Onko ajattelusi pään sisäistä puhetta?

Vierailija kirjoitti:

Koko ajan käy jonkinlainen puhe pään sisällä ja useampien henkilöiden toimesta välillä.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omat ajatukseni ovat abstrakteja informaatioimpulsseja, ja minulle sana ajatus on aina tarkoittanut nimenomaan tällaista. Vasta muutama vuosi sitten selvisi, että useimmat oikeasti mielessään näkevät, kuulevat, haistavat ja vaikka mitä. Jännä tunne ymmärtää, miten hirveän eri lailla oma pää toimii. Onkohan täällä ketään muuta, joilla näitä pään sisäisiä "aistihavaintoja" ei ole ollenkaan?

Minäkään en puhu, näe, kuule, jne päässäni ja hyvin sujuu ajattelu.

Ymmärrän. Millainen ihminen olet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omat ajatukseni ovat abstrakteja informaatioimpulsseja, ja minulle sana ajatus on aina tarkoittanut nimenomaan tällaista. Vasta muutama vuosi sitten selvisi, että useimmat oikeasti mielessään näkevät, kuulevat, haistavat ja vaikka mitä. Jännä tunne ymmärtää, miten hirveän eri lailla oma pää toimii. Onkohan täällä ketään muuta, joilla näitä pään sisäisiä "aistihavaintoja" ei ole ollenkaan?

Minäkään en puhu, näe, kuule, jne päässäni ja hyvin sujuu ajattelu.

Sisäinen maailma on ainakin minulla ihanan rauhallinen. Itse tajusin jossain vaiheessa senkin, että monille meditaatiota harrastaville ihmisille tämä hiljainen pää on melkein utopistiselta tuntuva tavoite ja unelma.

Kyllä, sitä hiljaisuutta monet tavoittelevat sillä kaikki sisäinen myllerrys on kuormittavaa sekä väsyttävääkin helposti. Riippuu tietenkin millaista se on ja kuinka kauan jatkuu, joskus se rentoutuminen voi olla haastavaa. Sama sitten taas jos keho on stressaantunut ja kierroksilla, voi olla liian rauhaton ja levoton olo rentoutumiselle. Aina ei vain onnistu. Sisäinen rauha on kiitollisuuden aihe. Puhdistakaamme siis itseämme jotta osaisimme myös rentoutua ja levätä rauhassa, se tulee ehdottomasti hyvinvointia. Kun mieli on rauhallinen, hiljainen ja kirkas, ajatukset tulevat puhtaammin ja selkeämmin läpi myöskin. Olennaista myös keskittymisen ja ajattelemisen kannalta koska ei ole häiriötekijöitä. Tarkkuutta vaativat työt vaatisivat sisäistä rauhaa ja turvallisuuden tunnetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen ajattelu on päänsisäistä puhetta.

Katsos, kun kaikilla ei ole sitä päänsisäistä puhetta. Siitä tässä juuri keskustellaan. Minä en käy mitään vuoropuhelua päässäni enkä muodosta mitään lauseita mielessäni, että "soitanpas nyt äidille ja menenpä vessaan", tms. mitä se päänsisäinen puhe sitten teillä toisella tavalla ajattelivilla onkaan. Juuri se tässä onkin niin jännittävää, että ihmiset ajattelevat niin eri tavalla. Kuten aloituksessakin luki, että selvästi on mahdotonta ymmärtää sitä toisenlaista tapaa ajatella, kun se on niiin erilaista kuin se oma tapa.

Eli toimit kuin sokea automaatti? Väitätkö nyt tosissasi, ettei ajattelu muka ole sisäistä puhetta? Kuulla itsensä puhuvan, eikä ihminen sinusta todellakaan kuule omaa

Ilmeisesti meitä on vähemmän mutta sisäisen puheen puute ei kerro tyhmyydestä vaan päinvastoin. En ole todellakaan tyhmä ihminen, toimin hyvin luonnolliseksi ja ymmärrän hyvin asioita. Minuakin on kyllä luultu tyhmemmäksi kuin olen, se saattaa yllättää sillä en varmastikaan näytä sellaiselta älykkäältä ihmiseltä kuin oletettaisiin tai niin fiksulta sitten. En ole siis koskaan kuullut sisäistä puhetta eikä minulla ole esimerkiksi psyykkisiä ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen ajattelu on päänsisäistä puhetta.

Katsos, kun kaikilla ei ole sitä päänsisäistä puhetta. Siitä tässä juuri keskustellaan. Minä en käy mitään vuoropuhelua päässäni enkä muodosta mitään lauseita mielessäni, että "soitanpas nyt äidille ja menenpä vessaan", tms. mitä se päänsisäinen puhe sitten teillä toisella tavalla ajattelivilla onkaan. Juuri se tässä onkin niin jännittävää, että ihmiset ajattelevat niin eri tavalla. Kuten aloituksessakin luki, että selvästi on mahdotonta ymmärtää sitä toisenlaista tapaa ajatella, kun se on niiin erilaista kuin se oma tapa.

Eli toimit kuin sokea automaatti? Väitätkö nyt tosissasi, ettei ajattelu muka ole sisäistä puhetta? Kuulla itsensä puhuvan, eikä ihminen sinusta todellakaan kuule omaa

Olet oikeassa, ei sitä mitenkään itse muunneta tai päätetä kuuluuko äänellä vai ei. Hiljaisuus kaiken metakan osalta on täysin normaalia ja luonnollista. Luonnollisin ihminen toimii aistiensa varassa mutta jos kuulee sisäisesti jotakin niin ei sekään todellakaan huono asia ole. Vaaratkin saattavat varoitella tai saamme tietoa erityistilanteissa jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen ajattelu on päänsisäistä puhetta.

Katsos, kun kaikilla ei ole sitä päänsisäistä puhetta. Siitä tässä juuri keskustellaan. Minä en käy mitään vuoropuhelua päässäni enkä muodosta mitään lauseita mielessäni, että "soitanpas nyt äidille ja menenpä vessaan", tms. mitä se päänsisäinen puhe sitten teillä toisella tavalla ajattelivilla onkaan. Juuri se tässä onkin niin jännittävää, että ihmiset ajattelevat niin eri tavalla. Kuten aloituksessakin luki, että selvästi on mahdotonta ymmärtää sitä toisenlaista tapaa ajatella, kun se on niiin erilaista kuin se oma tapa.

Eli toimit kuin sokea automaatti? Väitätkö nyt tosissasi, ettei ajattelu muka ole sisäistä puhetta? Kuulla itsensä pu

Korjaan, toimin hyvin luonnollisesti.

Juttelen mutten kuule ääniä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko ajan käy jonkinlainen puhe pään sisällä ja useampien henkilöiden toimesta välillä.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Eri. Onko sama kuin juttelisi jonkun kanssa muttei kuulu ääniä.

Psykologian proffa väitti yliopistossa että ajattelu on mahdotonta ilman kieltä mutta kokemuksesta minä (ja monet muut) tietävät ettei se pidä paikkaansa.

On sanoja, enkä pysty käsittämään miten muuten voisi ajatella kuin sanoilla. Jos joku sanoo että ajattelu on abstraktimpaa, niin ovatko ajatukset symboleja ja tulevatko ne ääninä vai mielikuvina?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko ajan käy jonkinlainen puhe pään sisällä ja useampien henkilöiden toimesta välillä.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Eri. Onko sama kuin juttelisi jonkun kanssa muttei kuulu ääniä.

En tiedä. Jotkut kyllä puhuvat itsekseen vähän kuin itsensä kanssa keskustellen. Tämä kiinnostaisi minua erityisesti, tiedostan vain sen että monet pelkäävät puhua muille kun on sitä pahantahtoisuutta. Se on harmi. Joku on palstalla kertonut tälläisestä ja tiedostan että on paljon sisäisiä aspekteja jotka vaikuttavat ihmisessä, kaikki kiinnostaisi minua. En tuomitse enkä arvostele, olen tutkiva ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Psykologian proffa väitti yliopistossa että ajattelu on mahdotonta ilman kieltä mutta kokemuksesta minä (ja monet muut) tietävät ettei se pidä paikkaansa.

Mitä hän tarkoitti tällä? 

Minulla sisäinen "puhe" ei ole lähelläkään oikeaa korvilla kuultavaa puhetta, mutta kuitenkin koko ajan joku/jokin siellä mielessä papattaa menemään :D. Mielessäni ei ole siis koskaan hiljaista, jos olen hereillä, ajatukseni laukkaavat tauotta. Ja kyllä, se on ON todella rasittavaa joskus. 

Kuvailisin tätä sisäistä ajatteluani "puheen" ja mielikuvien sekamelskana, mutta tosiaan puhe ei ole korvin kuultavaa vaan paremminkin ajattelen sanoja. Minulla ei siis ole sisäistä ääntä, omaani eikä kenenkään muunkaan, mutta silti mielessäni on koko ajan nimenomaan sanoja. Saatan käydä pitkiä keskusteluja itseni kanssa, tai miettiä vaikkapa universumin syntyä tai Taylor Swiftin uusinta levyä tai sitä hyvää suklaata jota joskus sai lähikaupasta tai sitä virhettä jonka tein vuonna 1999, tai mitä syön lounaaksi tai mitä äitini sanoi minulle viime viikolla... jne jne. Virta on loputon, ja tämä on nimenomaan verbaalista.

Kuitenkin tähän sekoittuu myös visuaalinen puoli ja mielikuvia/vaistoa/sanattomia reaktioita. Jos vaikkapa muistan yhtäkkiä että ai niin minun piti soittaa äidille klo 17, ja nyt kello on jo viisi yli, en ajattele tätä verbaalisesti vaan mielessäni välähtää mielikuva kellosta, lupauksestani, äidistäni ja sitten käsi tarttuukin jo puhelimeen. Tai jos havahdun koneella työskennellessäni ovikellon soittoon, mielikuva välähtää tilaamastani tuotteesta, postin toimitusajasta, postinjakajasta oven takana ja siitä että nyt nousen ylös ja menen avaamaan oven. 

Mielessäni elää siis vahvasti sekä verbaalinen tauoton papatus että visuaalinen konseptien ja mielikuvien nopea käsittely. Miten yleistä tällainen sitten on, kukapan sen tietäisi...

Vierailija kirjoitti:

Psykologian proffa väitti yliopistossa että ajattelu on mahdotonta ilman kieltä mutta kokemuksesta minä (ja monet muut) tietävät ettei se pidä paikkaansa.

Milloin olet ollut täysin kieletön ja miten silloin ajattelit? Kukaan ei muista vauva-aikaansa joten sitä ei voi laskea tähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykologian proffa väitti yliopistossa että ajattelu on mahdotonta ilman kieltä mutta kokemuksesta minä (ja monet muut) tietävät ettei se pidä paikkaansa.

Mitä hän tarkoitti tällä? 

Mä tajuan tämän itse niin, että myös ilman puhetta/sanoja ajattelevat silti ovat oppineet kaiken ns. järkitietonsa kielen kautta. Kaikki abstraktit konseptit, pohdinta, filosofia, ihmisyyden ydin ja se mikä erottaa meidät eläimistä perustuu nimenomaan kieleen. Lisäksi myös suurin osa matalatasoisemmista jokapäiväisistä toiminnoistamme on kielen varassa. Tietenkin ihminen oppisi myös ilman kieltä matkimalla elämän toiminnot mutta siihen se jäisi. Siksi myös mielikuva-ajattelijat käytännössä pystyvät ajatteluunsa vain koska ovat ihmisiä joilla on kieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko ajan käy jonkinlainen puhe pään sisällä ja useampien henkilöiden toimesta välillä.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Eri. Onko sama kuin juttelisi jonkun kanssa muttei kuulu ääniä.

Onko sama kuin joku kappale soi päässä? Eihän sekään oikeasti kuulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko ajan käy jonkinlainen puhe pään sisällä ja useampien henkilöiden toimesta välillä.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Eri. Onko sama kuin juttelisi jonkun kanssa muttei kuulu ääniä.

Onko sama kuin joku kappale soi päässä? Eihän sekään oikeasti kuulu.

Sekin voi kuulua. Erilaisia melodioitakin voi kuulla mutta ei niitäkään aina kuule äänellä.

Itselläni ainakin on kokonainen komitea tai armeija pään sisäisiä keskusteluja, voin esimerkiksi omista ongelmistani pitää päänsisäisen keskustelut vaikka terapeutin kanssa jos tarvis vaatii... Pidän näitä keskusteluja oikeastaan aika mielenkiintoisina ja eipä tarvi ulkopuoliselle maksaa kuuntelemisesta :D

Ei mutta unissani jopa laulan.

Vierailija kirjoitti:

On sanoja, enkä pysty käsittämään miten muuten voisi ajatella kuin sanoilla. Jos joku sanoo että ajattelu on abstraktimpaa, niin ovatko ajatukset symboleja ja tulevatko ne ääninä vai mielikuvina?

Symboleja ja mielikuvia ainakin. Itse koen ymmärtäväni kumpaakin tapaa, koska puhetta kuuluu, mutta ei aina, vaan myös sanattomia ja hiljaisia mielikuvia. Niinkö eka sivulla joku kuvas, että kokonaisuus jostain monimutkaisesta asiasta saattaa hahmottua abstraktina konseptina ja sen ajatuksen kyllä käsittää sellaisenaan, mutta sitten kun se pitäis selittää sanoina jollekin toiselle, tässä kohtaa täytyy vähän mietiskellä. Mulla käy joskus noin, ja just sillon saatan toivoa, että olis helpompi jos tää ajatus olis tullut sanallisesti.