessä muutenkaan jos ei ehdi tulla nälkä. Eikö tämä vain sekoita nälän säätelyä, jos oppii syömään silloin kun ei edes ole nälkä? Minun annokseni on myös ihan lautasmallin mukaan kohtuu pieneltä lautaselta, että ei ole siinäkään ongelmaa.
Juuri tämä. Ihmiset syö liian usein ja ei ne annoskootkaan ole yleensä niin pieniä kuin pitäisi, jos syö 5 kertaa päivässä. Sitten jengi ihmettelee kun lihoo, eikä pienintäkään nälän tunnetta kestetä. Itse silloin kun en liiku paljoa, syön vain aamupalan ja sitten vasta alkuillasta, jokunen pala suklaata voi siinä välissä mennä välipalana.
Nämä pt-elämäntapavalmentajat on ihan huuhaaheppuja. Kurssit suoritetaan muutaman tunnin koulutuksena ja maksaa pari sataa. Sen jälkeen osaa käynnistää kehonkoostumusmittauslaitteen ja antaa valmiiksi kopioidun kaikille sopivan ravinto-oppaan ja saliohjelman
Lähes Kaikki uudelleenkouluttautujat on nykyään personal trainereita tai lähäreitä ja kuvittelevat osaavansa kaiken
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oudolta kuulostaa, mutta antoiko hän mitään perusteluita?
Kahden-kolmen tunnin välein pitäisi kuulemma syödä jotain.
Itseasiassa tässä on perää ja se perustuu siihen ettei verensokerit pääse heittelemään varsinkin jos urheilee ohella.
Tämä oppi on vanhentunut ja verensokerin jatkuva "kohottelu" on haitallista.
Olen kanssasi eri mieltä. Jos annat verensokerin pudota välillä ihan alas ja sitten aterialla nostat verensokerin taas hirvittävän ylös, sinulle tulee huono olo ja verensokerin nostaminen sotkee sokeritasapainoa, mikä sekään ei ole mitenkään suotavaa.
Varsinkin verensokerin pudottaminen ihan alhaisiin lukemiin aiheuttaa heikotusta. Toimintakyky ja ajattelukyky tulee silloin vaikeammaksi. Miten sinä pärjäät töissä, jos ajatuksesi takkuaa etkä pysty liikkumaan työpöytäsi ja kahvihuoneen välistä matkaa?
Varsinkin diabetikoille tämä on vaarallista ja terveetkin ihmiset vaarantavat tässä oman terveytensä.
Säilytät oman terveytesi parhaiten, kun huolehdit verensokeritasapainosta. Ei liian suuria heilahteluja ylhäälle tai alhaalle vaan tavoittele ihannelukemia.
Tämä on hyvää perussettiä. Sitä mitä opetetaan ihan eskarilaisille.
Eräät eivät vain koskaan opi tai unohtivat perusteet.
Sitten ihmettelevät heikkouttaan.
Ei ihminen mielenvoimalla liiku. Siihen on ihan omat polttoaineensa ja vasta sitten mielikin liikkuu jouhevammin.
Jos syö oikein mutta harvoin verensokeri ei heilahtele liikoja. Eskarin opetukset kannattaa unohtaa.
Verensokerin heittely johtuu terveysongelmista ja huonosta ravinnosta. Joskus söin myös välipaloja ja rahkoja yms, heitteli sokerit joka päivä. Nykyisin syön 2-3 kertaa päivässä, monipuolista oikeata ruokaa, paljon kasviksia, ei mitään jalosteita, ei todellakaan mitään lehmänmaitoa ja vehnää. Ei heittele verensokerit, energiatasot pysyvät tasaisina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oudolta kuulostaa, mutta antoiko hän mitään perusteluita?
Kahden-kolmen tunnin välein pitäisi kuulemma syödä jotain.
Itseasiassa tässä on perää ja se perustuu siihen ettei verensokerit pääse heittelemään varsinkin jos urheilee ohella.
Tämä oppi on vanhentunut ja verensokerin jatkuva "kohottelu" on haitallista.
Olen kanssasi eri mieltä. Jos annat verensokerin pudota välillä ihan alas ja sitten aterialla nostat verensokerin taas hirvittävän ylös, sinulle tulee huono olo ja verensokerin nostaminen sotkee sokeritasapainoa, mikä sekään ei ole mitenkään suotavaa.
Varsinkin verensokerin pudottaminen ihan alhaisiin lukemiin aiheuttaa heikotusta. Toimintakyky ja ajattelukyky tulee silloin vaikeammaksi. Miten sinä pärjäät töissä, jos ajatuksesi takkuaa etkä pysty liikkumaan työpöytäsi ja kahvihuoneen välistä matkaa?
Varsinkin diabetikoille tämä on vaarallista ja terveetkin ihmiset vaarantavat tässä oman terveytensä.
Säilytät oman terveytesi parhaiten, kun huolehdit verensokeritasapainosta. Ei liian suuria heilahteluja ylhäälle tai alhaalle vaan tavoittele ihannelukemia.
Tämä on hyvää perussettiä. Sitä mitä opetetaan ihan eskarilaisille.
Eräät eivät vain koskaan opi tai unohtivat perusteet.
Sitten ihmettelevät heikkouttaan.
Ei ihminen mielenvoimalla liiku. Siihen on ihan omat polttoaineensa ja vasta sitten mielikin liikkuu jouhevammin.
Jos syö oikein mutta harvoin verensokeri ei heilahtele liikoja. Eskarin opetukset kannattaa unohtaa.
Verensokerin heittely johtuu terveysongelmista ja huonosta ravinnosta. Joskus söin myös välipaloja ja rahkoja yms, heitteli sokerit joka päivä. Nykyisin syön 2-3 kertaa päivässä, monipuolista oikeata ruokaa, paljon kasviksia, ei mitään jalosteita, ei todellakaan mitään lehmänmaitoa ja vehnää. Ei heittele verensokerit, energiatasot pysyvät tasaisina.
Iän myötä tasaantuu kaikki.
Minä syön lounaan, välipalan ja illallisen. Aamiaista ei tee koskaan mieli. Lounas ja illallinen on aina lämmintä ruokaa vaikka en edes treenaa. Ja tuo välipalakin saattaa olla joskus lounaan jämät.
Mukavampi syödä oikeaa ruokaa kuin mussuttaa leipää.
Sulla on paskamaha ja ravintoterapeutti yrittää saada sen pois pienentämällä ruoka-annoksia.
Minulla on jotain 20 kiloa pudotettavaa. Ja syön kolmesti päivässä.
Tai no, aamulla menee maitokahvia ( täysrasvsisena!) ja jugurtti.
Puolen päivän aikoihin syön lämpimän lounaan. Annoskoko on normaali.
Välissä juon maitokahvia n klo 13
Illalla klo 17 syön illallisen, joka on noin saman suuruinen energiamäärältään kuin lounas.
Tällä tyylillä olen pudottanut jo 25 kiloa tammikuusta saakka, ja matka jatkuu. En liiku himona, mutta liikun.
Peruskulutukseni on 1500 kaloria päivässä.
En tarvitse välipaloja.
Mitä ongelmia nykyisessä on? Läski? Voimat loppuilee? Jos ei ongelmia, ei kannata korjata ehjää.
Vierailija kirjoitti:
Välipalat on välttämättömiä maassa, jossa ylipaino on suurin ravitsemukseen liittyvä ongelma. Näin yleisellä tasolla siis sanottuna.
Epäilen ylipainon syyn olevan muussatekemisessä kuin välipaloissa. Herkuttelu, alkoholi ja liian suuret annoskoot aterioilla olisi oma suosikki mahdollisiksi tekijöiksi.
Läskinäkin voitan heidät kirjoitti:
Lähtökohtaisesti kovaan kuntoon pääsee syömällä yli oman kulutuksen ja treenaamalla siten että siinä välissä kerkeää palautua uuteen harjoitukseen.
Kovaan kuntoon ei tulla pääsemään ruokailusta nipistämällä. Aluksi syödään paljon ja vähän lihotaan. Yritetään löytää maksimaalista treeniviikko-ohjelmaa.
Vasta sitten aletaan pikkuhiljaa nipistämään ruokailusta hyvin varovasti niitä kaloreita.
Näin tekee painolajien urheilijat. Painit ja nyrkkeilyt.
Viimeiset ehkä sadat grammat hikoillaan ja virtsataan pois.
Lähtökohtaisesti missään kuntoilussa ei ole järkeä pudottaa sitä painoa. Se tarkoittaa aina heikentymistä.
Nykyinen ulkonäkökeskeinen meininki on itsensä heikentämistä. Se ei eroa anoreksiasta mitenkään.
Pistetään rasvat alhaiseksi ja näytetään kovilta. Se ei vaan ole sitä kovuutta nähnytkään.
Jos näille vinkuheinille sanoo että vedä mulle sata etunojaa ilman levähdystaukoja tai tee edes sata hindukyykkyä siltä istumalta. Niin ne putoaa ensimmäisten kymmenten suoritusten aikana hapoille.
He ovat heikkoa laatua. Ovat näennäisesti rantakunnossa. mutta minä tarkoitta sanoa, etä rapakunnossa.
Mä voitan heidät läskinmahaisenakin.
Mikään ei ole pienesti pulleana parempaa kuin osallistua kaupungin maratoonille ja juosta laiheliinien ohi puuskuttamatta.
Voi odotella maaliviivalla sitten hymyillen.
Sama pururadalla. Vedellä lievällä ylipainolla leukoja sen yli kolkyt, kun laiheliinit rimpuilee hädissään sen viidentoista viiva kympin välillä.
Osa koviksista saa kaksikymmentä, mutta kun minä läski juoksen pururata pölisten paikalle ja tempaisen rennosti ja tottuneesti sen kolkyt, niin varmasti kolahtaa itsetuntoon.
Se on niin, että jos ei syö tarpeeksi niin ei jaksa tehdä mitään.
Ulkonäkökeskeisyys on ikävä uusi asia urheilumaailmassa.
Kyllä se vituttaa laiheliineja kun vanha ja pullea menee ohi reippaasti ja jaksaa ja jaksaa aina vaan.
Se on nuorille tosi kova paikka itsetutkiskeluun.
Itsetutkiskelua ei tarvita, jos +40 menee ohi lihaskunnossa ja juoksussa.
Pitää syödä, levätä, syödä ja treenata maltillisesti.
Aika moni yrittää liikaa ja menee pieleen.
Kehitys tulee hitaasti ja urheiluvammat nopeasti.
Mä oon opettanut niin monia urheilemaan ja tekemään. Tekemisen meininki pitää löytyä sydämestä.
Se tekeminen ei ole ulkonäköä.
Sun pitää kuunnella itteäs. Sun pitää osata syödä enemmän kuin vähemmän.
Muuten häviät mulle aina.
Joo persetreenarit on persetreenareita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oudolta kuulostaa, mutta antoiko hän mitään perusteluita?
Kahden-kolmen tunnin välein pitäisi kuulemma syödä jotain.
Jos haluat painaa 100 kiloa niin syö toki.
Olisiko sillä jotain tekemistä mitä syö ja miten paljon syö sekä miten paljon kuluttaa?
Olen ymmärtänyt, että välipalojen idea on ehkäistä sitä tapponälkää, jolloin helpommin sortuu syömään liikaa ja vääriä asioita. Toki välipalan tulee olla vain pieni välipala. Itse otan esim. porkkanan tai yhden klementtiinin.
Vierailija kirjoitti:
Aika perinteinen "personal" training, eli lätkäistään vaan kaikille sama ruokavalio kiinnittämättä huomiota yksilöön itseensä. Eli ap jos tuo sinun nykyinen ruokarytmisi on osoittautunut toimivaksi, pitäydy siinä! Itsekin mieluummin syön kaksi lämmintä ateriaa kuin napsisin jotain maitorahkaa joka väliin. Aika ravinneköyhää ruokaa loppujenlopuksi, kyllähän joku kana+riisi+salaatti tarjoaa jo huomattavasti monipuolisemmin vitamiineja, kivennäisaineita ja ylipäätään kaikkia ravintoaineita kuin maitorahka.
Onko tämä joko-tai tilanne? Miten kana+riisi+salaatti poissulkee välipalat? Itse olen tehnyt esim tuon aterian ilman riisiä ja syön kevyen välipalan. Ratkaisevaa kai on annoksen koko ja sisältö, ei syömiskertojen määrä?
Olen kanssasi eri mieltä. Jos annat verensokerin pudota välillä ihan alas ja sitten aterialla nostat verensokerin taas hirvittävän ylös, sinulle tulee huono olo ja verensokerin nostaminen sotkee sokeritasapainoa, mikä sekään ei ole mitenkään suotavaa.
Varsinkin verensokerin pudottaminen ihan alhaisiin lukemiin aiheuttaa heikotusta. Toimintakyky ja ajattelukyky tulee silloin vaikeammaksi. Miten sinä pärjäät töissä, jos ajatuksesi takkuaa etkä pysty liikkumaan työpöytäsi ja kahvihuoneen välistä matkaa?
Varsinkin diabetikoille tämä on vaarallista ja terveetkin ihmiset vaarantavat tässä oman terveytensä.
Säilytät oman terveytesi parhaiten, kun huolehdit verensokeritasapainosta. Ei liian suuria heilahteluja ylhäälle tai alhaalle vaan tavoittele ihannelukemia.