Lue keskustelun säännöt.
Poikkeuksellisen korkea äo - Miten vaikuttanut elämääsi?
Onko täällä ihmisiä, jotka ovat testanneet älykkyysosamääränsä ja saaneet korkeat pisteet? Miten se näkyy sun elämässä, millaisissa tilanteissa tiedostat asian itse, kuinka olet oppinut elämään erityisyytesi kanssa?
Olen itse nelikymppinen nainen, perheellinen, yliopistokoulutettu ja johtavassa asemassa. En ikinä ole ajatellut olevani poikkeuksellisen älykäs. Elämässä oli kuitenkin joitakin erikoisia tilanteita ja juttuja, joissa jouduin miettimään, miksi käyttäydyn kuten käyttäydyn tai miksi tuntuu tältä. Puhuin asiasta tutun psykologin kanssa joskus viinipäissäni ja hän kysyi, onko älykkyysosamäärääni ikinä testattu. Hetken pohtimisen jälkeen kävin virallisessa testissä ja sain tulokseksi 125 eli sen mukaan olen keskimääräistä älykkämpi. En nero tai mikään superihminen, mutta tulos on parempi kuin yli 90 prosentilla ihmisistä.
Nyt sitten mietin, että miten tätä kannattaisi hyödyntää ja millaisia eväitä tämä antaa niihin elämän pikkuerikoisuuksiin, joiden takia alunperin rupesin asiaa edes selvittämään. Jonkinlainen vertaistuki olisi tarpeen, mutta esim. Mensan toiminta ei kiinnosta.
Kommentit (1386)
Siten, että mulla ei ole tarve kertoa olevani fiksu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä kun täällä on jokaisella joku tarkka numero.
Minä kävin neuropsykologin luona viettämässä päivän eikä sieltäkään numeroa tullut.
Wais + muut jutut tehtiin. (adhd -tutkimukset) .
Sanallinen arviointi sitten palautteessa.
Sitä ei kirjata lausuntoon enää kovinkaan usein, mutta kyllä sullakin se numero siellä testipapereissa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä kun täällä on jokaisella joku tarkka numero.
Minä kävin neuropsykologin luona viettämässä päivän eikä sieltäkään numeroa tullut.
Wais + muut jutut tehtiin. (adhd -tutkimukset) .
Sanallinen arviointi sitten palautteessa.
Kun se ei ole ÄO-testi, joten et numeroakaan saa. Monessa asiassa käyttökelpoisempi kuin ÄO-testi tosin.
Se on nimenomaan se ainoa oikea ÄO-testi. Mensan testi mittaa vain kapeaa osaa älykkyydestä, Wais kokonaisälykkyyden.
Eräs perhetuttu on käynyt testeissä ja todettu erittäin älykkääksi. Sitä sItten jauhaa joka tapaamisissa. Äänessä koko ajan. Ei kuuntele muita yhtään. Lisenssiaattitason koulutus.
Että voi olla raskas ihminen. Mikäli älykkyys näkyy noin niin ei ole kaksinen arvo ihmiselle.
Mitään numeroa ei waissista kirjata , eikä ole mitään salaisia papereita mitä ei anneta testattavalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viinaa ja yksinäisyyttä. Ei kannata.
Vierailija kirjoitti:
Mun älykkyysosamäärällä pääsisi sinne Mensaan, mutta ei ole koskaan kiinnostanut.
Lähinnä korkea äo on haitannut elämää. Lapsena koulukiusattu, koska erilainen. Aina tylsistynyt, koska tekeminen loppui kesken. Ja totaalinen järkytys lukiossa; sukset ristiin useamman opettajan kanssa, koska ilmeisesti kokivat minut uhkana omalle egolleen. Muun muassa tein läksyni "epäilyttävän hyvin, ethän vaan huijaa?" ja sun muuta älytöntä.
Yliopistoon en sopinut ollenkaan. Ääliömäisyyksissäni menin humanistiselle puolelle, lukemaan ainetta, jonka piti olla älykölle sopiva, mutta järkytyksekseni totesin, että keskustelua ei haluttu, kritiikkiä ei sulatettu, uusia tapoja ajatella väheksyttiin, ja kaikkien oletettiin olevan kaikesta samaa mieltä. Huokaisin helpotuksesta, kun valmistuin.
Opiskelujen jälkeen olen myös todennut, että työelämässä ei ole yhtään sen helpompaa kuin opiskellessa. Parhaiten pärjää keskiverto, ellei sitten perusta omaa yritystä ja ole oma pomonsa.
Voin hyvin ymmärtää ongelmasi. Itsellänikin on keskimääräistä korkeampi älykkyysosamäärä, ei kuitenkaan ihan Mensa-tasoa (en ole käynyt testeissä paitsi nettitestit ja työelämän testit). Mutta minulla on eräs läheinen, jolla on todella korkea äö, ja ongelmasi kuulostavat tutuilta. Hän on kuitenkin pärjännyt elämässä hienosti ryhtymällä yrittäjäksi. Ihme kyllä hänellä on hyvät sosiaaliset taidot kaikesta kiusaamisesta ja vähättelystä huolimatta. Koulussa kaverit kadehtivat moniosaajaa, jonka todistuksessa oli lähinnä kymppiä. Siinä ei ystävällinen ja rauhallinen käytös muita kohtaan auttanut. Isoegoisimmat opettajat olivat kuin tätä henkilöä ei olisikaan. Hän oli ilmaa. Työelämässä sama kaava. Olen iloinen, että hänellä on nykyään menestyvä yritys ja sitä kautta voi käyttää koko potentiaaliaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haha....katkerat miinustelijaidiootit taas liikkeellä. Tää näyttää hyvin, miten iso tabu sattumoisin korkea äo on ja miten keskinkertaisesti tyhmät kuvittelee, että eihän toi oo älykäs, kun se ei puhu ja osaa tätä ja tota.
En jaksa kuunnella typeriä ihmisiä sekä päivänselviä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä tavalla on vaikuttanut, että minua on pidetty usein tyhmänä ja minulle on naurettu. Ei mitään iloa poikkeuksellisen korkeasta mitatusta äo:sta.
Tulee mieleen se, että kun jotkut ihmiset uskovat siihen, että syövät terveellisesti ja mainostavat sitä. Vaikka todellisuudessa eivät syö niin terveellisesti. Ainakaan niiden puolesta jotka syövät terveellisesti. Eli riippuu siitä kenen näkökulmasta katsoo asiaa ja on se harhakuvitelma, mikä nyt olikin sen nimitys...
Toivon, että olisin saanut lahjaksi enemmän älykkyyttä. Kun joskus kun katsoo omaa historiaa niin voin todeta etten ole aina ollut terävin kynä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Shakkinero ja ex-pertti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä, henkisesti laiska ja kovaääninen väittää usein olevansa "sosiaalisesti älykäs". Tosiasiassa se tarkoittaa opittua vittuilumallia.
Toisaalta on tutkittu että ulkoa opittu toimiva diagrammi, koodi tai toimintamalli on tehokkain tapa ratkaista ongelma. Älykäs saattaa luontaisesti ratkaista ongelman, mutta mallit voi opetella valmiiksi ulkoa jos muistikapasiteettia löytyy riittävästi.
Tällä tavoin esimerkiksi shakkipelissä voitetaan älykkäämpi henkilö.
Jos älykkään voittaa valmiilla mallilla, niin älykäs on jäänyt toiseksi. Silloin henkilön älykkyyttä on kyseenalaistettu.
On olemassa valmiita kaavoja, jotka ulkoa opettelemalla saavutetaan korkeampi älykkyys ongelman ratkaisussa. Tietokone shakkipelissä on hieno esimerkki tästä.
Täynnä erilaisia valmiita malleja tai diagrammeja.
Tämä toimii monien pelien ja ongelmaratkaisujen kohdalla hyvin.
Opettele ulkoa muutama toimiva vittuilumalli ja voitat älykkäämmät aina.
Älykkydessä on kyse muiden voittamisesta.
Älykkyys mitataan sillä että toinen jää toiseksi.
Minulle älykkyys on aina vaikuttanut elämään eräänlaisena pelinä, jossa älykkyys todistetaan voittamalla ja ratkaisemalla ongelma.
Minua ei kiinnosta "muiden voittaminen" tai ylipäätään, mitä muut minusta ajattelevat.
Minuun vetoaa ongelmanratkaisu. Nautin kun löydän ongelmaan uuden lähestymistavan, joka solmu aukeaa.
Shakkinero ja ex-pertti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä, henkisesti laiska ja kovaääninen väittää usein olevansa "sosiaalisesti älykäs". Tosiasiassa se tarkoittaa opittua vittuilumallia.
Toisaalta on tutkittu että ulkoa opittu toimiva diagrammi, koodi tai toimintamalli on tehokkain tapa ratkaista ongelma. Älykäs saattaa luontaisesti ratkaista ongelman, mutta mallit voi opetella valmiiksi ulkoa jos muistikapasiteettia löytyy riittävästi.
Tällä tavoin esimerkiksi shakkipelissä voitetaan älykkäämpi henkilö.
Jos älykkään voittaa valmiilla mallilla, niin älykäs on jäänyt toiseksi. Silloin henkilön älykkyyttä on kyseenalaistettu.
On olemassa valmiita kaavoja, jotka ulkoa opettelemalla saavutetaan korkeampi älykkyys ongelman ratkaisussa. Tietokone shakkipelissä on hieno esimerkki tästä.
Täynnä erilaisia valmiita malleja tai diagrammeja.
Tämä toimii monien pelien ja ongelmaratkaisujen kohdalla hyvin.
Opettele ulkoa muutama toimiva vittuilumalli ja voitat älykkäämmät aina.
Älykkydessä on kyse muiden voittamisesta.
Älykkyys mitataan sillä että toinen jää toiseksi.
Minulle älykkyys on aina vaikuttanut elämään eräänlaisena pelinä, jossa älykkyys todistetaan voittamalla ja ratkaisemalla ongelma.
Sinä et puhu nyt älykkyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Shakkinero ja ex-pertti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä, henkisesti laiska ja kovaääninen väittää usein olevansa "sosiaalisesti älykäs". Tosiasiassa se tarkoittaa opittua vittuilumallia.
Toisaalta on tutkittu että ulkoa opittu toimiva diagrammi, koodi tai toimintamalli on tehokkain tapa ratkaista ongelma. Älykäs saattaa luontaisesti ratkaista ongelman, mutta mallit voi opetella valmiiksi ulkoa jos muistikapasiteettia löytyy riittävästi.
Tällä tavoin esimerkiksi shakkipelissä voitetaan älykkäämpi henkilö.
Jos älykkään voittaa valmiilla mallilla, niin älykäs on jäänyt toiseksi. Silloin henkilön älykkyyttä on kyseenalaistettu.
On olemassa valmiita kaavoja, jotka ulkoa opettelemalla saavutetaan korkeampi älykkyys ongelman ratkaisussa. Tietokone shakkipelissä on hieno esimerkki tästä.
Täynnä erilaisia valmiita malleja tai diagrammeja.
Tämä toimii monien pelien ja ongelmaratkaisujen kohdalla hyvin.
Opettele ulkoa muutama toimiva vittuilumalli ja voitat älykkäämmät aina.
Älykkydessä on kyse muiden voittamisesta.
Älykkyys mitataan sillä että toinen jää toiseksi.
Minulle älykkyys on aina vaikuttanut elämään eräänlaisena pelinä, jossa älykkyys todistetaan voittamalla ja ratkaisemalla ongelma.
Wov, todella raadollinen näkemys. Kilpailkaa te älykkäät vain keskenänne ja algoritmien (diagrammien, tsih!) kanssa.
Enpä taida tuntea yhtään oikeasti älykästä ihmistä, joka jakaisi tuon kirjoittajan mielipiteen. Joten älä älykkäitä syytä tuosta.
Olen melko varma, että tuon kirjoittaja on sama kaveri kuin joka on useammassa aiemmassa ketjussa jakanut näkemyksiään älykkyydestä. Niiden mukaan vahva kaveri on oikeasti älykkäämpi kuin älykäs, koska vahva voi halutessaan lyödä älykästä turpiin. Harva ihminen, jonka ympäristökin tunnustaa älykkääksi, ajattelee noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä 140. Henkisesti aika yksinäistä, vaikka ystäviä löytyykin. En ole mikään nero, mutta tarpeeksi fiksu turhautuakseni maailman menosta ja epäloogisuuksista. Asiaa hankaloittaa vielä nuori ikä, kun ihmiset välillä puhuu vieläkin kuin typerälle (olen 25-vuotias nainen). Onneksi netti "pienentänyt" maailmaa, ja näin pystyy käymään syvällisempiä keskusteluja ihmisten kanssa, joita ei muuten tapaisi.
Tuskin ymmärrät maailman menosta paljon mitään, ellet olet viettänyt tähän astista elämääsi erittäin vahvasti nenä kiinni kirjoissa. Ymmärtämys vaatii perehtymystä, pelkkä korkea äo ei paljon vielä auta. Ikä tuo myös perspektiiviä. 15 vuoden päästä huomaat, että olitkin melkoisen suoraviivainen ajattelija tällä hetkellä.
Sama kokemus itsellä. Viisaus tukee älykkyyden käyttöä.
Tuttuni on huippuälykäs ja kouluttautunut tohtoriksi. Kolikon kääntöpuoli on se, että hänellä on aspergerin oireyhtymä ja hän suututtaa aina kaikki ihmiset ympärillään. Joudun aina välillä hänelle inhimillisen toiminnan tulkiksi. Hän on jatkuvasti oikeudessa työpaikkakiusaamisesta, eikä lainkaan ymmärrä haastaessaan ihmisiä oikeuteen, että on hyvin pitkälle aiheuttanut tilanteita ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa kuunnella typeriä ihmisiä sekä päivänselviä asioita.
Hyvin älykkäälle ei ole mikään juuri päivänselvää.
Vierailija kirjoitti:
Sillä tavalla on vaikuttanut, että minua on pidetty usein tyhmänä ja minulle on naurettu. Ei mitään iloa poikkeuksellisen korkeasta mitatusta äo:sta.
Juuri noin käy erittäin älykkäille koska he punnitsevat ja vaikenevat kun se pälpätipälpäti häärää ja määrää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän aika vahvana stereotypiana sitä ettäkö älykkäät ihmiset olisivat oletusarvoisesti kehnoja sosiaalisesti, en ole itsekään mikään "social butterfly" koska olen introvertti ja karsastan huomiota, mutta jos ei puhuta autismin kirjosta niin en tunne ketään älykästä ihmistä, joka ei osaisi käyttäytyä sosiaalisissa tapahtumissa hyvin ja normaalisti.
En ymmärrä minäkään. ÄO 157 ja tehnyt työtä akateemisella alalla, jossa vaaditaan sekä analyyttisyyttä että sosiaalisuutta. Pärjännyt hyvin eri kulttuureissa, mikä vaatii sosiaalista älyä. Enkä suinkaan ole poikkeus, minulla on satoja samantyyppisiä kollegoita.
Nuorena minulla oli vaikeuksia ymmärtää miksi muut eivät tajunneet samoja asioita ja yhtä nopeasti kuin minä. Nopeaälyisyys voi tehdä kärsimättömäksi ja sitä taipumusta olen työstänyt itsessäni. Jos niin käy, niin lähden kävelylle, ja jätän muut vänkäämään. Jos vänkääminen jatkuu vielä kun palaan, niin lataan faktat pöytään. Kokous loppuu yleensä siihen.:)
Koulutus ja työelämä ovat olleet suhteellisen helppoja, koska aivot toimivat kuin sieni. Ne imevät kaiken, mistä olen kiinnostunut. Ja minä olen kiinnostunut todella monista asioista. Siitä on ollut apua työssä, joka vaatii isojen kokonaisuuksien ymmärtämistä. Ikävystyn harvoin, sillä niin kauan kuin voin pohdiskella, minulla on rikas sisäinen elämä.:) Minun on helppo tutustua ihmisiin, mutta valitsen ystäväni huolella.
Testien testaama älykkyys on vain yksi asia elämässä. Se ei takaa menestystä saati sitten onnea. On myös löydettävä arvot ja asiat, joita pitää tärkeinä. Menestys tulee itsestään kun tekee sitä mistä on aidosti kiinnostunut ja mikä ei sodi omia arvoja vastaan.
Oletko sitä mieltä että älykkäitä voisi verottaa enemmän, koska teille kaikki on helpompaa ja kaikki tulee itsestään naaman eteen vähällä työllä.
Mielestäni sellaisesta voisi verottaa kovemmin.
Itse kans oon ihmetelly joskus kovaan ääneenki et miks lääkiksestä päässyttä älykästä palkitaan korkeilla palkoilla, ku eihän se älykkyys ole mikään työn tulos. Se on lahjaks saatu ominaisuus ja miks sellasta pitäis viel palkita erikseen paremmalla palkalla kuin esim. siivoojaa rangaistaan?
No ohhoh, lääkiksessä tehdään henkistä ja muuta työtä ihan hirveästi. Ja vastuu vaatii hyvää ajattelua. Onhan siitä maksettava hyvin, että paneutuu.
Kun se ei ole ÄO-testi, joten et numeroakaan saa. Monessa asiassa käyttökelpoisempi kuin ÄO-testi tosin.