Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Taas meni kaikki ylimääräiset rahat sukulaislasten joululahjoihin
07.12.2020 |
Mulla on 2 siskoa ja 1 veli ja heillä on yhteensä 8 lasta (+1 tulossa), iät 4-17. Olen itse pienituloinen pätkätöitä tekevä yksineläjä. Edellisjouluna sain kauheat huudot omalta äidiltä ja toiselta siskolta kun en ostanut vanhimmalle eli ripille päässeelle siskontytölle enää mitään lahjaa. Jokaiselle kahdeksalle lapselle piti siis tänäkin vuonna ostaa lahja ja niihin meni 20 € x 8 eli 160 € mikä oli mulle todella iso raha. Paketit piti vielä lähettää ympäri Suomea ja yksi ulkomaille niin yhteensä tää koko rumba maksoi mulle 200€ eli periaatteessa kaiken sen mitä olen pystynyt säästämään. Ei minua tietenkään kukaan kutsu jouluksi luokseen, mutta lahjoja kyllä odotetaan. En kyllä olisi menossakaan, koska menen mielelläni pyhäpäivinä töihin tienaamaan ekstraa.
Vanhin lapsista täyttää ensi vuonna 18, silloin hänet voi ainakin hyvällä syyllä jättää lahjalistasta pois?
Kommentit (153)
Ei ole mitään järkeä ostella sisarusten lapsille lahjoja, jos et ole kummi.
Sitä paitsi, kuinka moni lapsi oikeasti osaa oikeasti arvostaa jouluna saamiaan lahjoja? Jos se Emma-Isla 10 v saa lahjaksi toivomansa kännykän isovanhemmilta, niin siellä lahjakasassa olevat parinkympin lahjat ei paljoa lämmitä sen rinnalla. Paketista kuoriutuva dvd-leffa, muutamat lelut, yöpuku, kynsilakkasetti, korujen askartelupakkaus ja pörrösukat ei paljon lämmitä. Aika moni lapsi vaan repii paketit auki, eikä niistä pienemmistä lahjoista osata nauttia. Miksi siis tuhlata nuo rahat lasten lahjoihin, kun niitä ei arvosta lapsi eikä vanhempi "kun ei tullut sitä meidän toivomaa kallista lahjaa"? Osta mieluummin itsellesi jotain tarpeellista ja sano, että tarvitset nuo lahjarahat elämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En sinuna ostaisi lahjoja jokaiselle lapselle erikseen. Jos ihan välttämättä haluaa muistaa, niin ostaa jotain yhteiseksi iloksi, lautapeli tms. Jos sitten perheessä on kovin eri-ikäisiä lapsia, niin se on voi voi.
Vierailija kirjoitti:
En sinuna ostaisi lahjoja jokaiselle lapselle erikseen. Jos ihan välttämättä haluaa muistaa, niin ostaa jotain yhteiseksi iloksi, lautapeli tms. Jos sitten perheessä on kovin eri-ikäisiä lapsia, niin se on voi voi.
Ei yhtään lautapeliä enää ainakaan meille. Eikä muutakaan krääsää mikä lojuu sitten ympäriinsä. Minusta kummilapsille voi ja pitää ostaa lahjat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älytöntä, lopetettiin sisarusten kanssa toi rumba kun ekat lapset alotti koulun. Ostakoon kukin omilleen, päästään kaikki pienemmällä stressillä. Sama järjettömyys kun aikoinaan vaihdeltiin kavereiden kesken konvehtirasioita.
Joo, onhan se ihan älytöntä. Tuskin niitä muksuja edes kiinnostaa mitä siinä tädin/sedän paketissa on kun saavat niin paljon paketteja mummoilta ja papoilta jne.
Tuskin lapset edes huomaa onko Mirkku-tädiltä tullut lahjaa vai ei.
Mä en edes erään kummilapsen perheen kohdalla kysy koskaan lahjatoiveita, koska ovat aina yli 50 e hintaisia. Eräänä vuonna vein lapselle kylpypyyhkeen. Ei silloin lämmittänyt kummilapsen mieltä, mutta jo nyt vuosien ajan on puhunut, kuinka "kummi toi minulle tuon pyyhkeen". ja pyyhe on ollut ahkerassa käytössä. Eli ei ollut mikään hyvä lahja silloin, mutta käyttöön tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ei noin! Sanot nyt sukulaisillesi tiukasti, että sinulla on talous tiukilla, etkä käytä yhtään rahaa lahjoihin. Etkä suostu kuuntelemaan mitään haukkumisia. Ylitsesi on kävelty koko elämäsi ajan, joten tee nyt ryhtiliike, ja ilmoita, että et osallistu enää lahjarumbaan. Jos sukulaiset loukkaantuvat, anna loukkaantua, seuraava joulu on helpompi.
Näin juuri. Iskua voi loiventaa siirtymällä antamaan yhden perheen lapsille yhteisen lahjan (edullinen tietokirja, jättipussi karkkia, koko perheen elokuva dvd:llä/ 15e:n lahjakortti Netflixiin tai se suklaalevy). Tämä on hyvä vaihtoehto, jos tuntuu ihan mahdottomalta irtautua odotuksista kokonaan.
Perheelliset eivät taida useinkaan tulla ajatelleeksi, miten monelle perheettömät/lapsettomat kummit tai sukulaiset tulevat ostaneeksi joka vuosi joulu- ja synttärilahjoja saamatta ikinä mitään itselleen, edes joulukorttia tai henkilökohtaista kiitosta niistä lahjoista... Niistä kertyy vuosien mittaan pitkä penni, vaikka yhden lahjan hinta pysyisi parissa kympissä.
Minä lopetin sisarusten lapsille ostamisen kun laskin joskus, että pelkästään heidän lahjoihin olisi mennyt 300€ ennenkuin omille lapsille oli ostettu yhtään lahjaa. Ehdotin, että eiköhän jokainen voi käyttää sen rahan paremmin omien lastensa lahjoihin niin voidaan lopettaa tämä edestakaisin lähettely. Aivan pimeää touhua monissa perheissä.
Meillä ihan samoin. Olisi ostettavaksi 9 joululahjaa ja syntymäpäivälahjaa. Meillä on vastaavasti yksi lapsi. Jos joku haluaa ostaa lahjoja niin tehköön niin mutta meidän suunnasta ei onnistu.
Tuskin tämä on ainoa asia, jossa perheesi polkee sinua? Vaikutat olevan aika talutusnuorassa. Muista, että ainoa mitä voit muuttaa, on oma käytöksesi. Se heijastuu muihin, jotka eivät voi enää pompotella sinua kuten ennen. Jos haluat helpotusta ja onnellisuutta, opettele olemaan terveellä tavalla itsekäs. Aluksi se tuntuu itsestä siltä, kuin olisi liian itsekäs, mutta älä pelkää, et ole. Opi asettamaa rajoja, ensin itsellesi "haluan pitää säästöni itselläni", "minun vastuullani olisi hankkia lahjat omalle lapselleni". Ja sitten sama toisille, jos tulee riitaa. "En hanki tänä vuonna lahjoja, vaan lähetän joulukortit." Siinä pidät omat rajasi. Kokeile!
Oma kälyni tykkää ostaa lahjoja kaikille suvun lapsille, mutta asia on minulle täysin neutraali. Minussa ei aiheuttaisi tunteita, jos hän lähettäisikin vain kortin, sehän olisi myös kiva muistaminen. Pakkohan ei ole tehdä mitään. Jos suuttuisin, tai mieheni kälyni veljenä suuttuisi, oltaisiin aika ongelmaista sakkia. :D Ihan oikeasti. Älä ole likasanko. Projekti vie vähintään kuukausia, mutta aloita se tänä jouluna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa myös miettiä, mitä toi lahjojen ostelu pitkällä tähtäimellä tekee. Osaako se Väinömimosa arvostaa lahjoja tai kuinka todennäköisesti haluaa pitää suhun yhteyttä teiniä/aikuisena? Tuskin haluat olla liki 20 v lahja-automaatti, johon ei pidetä mitään yhteyttä enää myöhemmin.
Mitä ap saa lahjaksi heiltä. Harvinaista että joutuu ostamaan sisarustensa lapsille joululahjat. Moni ei osta sisaruksillekkaan. Miten ei ymmärretä jos on pienituloinen ihminen ja ei varaa ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ei noin! Sanot nyt sukulaisillesi tiukasti, että sinulla on talous tiukilla, etkä käytä yhtään rahaa lahjoihin. Etkä suostu kuuntelemaan mitään haukkumisia. Ylitsesi on kävelty koko elämäsi ajan, joten tee nyt ryhtiliike, ja ilmoita, että et osallistu enää lahjarumbaan. Jos sukulaiset loukkaantuvat, anna loukkaantua, seuraava joulu on helpompi.
Näin juuri. Iskua voi loiventaa siirtymällä antamaan yhden perheen lapsille yhteisen lahjan (edullinen tietokirja, jättipussi karkkia, koko perheen elokuva dvd:llä/ 15e:n lahjakortti Netflixiin tai se suklaalevy). Tämä on hyvä vaihtoehto, jos tuntuu ihan mahdottomalta irtautua odotuksista kokonaan.
Perheelliset eivät taida useinkaan tulla ajatelleeksi, miten monelle perheettömät/lapsettomat kummit tai sukulaiset tulevat ostaneeksi joka vuosi joulu- ja synttärilahjoja saamatta ikinä mitään itselleen, edes joulukorttia tai henkilökohtaista kiitosta niistä lahjoista... Niistä kertyy vuosien mittaan pitkä penni, vaikka yhden lahjan hinta pysyisi parissa kympissä.
Minä lopetin sisarusten lapsille ostamisen kun laskin joskus, että pelkästään heidän lahjoihin olisi mennyt 300€ ennenkuin omille lapsille oli ostettu yhtään lahjaa. Ehdotin, että eiköhän jokainen voi käyttää sen rahan paremmin omien lastensa lahjoihin niin voidaan lopettaa tämä edestakaisin lähettely. Aivan pimeää touhua monissa perheissä.
Meillä ihan samoin. Olisi ostettavaksi 9 joululahjaa ja syntymäpäivälahjaa. Meillä on vastaavasti yksi lapsi. Jos joku haluaa ostaa lahjoja niin tehköön niin mutta meidän suunnasta ei onnistu.
Minä olen ei-vapaaehtoisesti lapseton ja yhteensä 11 siskon tai veljenlasta, vielä niin että nuorimman ja vanhimman serkun välillä on ikäeroa 17 vuotta. Joka vuosi laitoin pitkän pennin näiden mukuloiden lahjoihin ja aina jotain pientä koko perheelle mukaan. Itse en saanut koskaan mitään heiltä, en edes viestiä, että paketti oli tullut perille. Itsestäänselvyytenä pidettiin, että paketti tulee kunnes viime jouluna en lähettänyt kenellekään mitään. Joulun välipäivinä tuli kaikilta viestejä, että onkohan paketti hukkunut matkalla kun ei ole vielä näkynyt mitään. Laitoin takaisin viestiä, että tänä vuonna en lähettänyt mitään. Vastaukseksi sain kasan "aijaa, ok"-viestejä.
Ostakoot itse. Laitat yhdelle perheelle suklaarasia tai kaksi ja se on siinä. Siinä kun suuttuvat, puhelin kiinni ja nautit joulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän aikuisten pidä ymmärtää että kaikilla ei ole varaa / aikaa / halua ostaa lahjoja toisten lapsille. Aikuiset voivat onneksi keskustella ja sopia asioista. Esimerkiksi sopia ettei osteta ristiin lahjoja ja jokainen järjestää omille lapsilleen juuri sellaiset lahjat kuin haluavat. Isovanhemmilta sitten voisi odottaa tasapuolisuutta että kaikkien lapsia kohdeltaisiin tasapuolisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ei noin! Sanot nyt sukulaisillesi tiukasti, että sinulla on talous tiukilla, etkä käytä yhtään rahaa lahjoihin. Etkä suostu kuuntelemaan mitään haukkumisia. Ylitsesi on kävelty koko elämäsi ajan, joten tee nyt ryhtiliike, ja ilmoita, että et osallistu enää lahjarumbaan. Jos sukulaiset loukkaantuvat, anna loukkaantua, seuraava joulu on helpompi.
Näin juuri. Iskua voi loiventaa siirtymällä antamaan yhden perheen lapsille yhteisen lahjan (edullinen tietokirja, jättipussi karkkia, koko perheen elokuva dvd:llä/ 15e:n lahjakortti Netflixiin tai se suklaalevy). Tämä on hyvä vaihtoehto, jos tuntuu ihan mahdottomalta irtautua odotuksista kokonaan.
Perheelliset eivät taida useinkaan tulla ajatelleeksi, miten monelle perheettömät/lapsettomat kummit tai sukulaiset tulevat ostaneeksi joka vuosi joulu- ja synttärilahjoja saamatta ikinä mitään itselleen, edes joulukorttia tai henkilökohtaista kiitosta niistä lahjoista... Niistä kertyy vuosien mittaan pitkä penni, vaikka yhden lahjan hinta pysyisi parissa kympissä.
Hyvä kompromissi tuo yhteinen lahja! Myös vaikkapa 1000 palan palapeli tai lautapeli koko perheelle on yleensä mieluisa lahja ja antaa yhteistä tekemistä netissä nyhjäämisen sijaan. Pelit voivat olla kalliita, mutta kyllä niitä saa edullisestikin vaikka Prismasta tai Tokmannilta. Itsellekin jäänyt mieleen joululomista lapsena se, että tehtiin yhdessä perheenjäsenten kanssa palapeliä. Pienemmät tekevät mukana sen, minkä osaavat, etsivät reunapaloja tai lajittelevat eri värisiä paloja ja siinä sitä oppii visuaalista hahmotusta ja kärsivällisyyttä. :)
Suvut ja perinteet on niin erilaisia, meillä toisella puolella lahja viedään ihan kaikille puolitutuille ja naapureillekin ja toisella puolella yllättyivät kun vein kummilapselle joululahjan. Ennen lähetin serkun lapsille lahjat, mutta enää en jaksa, varsinkin kun tiedän että lahjoja riittää muutenkin. Jos heillä olisi huonompi tilanne, silloin olisin jatkanut lähettämistä. Nykyisin annan lahjan vain lähipiirille ketä tapaan joulupyhinä ja ihan hyvin on mennyt. Jos joskus saan lapsia, en kyllä kerjää keneltäkään lahjoja heille.
Vierailija kirjoitti:
Tapa lahjoa kaikki sukulaislapset taitaa olla syntynyt vasta 2010-luvulla.
Itse olin 80-luvulla ns. lahjansaanti-ikäinen ja kyllä meillä perheet joissa oli suunnilleen samanikäisiä lapsia lähetteli pienet paketit lapsille. Tosin oli siinä useita kummeja riistiin. Eikä siis kaikki sukulaislapset kun syystä tai toisesta ne perheet joissa oli hieman vanhempia lapsia eivät olleet paljon muutenkaan yhteyksissä, suunnilleen kerran kesälomalla kyläilivät jommassa kummassa suunnassa.
Itse olen hankkinut joululahjoja ei vain kummilapselle vaan myös pari vuotta nuoremmalle sisarukselleen. Jossain iässä lapset alkavat verrata minkä verran toinen sai paketteja niin minusta olisi ikävä olla se joka aiheutti pienelle pettymyksen. Lisäksi nämä vierailevat yksien isovanhempien luona aattona ja toisten joulupäivänä niin pääsin noin mukaan pienten jouluriemuun kun itsellä ei lapsia ole.
Vanhempansa ovat sikäli fiksuja että ihan pienenä lahjatoiveisiin vastasivat suunnilleen että jos jotain niin esim. vaatteita koko se-ja-se. Siis vähän isompia vaatteita eli ihan käyttöön menevää. Myöhemmin ovat sanoneet etteivät tarvitse ainkaan leluja kun kaikkea on nurkat täynnä mutta aina olen jotain keksinyt.
Ainoa mistä voisin antaa kielteistä palautetta että kun lapset on jo isompia niin eivät ole opettaneet että voisi kummille edes kortin lähettää.
Minä ajattelin viime vuonna, että olisin ostanut kaikille sisarusten lapsille Kinder-joulusuklaat, mutta kun lapsia on 13 (kahdessa perheessä bonuslapsia), niistäkin olisi tullut aivan järkyttävä summa. Ostin sitten kasan karkkirasioita ja kokosin joka perheelle yhden yhteisen paketin. Itse en saa sisarusten perheiltä muuta kuin kummilapsen tekemän kortin ja uusimman koulukuvan. Niitä toki arvostan paljon.
En voi ymmärtää pakkolahjontaa! Taivas ei putoa niskaasi jos lopetat tuon älyttömän rumban, äitisikin
tottuu parin vuoden jälkeen ajatukseen.
Kasvatat selkärangan ja lähetät vain joulukortit sukulaisille.
Sulla on kyllä karmea perhe, miksi tosiaan tuollaisille mitään lahjoja antaisit. Toisaalta ymmärrän että käytöstä voi olla vaikea yhtäkkiä muuttaa.
Meidän perheessä on ollut tapana että ostellaan lapsille lahjoja, eli mä myös olen ostanut siskojen lapsille. Itse lapseton, molemmilla siskoilla kaksi lasta. Toisen lapset kyllä nyt jo niin vanhoja että heille en enää anna kuin korkeintaan suklaata tms. En edes keksisi mitään, ja jos heillä jotain toiveita on niin todella kalliita. Toisen siskon lapset ovat vielä niin pieniä, että heille on ihan kiva jotain hankkia. Vaikka toisaalta saavat kyllä muutenkin niin paljon lahjoja, että ihan hyvin voisin jättää ostamatta! En oikein jaksa uskoa että perheenjäseneni tekisivät numeron siitä. Meillä on siis tapana kokoontua yhteen lasten syntymäpäivinä ja jouluna. Jos pitäisi lähetellä paketteja niin tuskin lähettäisin. Olen myös itse saanut pieniä lahjoja siskoilta, joten en koe tilannetta epäoikeudenmukaiseksi.
Alue: Aihe vapaa
Ei niin, itse ostan joka joulu muutaman. Ei niihin tarvitse myöskään upottaa järjettömiä summia.