Korona on saanut parisuhteemme kriisiin. Miten tästä pääsee eteenpäin?
Meillä on kolme teini-ikäistä, kotona asuvaa lasta. Koska sattuneesta syystä teiniosasto on koko ajan kotona, meillä ei ole enää mitään luonnollista aikaa olla kahden. Aiemmin teinit olivat harrastuksissaan ja kavereillaan ja me pystyimme keskustelemaan asioista keskenämme ja makuuhuone-elämäkin oli jotenkin vilkkaampaa. Nyt kaikki teinit ovat olleet maaliskuusta lähtien joko täysin etänä tai vuoroviikoin niin, että kuitenkin kaikki illat ja viikonloput sisällä, joten ollaan koko perhe kotona koko ajan. Ihan. Koko. Ajan.
Minä itse haluaisin omaa aikaa olla vain yksin. Tätä aikaa ei ole. Haluaisin olla miehen kanssa myös kahdestaan, mutta koko ajan on joku vieressä sohvalla istumassa tai puhumassa, kertomassa asioistaan. Lapset menevät aina kaiken edelle, joten en missään nimessä halua sanoa heille, että menisivät pois. Lapsetkin oireilevat tätä koronaa. Väsymystä, alakuloa, toivottomuutta tulevaisuutta kohtaan.
Minä ja mies ollaan etäännytty puolessa vuodessa. Seksiä ei ole enää heinäkuun jälkeen ollut ollenkaan, eikä oikein puhuta mistään enää. Mies hautautuu kuulokkeiden kanssa johonkin nurkkaan hakemaan omaa aikaa, eikä me tehdä enää yhdessä yhtään mitään. Edes kaupassa ei enää käydä kahdestaan, kun ruokakassit tilataan kotiin. Minnekään ei voi mennä, kaikki on kiellettyä. Ja vaikkei olisi, ei nyt voi mennä mihinkään altistumisen pelossa.
Onko muita? Miten tästä eteenpäin? Miten pääsisi taas lähemmäs? Alkaa seinät kaatua päälle.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lässyn lässyn ap. mee peilin eteen niin syy löytyy.
En etsinyt syyllisiä, vaan ratkaisua ongelmaa. Hirveän montaa syyllistä ei parisuhdekriisissä voi olla, kun vaihtoehtoja on tasan kolme: minä yksin syyllinen, mies yksin syyllinen tai kumpikin syyllisiä.
Ongelma ei ole syyllisten etsiminen, vaan se, miten tästä pääsee lähentymään jälleen tässä haastavassa tilanteessa.
ap
olet ap saanut aika paljon hyviä vinkkejä miten voitte alkaa harjoitella yhteyden synnyttämistä välillenne. Ota vinkeistä nyt muutama käyttöön, ei se ainakaan tilannetta huononna jos ei sitten jostain syystä parantaisikaan. Varmaan kannattaa kaikkea yrittää jos ei halua vaan erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lässyn lässyn ap. mee peilin eteen niin syy löytyy.
En etsinyt syyllisiä, vaan ratkaisua ongelmaa. Hirveän montaa syyllistä ei parisuhdekriisissä voi olla, kun vaihtoehtoja on tasan kolme: minä yksin syyllinen, mies yksin syyllinen tai kumpikin syyllisiä.
Ongelma ei ole syyllisten etsiminen, vaan se, miten tästä pääsee lähentymään jälleen tässä haastavassa tilanteessa.
ap
olet ap saanut aika paljon hyviä vinkkejä miten voitte alkaa harjoitella yhteyden synnyttämistä välillenne. Ota vinkeistä nyt muutama käyttöön, ei se ainakaan tilannetta huononna jos ei sitten jostain syystä parantaisikaan. Varmaan kannattaa kaikkea yrittää jos ei halua vaan erota.
Sivusta katsottuna näyttää siltä, että ap halusi enemmän purkautua ja saada tukea kuin saada neuvoja. Täällä ei tullut kuin käskyjä miten tilanne tulisi kenenkin mielestä korjata.
Korona ei ole juurisyy, sillä epidemiaan voi suhtautua myös positiivisiin asioihin keskittyen. Meidän perheelle koronakotoilu on ollut kuin lämmin syli. On rempattu, leivottu, laitettu erinomaista ruokaa, pelattu, opeteltu uusia taitoja, ulkoiltu paljon (pimeys ja talvi eivät ole este, kun on otsalamppu, lämpimät vaatteet ja vedenpitävät nastakengät), nautittu etätöiden myötä saadusta lisäajasta, katsottu paljon hyviä leffoja, otettu uusi lemmikki, on järkätty halloween-bileet ja mökkiloma lähipiirille ja nyt suunnitellaan pyjama-joulua oman perheen voimin. Aion kokeilla uusia leipomuksia ja valmistaa munatotia, olen tilannut netistä kaikille paljon lahjoja, jopa meille aikuisille enemmän kuin tavallisesti. Aiomme panostaa joulukortteihin ja lähettää mummoille äänitervehdykset, kun lapsemme ovat aloittaneet uuden lauluharrastuksen. Ja on puhuttu paljon, ja nukuttu paljon, ja niiden myötä on jaksettu harrastaa hyvää seksiä.
Etsikää intohimonne ja toteuttakaa itseänne. Onni tulee kuin itsestään, kun annatte sen tulla. Kaikki on sitä paitsi jo nyt aika hyvin! Onhan teillä perhe, lämmin koti, riittävästi ruokaa ja kaikki avaimet hyvää elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitteko jättää teinit kotiin ja käydä miehen kanssa vaikka kävelyllä? Ei kai se ole kielletty?
Voidaan. Pari kertaa näin tehtykin. Ja silloin huomattiin, ettei oikein puhuttavaa ole. Työpäivän jälkeen ulkona on säkkipimeää ja ulkona käveleminen ei houkuttele. Parin tällaisen kävelyn jälkeen oli jo sellainen olo, ettei halua enää jatkaa. Ei yksinkertaisesti oikein löytynyt mitään, mistä keskustella. Kun ei ole mitään, mitä odottaa, niin vaikea puhua mistään. Ei tiedä, mitä tehdään jouluna, uutenavuotena, ei mitään odotuksia ensi vuodelle, työ on samaa vanhaa, ei voi haaveilla mistään koronan takia kaiken peruuntuessa kuitenkin jne. Vähän sellainen olo, että pitäisi keskustella vain siitä, mikä on todellista nyt, kun mitään muuta ei ole, eikä voi odottaa. Ja todellisuus on sitä, että meillä on tylsää keskenämme, emmekä enää nauti toistemme seurasta.
ap
Meidän lapsemme ovat jo maailmalla, mutta palveltavana on kissa jota pitää päästää tarpeen mukaan sisään ja ulos. Varsinkaan ulos kisua ei voi jättää yksin pitkäksi aikaa. Niinpä meille on kehittynyt luontevasti niin että ulkoilemme kumpikin eri aikaan ja olemme aika vähän yhdessä kotona vaikka emme varsinkaan näin korona-aikana käy missään. Meillä on urheilukellot, joissa on päivittäiset tavoitteet ja keskinäinen kilpailu, jonka päivittäinen maksimipistemäärä edellyttää paljon liikkumista.
Niinpä me ulkoilemme tosi paljon, eli sen mitä töiltä ehdimme. Minä tosin olen etätöissä kotona, mutta vaimon on mentävä työpaikalleen. Olemme kumpikin laihtuneet liikunnan ansiosta ja meillä menee koronan ansiosta paremmin kuin miesmuistiin.
Jos kerran olet tyytymätön AP, niin miksi et puhu asiasta miehesi kanssa?
Ota esille omat toiveet mitä haluat parisuhteelta ja elämästä? Ja kysy miehesi toiveita? Mitä hän toivoo parisuhteeltanne ja elämästään?
Mistä asioista nautit? Miten haluaisit viettää vapaa-aikaa? Mitä perheesi toivoo?
Muista, ettei elämä ole sinulle velkaa mitään. Sinun itse pitää rakentaa mieleinen elämä itsellesi. Olet vastuussa ihan itse omasta hyvinvoinnistasi, ei kukaan muu.
Ap luuletko että meillä muilla on helpompaa? Ehkä joillain introverteillä kotihiirillä on, joilla esim parisuhdeasiat tällä hetkellä todella mallillaan, mutta itse olen esimerkiksi pienten lasten YH, joten kuvittelepa hetki mielessäsi millaista minun elämäni on näinä pimeinä iltoina? Itse ajattelen että jollakulla muulla on vielä minua vaikeampaa (vaikka suuria taloudellisia vaikeuksia tai jopa kotiväkivaltaa) ja nythän sitä valoa on tunnelin päässä näkyvissä kun rokottaminen on alkamassa. Eli tämä on vain väliaikaista ja monelle yhtä vaikeaa kuin vaikka minulle. Ymmärrän että ei sullakaan ole ihan helppoa mutta käske ne teinit vaikka hetkeksi pois helmoistasi ja lähde maski päällä ostoskeskukseen vaeltelemaan jos ulosmeno ei houkuttele.
Vierailija kirjoitti:
Ap luuletko että meillä muilla on helpompaa? Ehkä joillain introverteillä kotihiirillä on, joilla esim parisuhdeasiat tällä hetkellä todella mallillaan, mutta itse olen esimerkiksi pienten lasten YH, joten kuvittelepa hetki mielessäsi millaista minun elämäni on näinä pimeinä iltoina? Itse ajattelen että jollakulla muulla on vielä minua vaikeampaa (vaikka suuria taloudellisia vaikeuksia tai jopa kotiväkivaltaa) ja nythän sitä valoa on tunnelin päässä näkyvissä kun rokottaminen on alkamassa. Eli tämä on vain väliaikaista ja monelle yhtä vaikeaa kuin vaikka minulle. Ymmärrän että ei sullakaan ole ihan helppoa mutta käske ne teinit vaikka hetkeksi pois helmoistasi ja lähde maski päällä ostoskeskukseen vaeltelemaan jos ulosmeno ei houkuttele.
En ole koskaan tajunnut ihmisiä, jotka lyövät maanrakoon ihmisiä, joiden ongelmia itse ei ymmärrä. Kyllä joka ikisellä saa olla omasta mielestään huono mieli ja kriisi ja masennusta, vaikka miljardilla ihmisellä maailmassa menee taatusti huonommin. Mitä se auttaa, että ajattelee, että jossain Intiassa on 17 lasten yksinhuoltajaäiti, jolla ei ole kattoa pään päällä ja syötävänä kuollut hiiri? Tuleeko jollekin parempi mieli, että huh, onpa minulla kaikki asiat hyvin, ei voi valittaa?
Vierailija kirjoitti:
Ap luuletko että meillä muilla on helpompaa? Ehkä joillain introverteillä kotihiirillä on, joilla esim parisuhdeasiat tällä hetkellä todella mallillaan, mutta itse olen esimerkiksi pienten lasten YH, joten kuvittelepa hetki mielessäsi millaista minun elämäni on näinä pimeinä iltoina? Itse ajattelen että jollakulla muulla on vielä minua vaikeampaa (vaikka suuria taloudellisia vaikeuksia tai jopa kotiväkivaltaa) ja nythän sitä valoa on tunnelin päässä näkyvissä kun rokottaminen on alkamassa. Eli tämä on vain väliaikaista ja monelle yhtä vaikeaa kuin vaikka minulle. Ymmärrän että ei sullakaan ole ihan helppoa mutta käske ne teinit vaikka hetkeksi pois helmoistasi ja lähde maski päällä ostoskeskukseen vaeltelemaan jos ulosmeno ei houkuttele.
Sellaset empatiat sieltä.
Korona kyllä koettelee meitä kaikkia yhdessä ja erikseen, joten jo sen piikkiin voi laittaa yleisen apeuden ja synkän mielialan. Eroja ja kotikriisejä kyllä riittää, joten siinä mielessä ette ole yksi.
Joka suhteessa on myös ajat, jolloin on tosi tylsää. Kirkkohäissä pappi mainitsee myötä- ja vastamäet, joten on siinä jokin idea mainita myös ne vastamäet.
Ongelmatilanteissa ei pidä koskaan jäädä yksin ja olla hakematta apua,. Sinä olet siihen nyt herännyt, joten voitko mennä parisuhdeneuvontaan tai soittaa kriisipuhelimeen tai pyytää jonkun hyväntekeväisyysjärjestön kautta verkkoystävää tmv? Kun pääset puhumaan ja ehkä saat vertaistukea on jo vähän helpompaa ajatella tilannettanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylös, ulos ja lenkille. Ihan hölmöä nysvätä kaikki illat sisällä. Jos teinejä ei ulkoilu kiinnosta, voi antaa toiseksi vaihtoehdoksi joulusiivouksen tekemisen. Kummasti rupeaa ulkoilu kiinnostamaan.
Kyllä tää pimeys ajaa reippaimmatkin ihmiset sisälle.
T.Helsinkiläinen
Helsingissä ei ole koskaan oikeasti pimeää! Valoja valon päälle! Omaa mielikuvituksen puutetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap luuletko että meillä muilla on helpompaa? Ehkä joillain introverteillä kotihiirillä on, joilla esim parisuhdeasiat tällä hetkellä todella mallillaan, mutta itse olen esimerkiksi pienten lasten YH, joten kuvittelepa hetki mielessäsi millaista minun elämäni on näinä pimeinä iltoina? Itse ajattelen että jollakulla muulla on vielä minua vaikeampaa (vaikka suuria taloudellisia vaikeuksia tai jopa kotiväkivaltaa) ja nythän sitä valoa on tunnelin päässä näkyvissä kun rokottaminen on alkamassa. Eli tämä on vain väliaikaista ja monelle yhtä vaikeaa kuin vaikka minulle. Ymmärrän että ei sullakaan ole ihan helppoa mutta käske ne teinit vaikka hetkeksi pois helmoistasi ja lähde maski päällä ostoskeskukseen vaeltelemaan jos ulosmeno ei houkuttele.
En ole koskaan tajunnut ihmisiä, jotka lyövät maanrakoon ihmisiä, joiden ongelmia itse ei ymmärrä. Kyllä joka ikisellä saa olla omasta mielestään huono mieli ja kriisi ja masennusta, vaikka miljardilla ihmisellä maailmassa menee taatusti huonommin. Mitä se auttaa, että ajattelee, että jossain Intiassa on 17 lasten yksinhuoltajaäiti, jolla ei ole kattoa pään päällä ja syötävänä kuollut hiiri? Tuleeko jollekin parempi mieli, että huh, onpa minulla kaikki asiat hyvin, ei voi valittaa?
Kiitollisuus asioista omassa elämässä on tutkitusti yksi parhaita reittejä onnellisuuteen ja siinä voi auttaa se, että suhteuttaa niitä murheita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että olette kyllä ihan itse eristäneet perheenne johonkin kuplaan. Ei koko muu maailma ole ollut vain kotona maaliskuusta lähtien. Kesä ja iso osa syksyä on saatu elää aika lailla entiseen malliin.
No kiitos niiden, jotka eivät ole rajoittaneet sosiaalisia kontaktejaan ollaan nyt tässä tilanteessa. Korona leviää, kun jotkut puupäät elävät entiseen malliin.
Ei kukaan ole sanonut että pitäisi elää holtittomasti. Mutta jos ei ole suunnilleen poistunut kotoa (eivätkä teinitkään) maaliskuun jälkeen niin se ei enää ole vain normaalia varovaisuutta. Kyllähän lähes kaikki teinit ovat ehtineet olla useita kuukausia koulussakin ja monet myös harrastuksissa.
Kyllä meillä on käyty koulussa, mutta koska työpäivä ja teinien koulu- ja opiskelupäivä kestää suurin piirtein saman verran, niin se vapaa-aika ollaan kotona. Keväällä kaikkien harrastukset loppuivat ja nyt syksyllä kaikki harrastukset on joko jäissä tai etänä. Kotona. Kavereita teinit tapaavat eniten etäyhteyksin tai käyvät kävelyllä.
ap
Mitkä harrastukset ja missä päin Suomea ovat olleet koko syksyn jäissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että olette kyllä ihan itse eristäneet perheenne johonkin kuplaan. Ei koko muu maailma ole ollut vain kotona maaliskuusta lähtien. Kesä ja iso osa syksyä on saatu elää aika lailla entiseen malliin.
No kiitos niiden, jotka eivät ole rajoittaneet sosiaalisia kontaktejaan ollaan nyt tässä tilanteessa. Korona leviää, kun jotkut puupäät elävät entiseen malliin.
Ei kukaan ole sanonut että pitäisi elää holtittomasti. Mutta jos ei ole suunnilleen poistunut kotoa (eivätkä teinitkään) maaliskuun jälkeen niin se ei enää ole vain normaalia varovaisuutta. Kyllähän lähes kaikki teinit ovat ehtineet olla useita kuukausia koulussakin ja monet myös harrastuksissa.
Kyllä meillä on käyty koulussa, mutta koska työpäivä ja teinien koulu- ja opiskelupäivä kestää suurin piirtein saman verran, niin se vapaa-aika ollaan kotona. Keväällä kaikkien harrastukset loppuivat ja nyt syksyllä kaikki harrastukset on joko jäissä tai etänä. Kotona. Kavereita teinit tapaavat eniten etäyhteyksin tai käyvät kävelyllä.
ap
Vielä aloituksessa sanoit lastesi olleen maaliskuun jälkeen koko ajan joko täysin etänä tai vuoroviikoin etänä. Nytkö eivät sitten olekaan enää olleet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että olette kyllä ihan itse eristäneet perheenne johonkin kuplaan. Ei koko muu maailma ole ollut vain kotona maaliskuusta lähtien. Kesä ja iso osa syksyä on saatu elää aika lailla entiseen malliin.
No kiitos niiden, jotka eivät ole rajoittaneet sosiaalisia kontaktejaan ollaan nyt tässä tilanteessa. Korona leviää, kun jotkut puupäät elävät entiseen malliin.
Ei kukaan ole sanonut että pitäisi elää holtittomasti. Mutta jos ei ole suunnilleen poistunut kotoa (eivätkä teinitkään) maaliskuun jälkeen niin se ei enää ole vain normaalia varovaisuutta. Kyllähän lähes kaikki teinit ovat ehtineet olla useita kuukausia koulussakin ja monet myös harrastuksissa.
Kyllä meillä on käyty koulussa, mutta koska työpäivä ja teinien koulu- ja opiskelupäivä kestää suurin piirtein saman verran, niin se vapaa-aika ollaan kotona. Keväällä kaikkien harrastukset loppuivat ja nyt syksyllä kaikki harrastukset on joko jäissä tai etänä. Kotona. Kavereita teinit tapaavat eniten etäyhteyksin tai käyvät kävelyllä.
ap
Vielä aloituksessa sanoit lastesi olleen maaliskuun jälkeen koko ajan joko täysin etänä tai vuoroviikoin etänä. Nytkö eivät sitten olekaan enää olleet?
Kyllä, vuoroviikoin. Keväällä kaikki olivat etänä sitä ihan loppua lukuun ottamatta. Syksyllä esikoinen aloitti yliopistossa ja etäopetus alkoi siellä aika varhaisessa vaiheessa. Keskimmäinen lapsi ehti omassa koulussaan olla kolmeen kertaan etänä altistusten ja etäopetusjaksojen takia, kunnes siirtyivät viikko sitten kokonaan loppuvuodeksi etään. Nuorimmainen on sekin ollut altistumisen ja etäopetusjaksojen (haettiin väljyyttä kouluun osittaisilla luokittaisilla etäopetusjärjestelyillä) takia viikkoja pois. Ainuttakaan viikkoa ei ole koko syksynä ollut sellaista, että kaikki olisivat olleet koulussa/töissä ja kotona ei olisi ollut ketään.
Eli kyllä, vuoroviikoin ovat olleet etänä, elleivät täysin etänä. Tällä hetkellä kaikki ovat etänä, koska yliopisto on etänä, toinen aste etänä ja nuorimmainen on karanteenissa altistumisen takia. Jälleen.
ap
Meillä vähän sama juttu, vaikka ei lapsia olekaan. Aikaisemmin erilaiset menot ja matkat ovat olleet meidän yhteistä tekemistä, nyt kun ne ovat jääneet pitkälti pois niin tuntuu, että homma on aika lailla väljähtynyt. Kun ollaan molemmat oltu vielä kotona etänä maaliskuusta saakka, niin päivät (ja seura) alkavat tuntua jokseenkin yksitoikkoisilta.
En oikein ymmärrä asennetta, että nyt kun on korona-aika, niin "mitään matkoja eikä muutakaan voi suunnitella ja parisuhde väljähtää..."
Siis miten niin ei voi suunnitella? Me olemme miehen kanssa viettäneet monia Ihania iltoja tänä syksynä suunnitellen ensi kevään ja kesän seikkailuja. Emme ole aiemmin retkeilleet, mutta nyt olemme suunnitelleet pyöräretken Ahvenanmaalle, autoretken itäsuomen kautta Lappiin ja mahdollisuuksien mukaan pohjoisnorjaan asti, patikoinnin lähimaastoihin, uuden haastavamman ja pidemmän purjehdusreitin heti keväälle kun jäät ovat lähteneet. Suunnitteluillat itsessään ovat olleet jo hauskoja, olemme testailleet eri mahdollisuuksia retkiruokiin, kaivaneet määrätyiltä alueilta eri nähtävyyksiä ja esitelleet toisillemme missä haluamme käydä jne. Olemme piirtäneet paperikarttaab tulevia reittivaihtoehtoja jne.. Joululahjaksi on osteltu tulevia retkivarusteita :)
Olemme hankkineet retkeilyyn liittyvää kirjallisuutta, ja alkaneet "opiskella" erätaitoja. En malta odottaa, että pääsemme testaamaan uusia oppeja (ja varusteita) käytännössä. Sen lisäksi että arvostamme luontoa, on esim juuri saaristossa ja Lapissa aivan upean eksoottiset maisemat, ja on kuin ulkomaille menisi.
Vaikka ei alkujaan olisi mikään eräpirkko, on kuitenkin aika hyödyllistä osata joitain erätaitoja, aika kiitollista ja ekologista arvostaa oman kotimaansa mahdollisuuksia, ja tärkeimpänä tehdä jotain uutta arjesta täysin poikkeavaa yhdessä oman kumppanin kanssa :)
Mistä te juttelitte ennen koronaa? Meillä puheenaiheena on oman elämän lisäksi yhteiskunta, uutiset, maailman tapahtumat, historia ym. Eilen mietittiin yhdessä pitkään pitäisikö ostaa joulukuusi ja millaisia koristeita laitettaisiin. Pohdittiin myös naapurissa olevan asuinalueen kaavoitusta, Teslan pörssikurssia, koronarokotetta ja palmuöljyn terveysvaikutuksia. Kävelyllä pohdittiin viihtyvätkö valkoposkihanhet koko vuoden Suomessa vai suorittavatko jossain kohtaa muuttomatkan.
Yhteistä aikaa löytyy saunasta, kävelylenkeiltä ja sieltä makuuhuoneesta. Ollaan pelattu lautapelejä ja tehty yhdessä ruokaa ja keskitytty siihen yhdessä oloon. Tuntuu, että ollaan aiempaa tiiviimpi paketti.
Meillä korona on kiristänyt välejä toisesta syystä. Minä suhtaudun koronaan vakavasti, mutta se ei ole koko elämä. Noudatan ohjeita ja kannan vastuuni, mutta en panikoi.
Mies taas on hysteerinen ja hänestä on kuoriutunut äärettömän kontrollinhaluinen ja jopa tympeä ihminen. Mitään ei saa tehdä, missään ei saa käydä eikä ketään nähdä. Arvatkaa vaan, kuinka paljon v***ttaa katsella vain miehen naamaa ties monettako kuukautta.
Puhuttavaa ei enää ole. Kun minä yritän puhua jostain, mies kääntää puheen aina joko rokotuksiin, rajoituksiin tai uhkakuviin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että olette kyllä ihan itse eristäneet perheenne johonkin kuplaan. Ei koko muu maailma ole ollut vain kotona maaliskuusta lähtien. Kesä ja iso osa syksyä on saatu elää aika lailla entiseen malliin.
No kiitos niiden, jotka eivät ole rajoittaneet sosiaalisia kontaktejaan ollaan nyt tässä tilanteessa. Korona leviää, kun jotkut puupäät elävät entiseen malliin.
Ei kukaan ole sanonut että pitäisi elää holtittomasti. Mutta jos ei ole suunnilleen poistunut kotoa (eivätkä teinitkään) maaliskuun jälkeen niin se ei enää ole vain normaalia varovaisuutta. Kyllähän lähes kaikki teinit ovat ehtineet olla useita kuukausia koulussakin ja monet myös harrastuksissa.
Kyllä meillä on käyty koulussa, mutta koska työpäivä ja teinien koulu- ja opiskelupäivä kestää suurin piirtein saman verran, niin se vapaa-aika ollaan kotona. Keväällä kaikkien harrastukset loppuivat ja nyt syksyllä kaikki harrastukset on joko jäissä tai etänä. Kotona. Kavereita teinit tapaavat eniten etäyhteyksin tai käyvät kävelyllä.
ap
Vielä aloituksessa sanoit lastesi olleen maaliskuun jälkeen koko ajan joko täysin etänä tai vuoroviikoin etänä. Nytkö eivät sitten olekaan enää olleet?
Kyllä, vuoroviikoin. Keväällä kaikki olivat etänä sitä ihan loppua lukuun ottamatta. Syksyllä esikoinen aloitti yliopistossa ja etäopetus alkoi siellä aika varhaisessa vaiheessa. Keskimmäinen lapsi ehti omassa koulussaan olla kolmeen kertaan etänä altistusten ja etäopetusjaksojen takia, kunnes siirtyivät viikko sitten kokonaan loppuvuodeksi etään. Nuorimmainen on sekin ollut altistumisen ja etäopetusjaksojen (haettiin väljyyttä kouluun osittaisilla luokittaisilla etäopetusjärjestelyillä) takia viikkoja pois. Ainuttakaan viikkoa ei ole koko syksynä ollut sellaista, että kaikki olisivat olleet koulussa/töissä ja kotona ei olisi ollut ketään.
Eli kyllä, vuoroviikoin ovat olleet etänä, elleivät täysin etänä. Tällä hetkellä kaikki ovat etänä, koska yliopisto on etänä, toinen aste etänä ja nuorimmainen on karanteenissa altistumisen takia. Jälleen.
ap
Teillä on kyllä ollut ihan uskomattoman huono tuuri jos noin paljon karanteeneja on sattunut kohdalle. Missä päin näin paljon on ollut?
Meillä on just yhtä ihanaa❤️