Saako kerrostalossa asuvat lapset juosta ja meluta miten sattuu?

yläkerrassani asuu pariskunta, jolla on kolme lasta. lapset huutavat ja mekastavat sisällä päivästä toiseen, mutta sen vielä siedän. en oleta, että kerrostalossa olisi täysin hiljaista. nämä kakarat myös juoksevat ja huutavat rapussa. hissiä juoksutetaan ylös alas ja ties mitkä huuto-hippa-leikit jatkuvasti menossa. 

perheen äiti kehtasi vielä saarnata kun annoin pienen koirani kävellä ilman hihnaa hissiltä kotiovelle. sanoin, että niin kauan kurittomat kakarat juoksee ja huutaa käytävillä niin koirani kulkee irti. oikein toivon, että koirani olisi räksyttäjä..

Jos lasten pitämä möykkä luokitellaan normaaleiksi elämän ääniksi, niin sitten pitää johdonmukaisuuden ja tasapuolisuuden nimissä hyväksyä muukin meteli. Esimerkiksi karaoken laulaminen omassa olohuoneessa on normaalia elämää, kunhan sillä ei häiritä ketään hiljaisuuden aikana. Parvekkeella mölyävä juoppo kavereineen päästelee vain normaaleja elämän ääniä, niistä ei sovi pahastua. Eikä pidä häiriintyä, jos joku tanssii polkkaa omassa kodissaan. Muuttakoon omakotitaloon se joka ei kestä.

Itse juuri nytkin joudun kuuntelemaan yläkerran mukuloitten ( jokapäiväistä) jumpsutusta, tömistelyä, juoksemista, kirkumista/huutamista ja silmitöntä riehuntaa tässä olohuoneessamme istuessani. Se ON häiritsevää, enkä voi ymmärtää miten lasten vanhemmat jaksavat kuunnella tuollaista möykkää omassa kodissaan aamuseitsemästä iltakymmeneen! En muista että  missään olisin eiemmin moista joutunut kuuntelemaan joka helvetin päivä. "Normaalit elämän äänet" -onko lasten silmitön riehuminen normaalia? Mitäs jos minä alkaisin mieheni kanssa hillumaan samalla tavalla koska se nyt vain on meistä normaalia? Tulisikohan valituksia ? Itselläni on kolme lasta ja miehelläkin kaksi, silti meiltä ei kyllä tuollaista ääntä kuulu. Aion kyllä valittaa jatkossa jos tämä jatkuu.

Ei saa. Itse ajan mukulat pihalle jos aletaan juosta ja pomppia sisätiloissa. En itsekään jaksa sitä rallia kuunnella, joten uskon että vieraitten kakaroiden möykkääminen on vielä ärsyttävämpää.

Mä voisin järjestää päivällä täällä bileet ja jos basso ei kulje koko talon läpi, niin minulla on siihen täysi oikeus. Samoin lasten metelöinti kuuluu elämään.

Minä olen herännyt naapurin koiran haukkumiseen monta kertaa yöllä eikä käynyt edes mielessä valittaa. No, joku muu hermoheikko valitti siitä sitten.

Ihme niuhotusta. Ei mikään ihme, jos on vähän vaikeeta...

[quote author="Vierailija" time="24.04.2014 klo 10:44"]

Ei pitäisi saada. Tietty määrä ääniä täytyy kestää, mutta kyllä lapset täytyy opettaa siihen, että sisällä ei juosta ja riehuta, se tehdään ulkona. Jos tuota jatkuu pitkään, voit ottaa asian puheeksi naapurin kanssa ja sanoa, että meteli kuuluu tosi selvästi teille. Kaikki ei ehkä edes tajua asiaa.

Ne lapset pitäisi viedä ulkoilemaan.

[/quote]

Samaa mieltä.

Meillä on sisällä juokseminen ehdottomasti kiellettyä. Pienet tilat joten vahinkoja sattuu helpommin ja tuskin naapuritkaan kovin innoissaan olisivat (asutaan alimmassa kerroksessa mutta kyllä nuo äänet ylöskin kuuluvat). Olen omille lapsilleni opettanut että ulkona saa sitten meluta ja juosta mutta sisällä ei. Johan menisivät omatkin hermot.

Ongelmana on tietysti se, miten määritellään normaalit elämisen äänet lapsiperheessä.

Joo saa, koska kerrostaloissa asuu wt-tyyppejä, eikä ne kasvata rääpäleitään ollenkaan. Ipanat todellakin saa tehdä mitä mieleen juolahtaa. Hälläväliä meininkiä, eikä aikuiset lotkauta korvaansakaan.

Mut ainakin pienenä opetettiin leikkimään hiljaa kun asuttiin kerrostaloissa, heti kun otin pallon esille, isä käski ulos. Nyt asun aikuisena edelleen kerrostalossa, ja täällä kyllä kuuluu lasten meteliä. Toisaalta ihan kotoisaa, ei vielä häiritsevää.

Ei mun mielestä. Oleskelen välillä lasten kanssa vanhempieni asunnossa (kerrostalo) ja käydään purkamassa energiaa puistoissa. Niitä on onneksi paljon! Olen myös itse asunut 25-vuotiaaksi kerrostalossa ja mitään "traumoja" ei tullut siitä, että vanhemmat sanoi ettei saa juosta, pomppia, häiritä naapureita tai meluta rapussa.

Kerrostalossa ei saa pitää meteliä koskaan. Kävely, koneet, tavallinen elämä saa kuulua, mutta kiljuminen, pallopelit tai häiritsevä tömistely on kielletty.

ilmpitus vaan ensin naapurille ja jollei tokene, palaveri isännöitsijään kanssa. On se kumma kun kakaroita ei enää osata kasvattaa!

Järjestyssäännöissä usein on termi "häiritsevä käyttäytyminen". Sisällä mölyäminen on juuri sitä.

Meidän naapurissa on 3 pientä poikaa ja aina, kun ovat kotona on rauha mennyttä. Hirveää kolinaa, kun heittelevät ilmeisesti leluja lattiaan. Myös hirveää ulinaa, kun susi ulvoisi siellä. Onneksi ovat yöllä hiljaa. Tämä ei ole edes kerrostalo, vaan 2-kerroksinen rivari ja silti kuuluu tänne häiritsevästi  :(

Taas kuuluu ihme ulinaa...............

Ainakin meiän kerrostalossa kaikki on sallittua kunhan ei tapahdu hiljaisuuden aikaan. Mikäs tässä naapurin äpärien kiljumisia ja seiniin potkimista kuunnellessa. Joka VITUN päivä. Pitkä vuosi edessä kun vasta muutin ja vuoden soppari.

Pakko ottaa kantaa... Ihmettelen näitä kommentteja "jos et kestä muuta pois". Eli tarkoittaako tämä suomeksi, että ellet siedä kaikkia ääniä talossasi, muuta pois! On surullista tämä nuorten kasvattajien asenne, että muiden asukkaiden on siedettävä kaikkea tai luovuttava omasta kodista, jotta metelöijät saavat jatkaa rauhassa. Tässä kohdassa haluaisin mainita käytöstavat ja muiden ihmisten huomioonottamisen! Elämä ei ole minä, minä, minä, saan tehdä mitä haluan. Koti on koti myös niille, jotka arvostavat rauhallista ympäristöä ja suotakoon myös heille ymmärrystä. Kerrostalossa toki kuuluu normaaleja elämisen ääniä, mutta tässä en nyt puhu wc, suihku, kodinkoneen äänistä, tuskin muutkaan aikaisemmat kommentoijat, ne vaan aina vedetään tähän keskusteluun mukaan ja haukutaan niuhottajaksi. Asiassa on myös sellainen puoli, kun lasten kasvatus! Ei lasten kuulu saada mellastaa kotona surutta, vaan heitä kuuluu kasvattaa ottamaan huomioon muut ihmiset. Olen pitkään ihmetellyt, miksi lapset ovat nykyään niin vähän ulkona??? Heidän kanssaan ei jakseta/viitsitä touhuta tai ulkoilla. Ei liene suurikaan ihme, että energiaa puretaan hillittömällä riehumisella kotona. Pidän lapsista, mutta en siitä tuntitolkulla jatkuvasta juoksemisesta ja kiljumisesta, jota saan kuunnella päivittäin. En pidä itseäni niuhottajana, siedän paljon normaaleja ääniä. Normaalia ei kuitenkaan ole täysin tolkuton juokseminen, pomppiminen ja kiljuminen, vaikka kuinka kommentoisitte, että muuta metsään asumaan. Lapset kuuluu kasvattaa, eikä lisäkasvatus tunnu olevan pahaksi monille vanhemmillekaan. Asuminen kerrostalossa sujuu hienosti, kun kaikki huomioivat toisiaan.

Ei pitäisi saada. Tietty määrä ääniä täytyy kestää, mutta kyllä lapset täytyy opettaa siihen, että sisällä ei juosta ja riehuta, se tehdään ulkona. Jos tuota jatkuu pitkään, voit ottaa asian puheeksi naapurin kanssa ja sanoa, että meteli kuuluu tosi selvästi teille. Kaikki ei ehkä edes tajua asiaa.

Ne lapset pitäisi viedä ulkoilemaan.

Kunhan ei hiljaisuuden aikana tuota tee niin on ok. Olen itse lapseton, ja yläpuolellani asuu myös tuollainen meluava perhe, mutta ei minua haittaa yhtään, koska tosiaan hiljaisuuden aikaan klo 23-06 ei mölyä kuulu. Jotenkin kotoisaakin kuulla niitä elämisen ääniä, kun omassa sinkkukämpässä on niin kovin hiljaista. Pääosin sieltä ylhäältä kuuluu töminää, pallon pompottelua, kiljumista ja pianon epävireistä soittoa.

Me ei vanhempina jakseta tota menoa (emmekä siis oleta että akerran naapurikaan jaksaisi), joten menon yltyessä viemme lapsen ulos/rauhoitamme kirjoilla ta telkulla.

Normaaleja asumisen ääniä, saavat.

Ja hiljaisuuteen vetoavat, normaalit asumiseen kuuluvat äänet ovat sallittuja myös hiljaisuuden aikana, vessan vetäminen, suihkussa käynti jne.

Meillä ei juosta sisällä aamuisin, mutta kyllä uhmaikäinen saattaa heitellä tavaroita, joista kuuluu paukahdus tai 6v ei katso eteensä ja potkaisee vahingossa jonkin lelun vierimään portaita pitkin alas. Tytär on aina pahantuulinen aamuisin, joten yleensä itkee kaiken aikaa. Ei kestä edes sitä, että häneen katsotaan saati kosketaan ja veli tietenkin pyrkii toisinaan kiusaamaan ja tappelu on valmis. Uhmaikäisellä taas on kausi, että hakkaa kaikkea, myös päätänsä, seinään.

Näihin puututaan, mutta ääntä valitettavasti tulee väkisinkin. 

Ei pitäisi meluta hiljaisuuden aikana eli ainakaan ennen klo 7. Tosin tässä voi mielestäni yrittää olla ymmärtäväinen pienten lasten vanhempia kohtaan, että ihan joka pomppua ei aina ehdi estämään. Mun mielestä vkl-aamuina pitäisi lisäksi pyrkiä olemaan suht hiljaa -hkosti ainakin klo 9 saakka ja omani olen siihen opettanut, vaikka hiljaisuus päättyy klo 7.

Päiväsaikaan tapahtuvalle metelille ei taida mitään voida, ellei keskustelu vanhempien kanssa auta.