Lue keskustelun säännöt.
Poikkeuksellisen korkea äo - Miten vaikuttanut elämääsi?
Onko täällä ihmisiä, jotka ovat testanneet älykkyysosamääränsä ja saaneet korkeat pisteet? Miten se näkyy sun elämässä, millaisissa tilanteissa tiedostat asian itse, kuinka olet oppinut elämään erityisyytesi kanssa?
Olen itse nelikymppinen nainen, perheellinen, yliopistokoulutettu ja johtavassa asemassa. En ikinä ole ajatellut olevani poikkeuksellisen älykäs. Elämässä oli kuitenkin joitakin erikoisia tilanteita ja juttuja, joissa jouduin miettimään, miksi käyttäydyn kuten käyttäydyn tai miksi tuntuu tältä. Puhuin asiasta tutun psykologin kanssa joskus viinipäissäni ja hän kysyi, onko älykkyysosamäärääni ikinä testattu. Hetken pohtimisen jälkeen kävin virallisessa testissä ja sain tulokseksi 125 eli sen mukaan olen keskimääräistä älykkämpi. En nero tai mikään superihminen, mutta tulos on parempi kuin yli 90 prosentilla ihmisistä.
Nyt sitten mietin, että miten tätä kannattaisi hyödyntää ja millaisia eväitä tämä antaa niihin elämän pikkuerikoisuuksiin, joiden takia alunperin rupesin asiaa edes selvittämään. Jonkinlainen vertaistuki olisi tarpeen, mutta esim. Mensan toiminta ei kiinnosta.
Kommentit (1386)
Vierailija kirjoitti:
Mun älykkyysosamäärällä pääsisi sinne Mensaan, mutta ei ole koskaan kiinnostanut.
Lähinnä korkea äo on haitannut elämää. Lapsena koulukiusattu, koska erilainen. Aina tylsistynyt, koska tekeminen loppui kesken. Ja totaalinen järkytys lukiossa; sukset ristiin useamman opettajan kanssa, koska ilmeisesti kokivat minut uhkana omalle egolleen. Muun muassa tein läksyni "epäilyttävän hyvin, ethän vaan huijaa?" ja sun muuta älytöntä.
Yliopistoon en sopinut ollenkaan. Ääliömäisyyksissäni menin humanistiselle puolelle, lukemaan ainetta, jonka piti olla älykölle sopiva, mutta järkytyksekseni totesin, että keskustelua ei haluttu, kritiikkiä ei sulatettu, uusia tapoja ajatella väheksyttiin, ja kaikkien oletettiin olevan kaikesta samaa mieltä. Huokaisin helpotuksesta, kun valmistuin.
Opiskelujen jälkeen olen myös todennut, että työelämässä ei ole yhtään sen helpompaa kuin opiskellessa. Parhaiten pärjää keskiverto, ellei sitten perusta omaa yritystä ja ole oma pomonsa.
Huomasin humanistisella puolella samat asiat. Järkytys mitä huuhaata ja poliittista agendaa siellä tuputetaan, folkloristiikasta arkeologiaan. Huuhaa täytyy 'ymmärtää oikein' ts. toistaa samaa pskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla äo 130, eli ihan okei, ei mikään huikea.
Käytännössä olen huomannut eron siinä, että pohdin useimmin todennäköisyyksiä, jos mietin omia valintoja.
Samoin esim. tällä palstalla hämmennyn joka kerta kuinka ihmiset päätyvät mutulla esitettyyn "musta tuntuu" mielipiteeseen, vaikka olen saattanut jopa kommenttini yhteydessä ilmoittaa lähteen tietoon, mihin perustan oman näkemykseni keskusteltavasta asiasta.
Toki, arkielämässä itselleni tulee usein vastaan tilanteita, ettei itselläni ole keskusteltavasta aiheesta riittävästi tietoa, että voisin antaa siihen perusteltua mielipidettäni tai käytössä olevia lähteitä, vaikka keskustelun logiikka uupuisikin ja mielipidettä pitää yllä selvästi työkavereiden pelosta johtuva viha tai turhautuminen.Itselläni on tapana myös usein opetella tarkoituksella uusia taitoja, kuten omien tunteiden sanoittamista tai sosiaalisia taitoja. En automaattisesti oikeuta omaa käytöstäni sen perusteella, että "olen nyt tällainen" vaan tunnistan puutteet ja pienin erin kehitän taitoja. Olen ADD diagnosoitu, joten tätä esimerkkinä käyttäen en oikeuta omaa käytöstäni muihin ihmisiin sen vuoksi vaan opettelen esim. aikatauluttamista.
Psykiatrini on todennut minut "poikkeuksellisen toimintakykyiseksi", kun kävin seurantakeskustelua hänen kanssaan. Ilmeisesti kyseessä oli diagnoosin verrokkiryhmä ja itsehän aloin etäopiskelemaan korona-aikana, josta hänelle kerroin. Piti keksiä jotain vapaa-ajalle puuhaa ja ajatuksille jokin kohde, kun teen etätöitä niin joutuu muutoinkin sisällä kotonaan nyt paljon olemaan.Eli, käytännössä se kuinka hyödynnän tätä asioihin yli keskittymistäni työyhteisössäni työhyvinvointiin niillä opeilla, mitä itse opiskelen ja asiaa tunnistan. Jos pystyn antamaan uusia näkökulmia ikävään tilanteeseen ja tsemppaamaan uuteen suuntaan, aina parempi :)
Puhutko nyt vanhemmasta vai uudemmasta mensan testin tuloksesta? Nykyisellä keskihajonnallahan pääsisit kai juuri ja juuri Mensaan. Aiemmin raja oli muistaakseni 148, jonka rimaa hipoen ylitin. Silloin 130 oli perus ihan perus normaaliälykkään tulos, mutta ei kuitenkaan erityisen älykkään.
En ole tutkinut asiaa sitten opiskeluvuosien, että kuinka asia on tänä päivänä. Kävin omani vuonna 2008, jolloin hajonta taisi olla vasta ikään muuttunut 15, muttei tosiaan mikään huikea äö130 - kyllä sillä pärjäsi, vaikka lukematta kouluni läpi kävin :D ADD toi omat haasteensa keskittymiseen - paitsi niihin aineisiin ja aiheisiin, joita teki tunti kaupalla, mitä myös työni onneksi on :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän aika vahvana stereotypiana sitä ettäkö älykkäät ihmiset olisivat oletusarvoisesti kehnoja sosiaalisesti, en ole itsekään mikään "social butterfly" koska olen introvertti ja karsastan huomiota, mutta jos ei puhuta autismin kirjosta niin en tunne ketään älykästä ihmistä, joka ei osaisi käyttäytyä sosiaalisissa tapahtumissa hyvin ja normaalisti.
En ymmärrä minäkään. ÄO 157 ja tehnyt työtä akateemisella alalla, jossa vaaditaan sekä analyyttisyyttä että sosiaalisuutta. Pärjännyt hyvin eri kulttuureissa, mikä vaatii sosiaalista älyä. Enkä suinkaan ole poikkeus, minulla on satoja samantyyppisiä kollegoita.
Nuorena minulla oli vaikeuksia ymmärtää miksi muut eivät tajunneet samoja asioita ja yhtä nopeasti kuin minä. Nopeaälyisyys voi tehdä kärsimättömäksi ja sitä taipumusta olen työstänyt itsessäni. Jos niin käy, niin lähden kävelylle, ja jätän muut vänkäämään. Jos vänkääminen jatkuu vielä kun palaan, niin lataan faktat pöytään. Kokous loppuu yleensä siihen.:)
Koulutus ja työelämä ovat olleet suhteellisen helppoja, koska aivot toimivat kuin sieni. Ne imevät kaiken, mistä olen kiinnostunut. Ja minä olen kiinnostunut todella monista asioista. Siitä on ollut apua työssä, joka vaatii isojen kokonaisuuksien ymmärtämistä. Ikävystyn harvoin, sillä niin kauan kuin voin pohdiskella, minulla on rikas sisäinen elämä.:) Minun on helppo tutustua ihmisiin, mutta valitsen ystäväni huolella.
Testien testaama älykkyys on vain yksi asia elämässä. Se ei takaa menestystä saati sitten onnea. On myös löydettävä arvot ja asiat, joita pitää tärkeinä. Menestys tulee itsestään kun tekee sitä mistä on aidosti kiinnostunut ja mikä ei sodi omia arvoja vastaan.
Oletko sitä mieltä että älykkäitä voisi verottaa enemmän, koska teille kaikki on helpompaa ja kaikki tulee itsestään naaman eteen vähällä työllä.
Mielestäni sellaisesta voisi verottaa kovemmin.
Itse kans oon ihmetelly joskus kovaan ääneenki et miks lääkiksestä päässyttä älykästä palkitaan korkeilla palkoilla, ku eihän se älykkyys ole mikään työn tulos. Se on lahjaks saatu ominaisuus ja miks sellasta pitäis viel palkita erikseen paremmalla palkalla kuin esim. siivoojaa rangaistaan?
Koska älykkäinkin henkilö joutuu näkemään silti vaivaa. Esimerkiksi nyt etäopinnoissakin se nähdään: jos nukut etätunneilla, tai et ole edes paikalla, etkä muulla ajallakaan lue mitään aiheeseen liittyvää, katso matikan sääntöjä, venäjänkeilen sanoja ja kielioppia, fysiikan ja kemian sääntöjä, et tiedä niistä mitään. Vaikka olisit miten älykäs. Johonkin lukuaineeseen voi toki aina jotaki yleistietämyksen kautta vähän päätellä ja säveltää ja siten päästäkurssista keskiverrosti tai huonosti, tai jopa hyvin, läpi. Mutta jos et tiedä venäjän sanastoa tai matikan opittuja lainalaisuuksia kaavoineen, niin vähän vaikeaa sitten on niitä alkaa arvailemaan. Voit siis hyvinkn saada nelosen, tai vaikka vitosen, vaikk olisit maailman älykkäin. Ellet ole opiskellut jotakin venäjän sukulaiskieltä tai kuullut venäjää puhuttavan silloin tällöin enemmänkin.
Mutta se työn määrä, se voi tietenkin olla vähän erilainen. Huippuälykäs saattaa olla liian tottunut siihen, että pärjää kyllä, ja vilkaista kirjaa puoli tuntia tai 10 minuuttia. Arvosanaksi voi sitten tullea tuurista riippuen 5-10, ihan vireystilasta riippuen. Mutta jos lukaiset koko alueen läpi ja käytätä siihen tunnin pari, arvosana on todennäköisemmin 8-10. Vaikka et ole ollut tunneilla, etkä tiedä asiasta mitään alunperin.
Sori ei mene läpi tuo selitys. En osta.
Kannatan kovempaa verotusta älykkäille.
Reilu peli kaikille. Tuntemani älykkäät ihmiset ovat laiskoja, omahyväisiä ja tottuneet liikaa hyvään.
Kyllä heitä pitää ruoskia kovempaan suoritukseen, mutta ihmismieli on laiska ja tästä syystä kannatan vain kovempaa verotusta aloille joissa on älykkäitä.
Meillähän on melko kova verotus jo nyt näille älykkäille ja hyvä niin.
Vähän voisi vielä nipistää.
Minusta on aika rajua kun moni kehitysvammainen ja lievästikehitysvammainen saa todella matalaa eläkettä jonka lääkärit heille kirjoittaa eräänlaisena almuna.
Vielä voisi nipistää.
Jep. Keksivät lähinnä uusia hallintovirkoja toisilleen.
Vierailija kirjoitti:
128kbs kirjoitti:
Ennen kuin täällä lynkataan ihmisiä nettitestien äo:n perusteella tai mätkäistään lisäveroja älykkäille, mutta tuottamattomille ihmisille niin haluaisin esittää pari omaa ajatusta.
Älykkyys on yksi ominaisuus muiden joukossa. Ahneus, karisma, sosiaaliset ja neuvottelutaidot. Tunne-elämän säätelytaidot. Empatia ja yksilö-/yhteisökeskeisyys.
Nämä asiat yhdessä älykkyyden kanssa ratkaisee kokonaispakettina millaisen vaikutuksen yksilö ulostuo ympäröivään maailmaan. Ja se koettu kasvatushistoria ynnä elämänkokemus. Esim. traumaattisen lapsuuden tai yhdelle poliittiselle/uskonnolliselle ajatusmaailmalle kausn altistettu ihminen voi käyttää älykkyyttään varsin yksioikoisestikin perustuen ihan omiin kokemuksiin. Millainen kehittynyt itsevarmuus, kokeeko älykäs että hänen älystään voi olla edes hyötyä? Onko motiivia vaikuttaa muihin tai jättää jälkeensä parempi maailma?
Ja vielä; kateellisia ja lannistavia on riittänyt ympärillä vaikka ei superälyä olekaan. Motiivi valjastaa oma äly jonkin korkeamman hyvän työkaluksi pyöreät nolla. Ei puhettakaan että lähtisin joltakin tunnetulta jalustalta äly edellä toimimaan; sitä ei ihmiset ota purematta vastaan eikä edes ansaitse.
Hyvää tahdon omalle lähipiirille ja yleisestikin ihmisille joita tulee elämässä vastaan. Ihmiskontakteissa on voimaa ja toivoa, koronakin sen on opettanut.
Pähkinä purtavaksi.
Kannatan enemmän tätä suuntausta!
Vierailija kirjoitti:
Verotus, älykkäiden jatkuva tarkkailu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä väitetään että älykäs turhautuu vähän tyhmempien seurassa, mutta minä olen oikeasti älykäs ja kykenen keskustelemaan kymmenen vähemmän älykkään ihmisen samaan aikaan. Hyvä muisti ja nopea tehokas ajattelukyky luo mahdollisuuden johtaa ja ohjata keskustelua.
Keskustelun aikana myös vähemmän älykkäät tuovat paljon uusia näkökulmia asioihin ja ikään syöttävät pallon että laukaisisin maalin.
Siksi vähän ihmetyttää että miten tyhmempien ihmisten seura voi kyllästyttää, kun lukumäärää lisäämällä saa kyllä sitä haastetta jos haluaa ihan aidosti ihmisenä ja nöyrästi keskustella muiden kanssa.
Se kertoo lähinnä sadistisesta ja pahasta persoonasta jos ei kykene ottamaan yhteen tyhmempien ihmisten kanssa keskustelun lomassa haastaen itseään sopivalla määrällä keskustelukumppaneita.
Älykäshän on vain tehokkaampi mikroprosessori.
Älykkyyteen yleensä liitetään paljon pahuutta.
Ydinaseiden kehittely, talousmaailma, jossa puolet maailmasta näkee nälkää ja elää sotien alla samaan aikaan kun älykkäät johtaa maailmaa ja talouselämää itsensä eduksi.
Kyllähän tässä paistaa se selvä totuus ettei älykkyys ja hyvyys käy käsikädessä.
Meillä olisi paljon syytä tarkkailla ja verottaa älykkäitä ihmisiä. Rajoittaa heidän vapautta, koska tästä vapaudesta koituu ja on koitunut maailmanhistoriassa paljon sotia ja nälänhätiä. Älykkyyteen kuuluu voittaminen ja muiden nujertaminen. On älykästä voittaa ja ottaa suurin hyöty. Heidän kelansa pyörii tällä tavoin automaattisesti koneen tavoin. Ikään kuin heillä ei olisi sielua hävitä ja toimia välillä toisin.
Tehokkuus, suoraviivaisuus, laskelmallisuus ja voiton tavoittelu on heille eteen päin vievä voima.
Ei yksikään siivooja tai ompelijatar ole kehittänyt ydinaseita...
Aika erikoinen Orwellilainen maailma sulla.
Ai sellainen maailma missä on ydinaseita.
Taidan elää samalaisessa maailmassa ja se tuntuisi todelta.
Täytyy todeta että olen itse niin tyhmä että en osaisi kehittää ydinaseita.
Älykkäät ne on suunnitelleet ja kehittäneet.
Hienoa että meillä on älykkäitä ihmisiä. Ilman älykkäitä meillä ei olisi mikromuoviakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
128kbs kirjoitti:
Ennen kuin täällä lynkataan ihmisiä nettitestien äo:n perusteella tai mätkäistään lisäveroja älykkäille, mutta tuottamattomille ihmisille niin haluaisin esittää pari omaa ajatusta.
Älykkyys on yksi ominaisuus muiden joukossa. Ahneus, karisma, sosiaaliset ja neuvottelutaidot. Tunne-elämän säätelytaidot. Empatia ja yksilö-/yhteisökeskeisyys.
Nämä asiat yhdessä älykkyyden kanssa ratkaisee kokonaispakettina millaisen vaikutuksen yksilö ulostuo ympäröivään maailmaan. Ja se koettu kasvatushistoria ynnä elämänkokemus. Esim. traumaattisen lapsuuden tai yhdelle poliittiselle/uskonnolliselle ajatusmaailmalle kausn altistettu ihminen voi käyttää älykkyyttään varsin yksioikoisestikin perustuen ihan omiin kokemuksiin. Millainen kehittynyt itsevarmuus, kokeeko älykäs että hänen älystään voi olla edes hyötyä? Onko motiivia vaikuttaa muihin tai jättää jälkeensä parempi maailma?
Ja vielä; kateellisia ja lannistavia on riittänyt ympärillä vaikka ei superälyä olekaan. Motiivi valjastaa oma äly jonkin korkeamman hyvän työkaluksi pyöreät nolla. Ei puhettakaan että lähtisin joltakin tunnetulta jalustalta äly edellä toimimaan; sitä ei ihmiset ota purematta vastaan eikä edes ansaitse.
Hyvää tahdon omalle lähipiirille ja yleisestikin ihmisille joita tulee elämässä vastaan. Ihmiskontakteissa on voimaa ja toivoa, koronakin sen on opettanut.
Pähkinä purtavaksi.
Älykkäät haluaa aina särkeä kokonaiset toimivat asiat paloiksi ja tutkia niitä sisältä.
Penetroitua syvälle. Repiä eläin halki ja asetella eläimen palat pöydälle. Nimetä ne erikseen.
Siitä on tiede tehty ja siinä on älykkyyttä, älykkyys on uteliaisuutta ja pitkänokkaisuutta. Tungetaan oma nokka asioihin joihin se ei kuulu. Sydämetön uteliaisuus repiä totuus halki. Rikkoa totuus hajalle, että tiedettäisi totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä väitetään että älykäs turhautuu vähän tyhmempien seurassa, mutta minä olen oikeasti älykäs ja kykenen keskustelemaan kymmenen vähemmän älykkään ihmisen samaan aikaan. Hyvä muisti ja nopea tehokas ajattelukyky luo mahdollisuuden johtaa ja ohjata keskustelua.
Keskustelun aikana myös vähemmän älykkäät tuovat paljon uusia näkökulmia asioihin ja ikään syöttävät pallon että laukaisisin maalin.
Siksi vähän ihmetyttää että miten tyhmempien ihmisten seura voi kyllästyttää, kun lukumäärää lisäämällä saa kyllä sitä haastetta jos haluaa ihan aidosti ihmisenä ja nöyrästi keskustella muiden kanssa.
Se kertoo lähinnä sadistisesta ja pahasta persoonasta jos ei kykene ottamaan yhteen tyhmempien ihmisten kanssa keskustelun lomassa haastaen itseään sopivalla määrällä keskustelukumppaneita.
Älykäshän on vain tehokkaampi mikroprosessori.
Minä en taas lisäisi määrää vaan laatua millä kuunnella. Sitä yhtäkin, niin ainakin silloin alkaa kiinnostamaan jokainen. Toiset ihmiset eivät ole älykkäille viihdettä ja objekteja siis oikeasti älykkäille. Vaan itseisarvoisia ja ovat mitä ovat.
On sulla nokkaa olla se korkea-arvoisin henkilö, joka päättää laadusta.
Siis oikeasti. Sun täytyy olla itse jumala.
Hieno esimerkki jälleen älykkäiden ihmisten ylimielisyydestä. He määrittelevät laadun.
Kukaan ei ole saari väittämä taitaakin olla väärä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pystyn keskustelemaan heimolaisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä, henkisesti laiska ja kovaääninen väittää usein olevansa "sosiaalisesti älykäs". Tosiasiassa se tarkoittaa opittua vittuilumallia.
Toisaalta on tutkittu että ulkoa opittu toimiva diagrammi, koodi tai toimintamalli on tehokkain tapa ratkaista ongelma. Älykäs saattaa luontaisesti ratkaista ongelman, mutta mallit voi opetella valmiiksi ulkoa jos muistikapasiteettia löytyy riittävästi.
Tällä tavoin esimerkiksi shakkipelissä voitetaan älykkäämpi henkilö.
Jos älykkään voittaa valmiilla mallilla, niin älykäs on jäänyt toiseksi. Silloin henkilön älykkyyttä on kyseenalaistettu.
On olemassa valmiita kaavoja, jotka ulkoa opettelemalla saavutetaan korkeampi älykkyys ongelman ratkaisussa. Tietokone shakkipelissä on hieno esimerkki tästä.
Täynnä erilaisia valmiita malleja tai diagrammeja.
Tämä toimii monien pelien ja ongelmaratkaisujen kohdalla hyvin.
Opettele ulkoa muutama toimiva vittuilumalli ja voitat älykkäämmät aina.
Älykkydessä on kyse muiden voittamisesta.
Älykkyys mitataan sillä että toinen jää toiseksi.
Minulle älykkyys on aina vaikuttanut elämään eräänlaisena pelinä, jossa älykkyys todistetaan voittamalla ja ratkaisemalla ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Shakkinero ja ex-pertti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä, henkisesti laiska ja kovaääninen väittää usein olevansa "sosiaalisesti älykäs". Tosiasiassa se tarkoittaa opittua vittuilumallia.
Toisaalta on tutkittu että ulkoa opittu toimiva diagrammi, koodi tai toimintamalli on tehokkain tapa ratkaista ongelma. Älykäs saattaa luontaisesti ratkaista ongelman, mutta mallit voi opetella valmiiksi ulkoa jos muistikapasiteettia löytyy riittävästi.
Tällä tavoin esimerkiksi shakkipelissä voitetaan älykkäämpi henkilö.
Jos älykkään voittaa valmiilla mallilla, niin älykäs on jäänyt toiseksi. Silloin henkilön älykkyyttä on kyseenalaistettu.
On olemassa valmiita kaavoja, jotka ulkoa opettelemalla saavutetaan korkeampi älykkyys ongelman ratkaisussa. Tietokone shakkipelissä on hieno esimerkki tästä.
Täynnä erilaisia valmiita malleja tai diagrammeja.
Tämä toimii monien pelien ja ongelmaratkaisujen kohdalla hyvin.
Opettele ulkoa muutama toimiva vittuilumalli ja voitat älykkäämmät aina.
Älykkydessä on kyse muiden voittamisesta.
Älykkyys mitataan sillä että toinen jää toiseksi.
Minulle älykkyys on aina vaikuttanut elämään eräänlaisena pelinä, jossa älykkyys todistetaan voittamalla ja ratkaisemalla ongelma.
Wov, todella raadollinen näkemys. Kilpailkaa te älykkäät vain keskenänne ja algoritmien (diagrammien, tsih!) kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän itseäni poikkeuksellisen älykkäänä erityisesti matemaattisesti. Olen tullut vuosien varrella siihen tulokseen, että ihmisiä on kolmenlaisia: ne jotka jakavat tämän lahjakkuuden kanssani ja ne jotka eivät.
Yllättävän vähän. Vertaan tätä kaluuni, joka on myös keskimääräistä huomattavasti kookkaampi. Se on vaikuttanut elämääni paljon enemmän. Töissä vaikutusta ei ole ollut, mutta naisten suusta ja suussa vaikutus on ollut huomattava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näyttää Sanoma saaneen ohjeet sulkea keskustelun poliitikkojen, VTV:n ja Yli-Viikarin suhmuroinnista. Demokraattista toimintaa aivan kuin Venäjällä ja Pohjois Koreassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä väitetään että älykäs turhautuu vähän tyhmempien seurassa, mutta minä olen oikeasti älykäs ja kykenen keskustelemaan kymmenen vähemmän älykkään ihmisen samaan aikaan. Hyvä muisti ja nopea tehokas ajattelukyky luo mahdollisuuden johtaa ja ohjata keskustelua.
Keskustelun aikana myös vähemmän älykkäät tuovat paljon uusia näkökulmia asioihin ja ikään syöttävät pallon että laukaisisin maalin.
Siksi vähän ihmetyttää että miten tyhmempien ihmisten seura voi kyllästyttää, kun lukumäärää lisäämällä saa kyllä sitä haastetta jos haluaa ihan aidosti ihmisenä ja nöyrästi keskustella muiden kanssa.
Se kertoo lähinnä sadistisesta ja pahasta persoonasta jos ei kykene ottamaan yhteen tyhmempien ihmisten kanssa keskustelun lomassa haastaen itseään sopivalla määrällä keskustelukumppaneita.
Älykäshän on vain tehokkaampi mikroprosessori.
Minä en taas lisäisi määrää vaan laatua millä kuunnella. Sitä yhtäkin, niin ainakin silloin alkaa kiinnostamaan jokainen. Toiset ihmiset eivät ole älykkäille viihdettä ja objekteja siis oikeasti älykkäille. Vaan itseisarvoisia ja ovat mitä ovat.
On sulla nokkaa olla se korkea-arvoisin henkilö, joka päättää laadusta.
Siis oikeasti. Sun täytyy olla itse jumala.
Hieno esimerkki jälleen älykkäiden ihmisten ylimielisyydestä. He määrittelevät laadun.
Kukaan ei ole saari väittämä taitaakin olla väärä.
NO OHO, en tiedä miten siitä saa minusta Jumalan kun keskittyminen yksilöön monen sijasta tuottaa hänestä tarkempaa tietoa ja ihmisen kanssa ylipäätään keskustellessa henkilökohtaisesti saa kiinnostavamman kontaktin. Miksi aggressioita nyt ihan kummallisesti.
Vierailija kirjoitti:
125 ei ole poikkeuksellisen korkea, monilla korkeakoulutetuilla on samaa luokkaa äo.
monilla korkeakouluttamattomillakin on. Korkeakoulutus oikeastaan vain karsii keskivertoa alemman aineksen (poikkeuksena erityistä lahjakkuutta vaativat esim matemaattiset alat, joilla korkeasta äosta on oikeasti suurempaa etua).
Itselläni ei ole hirmuisen poikkeuksellinen ja en ole virallisessa testissä käynyt. Nettitestit kuitenkin 125-135 äota ovat näyttäneet (mensan myös), joten kaikella todenäköisyydellä keskivertoa korkeampi jonkin verran. Ei kiinosta tarpeeksi, että viralliseen testiin lähtisin (ja stressaavissa tilanteissa välillä en saa läheskään täyttä potentiaaliani irti).
Kuitenkin mitä kysymykseen tulee, niin monilla on olut haasteista seurata päättelyketjujani. Valitettavasti lahjakkuuteni ei ole niinkään matemaattisella puolella, jolloin sitä olisi helpompi hyödyntää. Enemmänkin kokonaisuuksien ja syy-seuraus suhteiden hahmottamista. Syvien ystävyyksien ja kumppanin löytäminen on ollut haasteellista. Varsinkin, kun naiset, jotka ovat sen verran älykkäitä, että arvostavat keskusteluja kanssani yleisesti vaativat kumppaniltaan korkeakoulutusta. Vain kumppanin löytämiseksi en korkeakouluun halua, sillä pidän ammatistani, jossa tienaa ihan korkeakoulutettuun verrattavaa palkkaakin ja voin jättää sen taakseni työpaikan oven sulkeutuessa.
Shakkinero ja ex-pertti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä, henkisesti laiska ja kovaääninen väittää usein olevansa "sosiaalisesti älykäs". Tosiasiassa se tarkoittaa opittua vittuilumallia.
Toisaalta on tutkittu että ulkoa opittu toimiva diagrammi, koodi tai toimintamalli on tehokkain tapa ratkaista ongelma. Älykäs saattaa luontaisesti ratkaista ongelman, mutta mallit voi opetella valmiiksi ulkoa jos muistikapasiteettia löytyy riittävästi.
Tällä tavoin esimerkiksi shakkipelissä voitetaan älykkäämpi henkilö.
Jos älykkään voittaa valmiilla mallilla, niin älykäs on jäänyt toiseksi. Silloin henkilön älykkyyttä on kyseenalaistettu.
On olemassa valmiita kaavoja, jotka ulkoa opettelemalla saavutetaan korkeampi älykkyys ongelman ratkaisussa. Tietokone shakkipelissä on hieno esimerkki tästä.
Täynnä erilaisia valmiita malleja tai diagrammeja.
Tämä toimii monien pelien ja ongelmaratkaisujen kohdalla hyvin.
Opettele ulkoa muutama toimiva vittuilumalli ja voitat älykkäämmät aina.
Älykkydessä on kyse muiden voittamisesta.
Älykkyys mitataan sillä että toinen jää toiseksi.
Minulle älykkyys on aina vaikuttanut elämään eräänlaisena pelinä, jossa älykkyys todistetaan voittamalla ja ratkaisemalla ongelma.
OIkea älykkyys tulee esiin ratkaistaessa ongelmaa, johon ei ole ennalta opeteltu toimintamallia. Sellaiseen, jossa on ihan oikeasti itse käsiteltävä saatavilla olevaa informaatiota ja muodostettava toimintamalli ihan itse.
Jännä kun täällä on jokaisella joku tarkka numero.
Minä kävin neuropsykologin luona viettämässä päivän eikä sieltäkään numeroa tullut.
Wais + muut jutut tehtiin. (adhd -tutkimukset) .
Sanallinen arviointi sitten palautteessa.
Mun älykkyysosamäärällä pääsisi sinne Mensaan, mutta ei ole koskaan kiinnostanut.
Lähinnä korkea äo on haitannut elämää. Lapsena koulukiusattu, koska erilainen. Aina tylsistynyt, koska tekeminen loppui kesken. Ja totaalinen järkytys lukiossa; sukset ristiin useamman opettajan kanssa, koska ilmeisesti kokivat minut uhkana omalle egolleen. Muun muassa tein läksyni "epäilyttävän hyvin, ethän vaan huijaa?" ja sun muuta älytöntä.
Yliopistoon en sopinut ollenkaan. Ääliömäisyyksissäni menin humanistiselle puolelle, lukemaan ainetta, jonka piti olla älykölle sopiva, mutta järkytyksekseni totesin, että keskustelua ei haluttu, kritiikkiä ei sulatettu, uusia tapoja ajatella väheksyttiin, ja kaikkien oletettiin olevan kaikesta samaa mieltä. Huokaisin helpotuksesta, kun valmistuin.
Opiskelujen jälkeen olen myös todennut, että työelämässä ei ole yhtään sen helpompaa kuin opiskellessa. Parhaiten pärjää keskiverto, ellei sitten perusta omaa yritystä ja ole oma pomonsa.