Millaisia vaikutuksia etäkoululla oli lapsiin?
Olemme kasvatustieteen opiskelijoita ja tutkimme viestintäkurssilla etäkoulun vaikutuksia. Haluaisimme kokemuksia ja kommentteja aiheeseen liittyen. Alla vielä analyysimme aiheesta. Pidetään kommenttikenttä asiallisena :)
1. Mitä on etäkoulu ja mitä keväällä tapahtui?
Maailmalla nopeasti levinnyt koronaviruspandemia sulki koulut Suomessa keskiviikkona
18.3.2020 hallituksen päätöksen myötä. Valkonen tiivistää Tampereen yliopiston artikkelissa
(2020) sen, mikä on etäkoulu ja mitä keväällä tapahtui. Kohdassa 1 kerrotaan artikkelin
pohjalta tietoa etäkoulusta ja lyhyesti sen seurauksista. Oppilaat siirtyivät etäopetukseen ja
opettajat etätöihin pienellä varoitusajalla, ja suomalaisista ison osan arki muuttui kertaheitolla
aivan erilaiseksi. Oppilaille tehtävät tulivat Wilma-viesteinä ja oppitunnit käytiin
videoyhteyksien varassa, sosiaaliset kontaktit jäivät pois arjesta. Yhtäkkiä jokaiselta pitikin
löytyä kotoa tarvittavat välineet etäopiskeluun, ja tietokoneen ääressä piti istua monta tuntia ja
olla koulussa. Digiloikka, joka maaliskuussa tehtiin, oli hyvin suuri niin oppilaiden kuin
opettajienkin puolesta.
Valkosen mukaan etäkoulusta jäi käteen kolkon tuntuiset oppitunnit sosiaalisen
vuorovaikutuksen jäädessä vain videoyhteyden päähän. Onnistumisen kokemuksia
oppimisessa jäi lähinnä niille, joiden itseohjautuvuus ja koulumenestys muutenkin olivat jo
hyvällä tasolla. Vaikeampaa etäkoulu oli niille, joilla oppiminen oli valmiiksi jo hankalaa.
Pienissä kunnissa huomattiin etäkoulun positiivisena vaikutuksena rahan säästyminen
koulumatkoista, kun esimerkiksi pitkältä tulevat käyvät koulua kotona. Samalla myös kaukana
asuvien koululaisten ajasta jää enemmän vapaa-ajalle, kun ei tarvitse matkustaa kouluun ja
takaisin. Etäkoulu on todennäköisesti muuttanut koulutoimintaa pysyvästi ja Valkonen
artikkelissaan kertoo Tampereen Yliopiston Professori Eero Ropon toivoneen, että koronan
jälkeisessä koulussa korostuisi globaali ja aiempaa nöyrempi näkökulma.
Kommentit (3)
Jatkuu
Sosiaaliset vaikutukset ovat olleet myös moninaisia. Opettajien ja muiden aikuisten tukea kaivattiin enemmän ja kavereiden tapaaminen jäi vähäiseksi. Kotona on vietetty enemmän aikaa, mikä on korostanut yhteisen ajan ja vanhempien kanssa tapahtuvan yhteistyön merkitystä. Toisille oppitunneilla kysyminen oli etäyhteyksin helpompaa kuin luokassa viittaaminen (Penttilä, 2020). Etäkoulujärjestely on ollut erityisesti helpotus kiusatuille. Ryhmässä tapahtuva kiusaaminen on vähentynyt merkittävästi verkkotyöskentelyyn siirryttäessä (Valkonen, 2020).
Koululaiset kokivat etäkoulun hyvin eri tavoin eikä tasa-arvo toteutunut koulujen tavoissa järjestää opetusta (Aalto, 2020). Aallon mukaan viidennes oppilaista kertoo, että Äidinkielessä, matematiikassa ja A1-kielissä ei järjestetty lainkaan opetusta videon välityksellä ja osa oppilaista on ollut ensisijaisesti kontaktissa opettajiinsa Wilman tehtävälistojen kautta. Risto Hotulainen arveli tämän paranevan parhaillaan käynnissä olevan syksyn myötä, mutta uutta tutkimusta ei ole ehditty tehdä. Kyselyitä on tarkoitus toistaa sitten kun pandemian jälkeen (Aalto, 2020). Poikkeusolot ovat vähentäneet lasten liikkumista noin 14 %. Normaalituloisten perheiden lapsista 7 % ei saanut kouluruokailun loputtua lämmintä tai ravitsevaa lounasta, kun 4 taas matalatuloisten perheiden lapsien kohdalla vastaava luku oli 13 % (Pelastakaa Lapset, 2020).
Etäkoulusta löydettiin kuitenkin myös positiivisia asioita. Huomattiin, että ilmankin opettajan valvovaa katsetta oppilaat osallistuivat kotioloissa opetukseen ahkerasti. Osa oppilaista koki chatissä kysymisen helpommaksi ja piristyi siitä, että aamulla sai nukkua pitempään (Penttilä, 2020). OAJ:n tekemän tutkimuksen (2020) mukaan valtaosa oppilaista tavoitetaan hyvin myös etäkoulussa. Etäkoulu loi myös uuden digisopeutumishaasteen opettajille, joista osa arvioi osaamisensa kasvaneen ja opettajien välisen yhteistyön lisääntyneet (Aalto, 2020).
4. Lähteet:
Aalto, M. (10.9.2020) Ensimmäiset tulokset selvillä: Näin etäkoulu vaikutti suomalaisiin koululaisiin. Helsingin Sanomat. Haettu 26.3.2020 osoitteesta https://www.hs.fi/kaupunki/art2000006631038.html
Pelastakaa Lapset Oy (2020) Lapsen ääni 2020. Pelastakaa Lapset. Haettu 26.3.2020 osoitteesta https://s3-euwest1.amazonaws.com/pelastakaalapset/main/2020/10/21163820…
Penttilä, P. (29.5.2020) Koronakevät tarjoili yllätyksen: koululaiset opiskelivat – ja jopa pitivät siitä! Suomen Kuvalehti. Haettu 26.3.2020 osoitteesta https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/koronakevat-tarjoili-yllatykse…
Valkonen, M. (12.8.2020) Korona on jo muuttanut koulunkäyntiä pysyvästi, ja muutoksen pitäisi vielä jatkua. Tampereen yliopisto. Haettu 26.3.2020 osoitteesta https://www.tuni.fi/unit-magazine/artikkelit/korona-jo-muuttanut-koulun…
Jatkuu
2. Etäkoulun vaikutuksia
Pandemian takia etäkouluun siirtyminen tapahtui hyvin nopealla aikataululla ja etäkouluun
siirtymisen vaikutuksia oli vaikea arvioida. Etäopiskelu vaati valtavasti käytännön järjestelyitä
ja sopeutumista niin opiskelijoilta kuin opettajiltakin jokaisella kouluasteella. Etäkoulun
vaikutukset etenkin peruskoululaisilla ulottuvat oppimiseen, psyykkiseen jaksamiseen,
sosiaalisiin suhteisiin sekä fyysisen aktiivisuuden laskemiseen.
Oppilaiden oman oppimisen arviointi etäkoulussa opiskellun kevään jälkeen oli ristiriitainen.
Helsingin Sanomien artikkelissa (Aalto, 2020) professori Risto Hotulaisen mukaan puolet
oppilaista oli omasta mielestään oppinut vähemmän ja opiskeluun oli kulunut enemmän aikaa
kuin lähiopetuksessa, kun taas osa oppilaista koki etäkoulun sopivan heille paremmin kuin
tavallisen koulunkäynnin. Artikkelissa Hotulainen arvioi kokeiden puuttumisen olevan syy
oppilaiden arvioon omasta heikosta oppimisestaan. Nuoret opiskelijat eivät välttämättä huomaa
oppivansa, elleivät he saa kokeen muodossa palautetta opituista asioista. Pelastakaa Lapset ry:n
tekemän Lapsen ääni 2020 –raportin (Pelastakaa Lapset ry, 2020) mukaan 17 % opiskelijoista
koki etäopiskelun vaikuttaneen tai heikentäneen opiskeluissa pärjäämistä paljon.
Etäkoulun ja poikkeusolojen koettiin vaikuttavan henkiseen hyvinvointiin monin tavoin.
Nukkumaanmeno oli venynyt noin neljänneksellä yläkouluikäisistä netin, sosiaalisen median
vuoksi ja myöhemmän aamuherätyksen vuoksi (Aalto, 2020). Lapsen ääni 2020 –raportin
mukaan ahdistus ja kuormitus olivat myös hyvin yleisiä tunteita sekä koulutehtävien jääminen
omalle vastuulle kuormitti oppilaita. Etenkin matalatuloisten perheiden lapset kaipasivat
enemmän tukea opettajilta ja vanhemmiltaan (Pelastakaa Lapset ry, 2020). Toisaalta vastuun
ottaminen omista opinnoista pakon alla on kasvattanut oppilaiden itsenäisyyttä ja pärjäämisen
kokemusta. Identiteetin rakentaminen ja vastuulliseksi kansalaiseksi kasvaminen kuuluvat
koulun normaaleihin tehtäviin, mutta niiden rakentuminen vaikeutuu merkittävästi, kun oppilas
ja opettaja eivät kohtaa kasvokkain (Valkonen, 2020).