Lue keskustelun säännöt.
Poikkeuksellisen korkea äo - Miten vaikuttanut elämääsi?
Onko täällä ihmisiä, jotka ovat testanneet älykkyysosamääränsä ja saaneet korkeat pisteet? Miten se näkyy sun elämässä, millaisissa tilanteissa tiedostat asian itse, kuinka olet oppinut elämään erityisyytesi kanssa?
Olen itse nelikymppinen nainen, perheellinen, yliopistokoulutettu ja johtavassa asemassa. En ikinä ole ajatellut olevani poikkeuksellisen älykäs. Elämässä oli kuitenkin joitakin erikoisia tilanteita ja juttuja, joissa jouduin miettimään, miksi käyttäydyn kuten käyttäydyn tai miksi tuntuu tältä. Puhuin asiasta tutun psykologin kanssa joskus viinipäissäni ja hän kysyi, onko älykkyysosamäärääni ikinä testattu. Hetken pohtimisen jälkeen kävin virallisessa testissä ja sain tulokseksi 125 eli sen mukaan olen keskimääräistä älykkämpi. En nero tai mikään superihminen, mutta tulos on parempi kuin yli 90 prosentilla ihmisistä.
Nyt sitten mietin, että miten tätä kannattaisi hyödyntää ja millaisia eväitä tämä antaa niihin elämän pikkuerikoisuuksiin, joiden takia alunperin rupesin asiaa edes selvittämään. Jonkinlainen vertaistuki olisi tarpeen, mutta esim. Mensan toiminta ei kiinnosta.
Kommentit (1375)
Niin ei tuo taida olla vielä mensatasoa, vaikka toki on ihan merkittävää olla 10 %:ssa. Tosin olen jostain lukenut, että älykkyystestejäkin voisi treenata, niin en tiedä olisiko mahdollista vähän treenata ja saada sitten itsensä hivutettua mensan testirajan yli. Jos se siis olisi tärkeää :D Eikä se varmaan ihan mistä tahansa lähtötasosta enää onnistu.
Itselläni on samaa luokkaa oleva äo, ja olen myös herännyt pohtimaan tätä viime vuosina. Olen urallani päätynyt jo siihen pisteeseen, että perehdytän ja neuvon muita, ja siinä minulle on kirkastunut, että tosiaan, onkin näin paljon koulutettuja ihmisille joille näiden asioiden omaksuminen on näinkin hidasta. Olen alkanut ymmärtää, että miksi minua ollaan aina pidetty älykkäänä ja nopeana, vaikka itse olen aina suhtautunut kriittisesti omiin kykyihini - kun tiedän että älykkäämpiäkin on ja eipä tässä itsellekään kaikki aina helppoa ole.
Itselläni on sama kokemus, että hieman hämmästelen muiden ihmisten yleistiedon puutetta. Tuntuu että minun päähäni kaikki tietoa tarttuu helposti ja olen elämäni aikana tutustunut yhteen sun toiseen aihealueeseen. Toisaalta tähän liittynee tyypillisiä psykologisia harhoja, joten siksi yritän suhtautua itseeni itsekriittisesti, ja toisaalta ajattelen että muidenkin olisi syytä tehdä niin. Älykkyystestit, koulutus tai titteli eivät sitten kuitenkaan oikeasti tee kenestäkään minkään asian lopullista tietäjää, ellei kyse ole yksinkertaisista faktoista, ja totta kai joku voi tuntea jonkun aihealueen hyvin.
Mielestäni älykkyyttä ei voi, tai kannata, käyttää perusteena asperger-tyyppisellä käytökselle. Tiedän hyvin älykkäitä JA sosiaalisesti lahjakkaita ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähinnä säälin näitä ihmisiä, jotka saavat jossain Mensan testissä jonkun tuloksen, ja kuvittelevat sitten koko loppuelämänsä olevansa jotain todella erikoisia ja ihmeellisiä ihmisiä. Pelkällä yhden mittarin älyllä ei vielä tee elämää ja ihmistä hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuo ole suht. normaali. Korkea äo 140-
No eihän se ole mikään suht normaali, kun tilastojen mukaan 125 on selvästi keskitasoa korkeampi!
Juuri tämäntyyppiset epäloogiset väläykset ärsyttövät älykästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuo ole suht. normaali. Korkea äo 140-
No eihän se ole mikään suht normaali, kun tilastojen mukaan 125 on selvästi keskitasoa korkeampi!
Juuri tämäntyyppiset epäloogiset väläykset ärsyttövät älykästä.
Joo, tilastoa kyttäämällä tunnistan fiksun ihmisen. NOT!
Yleensä ihmiset vähän kavahtavat säihkyvää älykkyyttäni, mutta olen oppinut taitavaksi heidän rauhoittelemisessaan. Olen tosin luonteeltani niin mukava ja kiva tyyppi, että se ei vaatinut paljon.
35cm mittainen penikseni on paljon isompi ongelma, se haittaa jo arkielämää. Joskus kolautan sen kipeästi kun kipeään sisään Porscheeni.
Että on meillä kaikilla ristimme kannettavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä säälin näitä ihmisiä, jotka saavat jossain Mensan testissä jonkun tuloksen, ja kuvittelevat sitten koko loppuelämänsä olevansa jotain todella erikoisia ja ihmeellisiä ihmisiä. Pelkällä yhden mittarin älyllä ei vielä tee elämää ja ihmistä hyväksi.
Ei erityisen korkea älykkyys olekaan mikään lahja. Ymmärtää kaiken paskan ja toivottomuuden turhankin hyvin, eikä mikään ole suuremmin muuttumassa koskaan. Jotkut toki onnistuvat luomaan kuplan, mistä käsin punovat suuria, mutta taitaa suurin osa erakoitua tai sitten päätyvät lataamon tai ojan kautta ennenaikaisesti hautaan.
Looginen äly kuitenkin on kaiken ajattelun pohja, joten nuo muut "älykkyyden alalajit" ovat vähän tuommoisia jokaiselle nyt jotakin, kun älyä ei nyt löytynyt testissä.
130äo, koulussa 7-8 oppilas. Työtön dropout. Kyllä noita palikoita saa järjesteltyä jossain testeissä, mutta jos omaan vähänkin laiskan luonteen ei siitä paljoa ole hyötyä arkisessa elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on hiukan korkeampi äo, mitattu nuorena koulupinnauksen takia. En ole sen kummemmin kiinnittänyt asiaan huomiota enkä törmännyt asiaan, koska liikun piireissä, jossa muutkin ovat hyvin älykkäitä. Älykkäämpiä kuin minä itse löytyy omasta suvustakin. Pitkään olen epäillyt koko tulosta, koska myös mieheni on selkeästi minua älykkäämpi, uuteen testiin en ole tuntenut tarvetta mennä, koska en pidä asiaa niin merkityksellisenä.
Olen tutkija ja yliopiston opena ollessani törmäsin siihen, että opiskelijat eivät välttämättä ole kovin älykkäitä. Minua hämmästytti se, etteivät he ymmärtäneet asiaa, vaikka se selitettiin useaan kertaan. Älykkyys on näkynyt siitä, että koulunkäynti oli lapsellisen helppoa (tosin kotitaustakin vaikutti) ja nautin älyllisten ongelmien ratkaisemisesta. Rahan ansaitsemisesta en ole ollut kiinnostunut enkä urasta periaatteessa, mutta älyn käyttäminen tuottaa suurta tyydytystä. Nyt vanhemmiten huomaa, etteivät ihmiset ole yleensä ottaen kovin sivistyneitä tai älykkäitä, mutta tärkeämpää on miten kohtelee muita ja onko hyvä ihminen. Älykkäät ovat saaneet maailmassa paljon pahaa aikaan enkä halua kuulua heihin.
En ole käynyt ÄO-testissä, mutta olen akateemisen menestyksen ja ammattini perusteella varmaan samalla tavalla keskimääräistä älykkäämpi kuin ketjun aloittaja.
Olen tottunut siihen, että suurin osa ihmisistä vaikuttaa vähän yksinkertaisilta. Useimpien kavereideni yleissivistys tuntuu olevan olematon. Vaalituloksia ihmetellessä meinaa mennä usko ihmiskuntaan. Nettikeskustelut ovat kiusallisen alkeellista jankkaamista, jos ei ole kyse jostain koulutetun porukan erikoistuneesta keskusteluryhmästä. Useimmat asiaohjelmatkin radiossa ja tv:ssä tylsityttävät köyhällä sisällöllään. Jne.
Olen miettinyt, kokeeko valtaosa ihmisistä samalla tavalla ÄO:sta riippumatta. Vai voiko jollain olla sellainen yleisfiilis, että ovatpa ihmiset keskimäärin fiksuja ja antoisia? Ehkä ei, koska asiaan vaikuttavat monet muutkin asiat, kuten ihan sosiaaliset ympyrät ja persoonallisuuserot. Jo yhteiskuntaluokka selittää aika paljon sitä, miksi toisten ihmisten mielipiteitä ja valintoja on vaikea ymmärtää.
Luonteeni on aina ollut vetäytyvä enkä ole saanut kerättyä ympärilleni kaveripiirejä, joissa voisin olla oma itseni. Kohtaan kyllä työni ja kiinnostuksen kohteideni kautta jatkuvasti fiksuja ja kiinnostavia ihmisiä, mutta en osaa ystävystyä heidän kanssaan. Puolison kanssa on käynyt parempi tuuri, kiitos deittisovellusten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvät ihmiset, testejä ja niiden mittaskaaloja on useampia. Mainitkaa millä testillä teidät on mitattu tai vaihtoehtoisesti prosentit, muuten vertailussa ei ole järkeä. Toisen testin 150 on sama kuin toisen 130 suurin piirtein.
luku on turha ilman keskihajontaa eikä kerro itsessään yhtään mitään. Ap sentään ilmoitti kh:n olevan 24 koska top 10% ja 24 yli keskiarvon. Ja nämä ovat just se sakki joka pärjää parhaiten työssä ja opiskelussa koska kykenevät edelleen kommunikoimaan tavisten kanssa.
Kun keskihajontoja on kolme on henkilö jo varsin eristäytynyt koska kommunikointi ei vaan suju kun ajatukset ja mietteet ovat liian eri tasolla vrt valtavirta tai edes nuo yhden keskihajonnan yli keskuiarvon olevat pärjääjät.
Miten voi hyödyntää? Ihan vaikka ennustamalla trendejä. Tosin parempi vaan ettei kerro kellekkään koska muut ei tajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläni korkea ÄO vaikuttanut negatiivisesti, kun lapsuudessa ei kannustettu haastamaan itseään: peruskoulu ja lukio lukematta läpi hyvin arvosanoin. Yliopisto-opinnot haastavalla alalla samaten lähes lukematta läpi (riitti kun vähän luki tentteihin edeltävänä iltana), mutta homma on nyt tyssännyt lopputyöhön, kun pitäisi nähdä vähän vaivaakin sen eteen. Lisäksi taipumusta masennukseen, kun pohtii maailman ilmiöitä tuskastumiseen asti.
Sama kokemus, mutta olen myös hoitanut lopputyöt suhteellisen helpolla läpi dosentuuriin asti. Koskaan ei ole oikeastaan tarvinnut yrittää tai pinnistää. On vaikea löytää merkitystä mistään. Todistan maailmaa, mutta en oikeastaan ole osa sitä.
Ihmiset, tämä on ihan faktaa ja tilastomatematiikkaa.
Älykkyysosamäärä mitataan standardilla testillä, jonka tulos kertoo kuuluuko ihminen älykkyysosamäärätestissä saamiensa pisteiden perusteella luokkaan erittäin korkea - korkea - normaali - matala - erittäin matala. Keskimääräinen älykkyys on järjestysasteikolla 100. Tuloksia verrataan toisiinsa, ei mihinkään absoluuttiseen lukuun. Älykkyyosamäärällä voi päästä Mensan jäseneksi, mutta se on myös lääketieteessä käytetty diagnosointiväline esimerkiksi kehitysvammaisuutta määriteltäessä.
125 on älykkyysosamääränä melko korkea, sinne hujakoille yltää kymmenisen prosenttia ihmisistä ja on aika todennäköistä, että se myös jollakin tavalla näkyy ja tuntuu tällaisen ihmisen elämässä. Ehkä vaikeutena sosiaalisissa tilanteissa, kun ei löydä älyllisesti samanlaista seuraa tai ehkä se on opiskelun ja uuden oppimisen helppoutta.
Olisi kiva, jos tästä ihan biologisesta ilmiöstä eli älykkyysosamäärästä ja sen periytymisestä ja vaikutuksista elämään voitaisiin käydä ihan asiallista ja noh, älykästä keskustelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap, ei tuo äo ole edes harvinainen, esim. lääkäreillä kuulemma usein 130 tai yli. Olet siis aika tavallinen korkeastikoulutettu, tai saanut vaan enemmän hyvää opetusta jos vertaa vaikka afrikkalaisiin. Afrikassa olisit joku maanviljelijän 4. vaimo, vuohipaimen tms. Länsimaalaiset yleensäkin ymmärtää kokoemuksen takia nuo äo testikokeet ja mitä siinä haetaan vastauksiksi, ei siis ole kyse jostain erityisälykkyydestä, vaan testin ymmärtämisestä, mitä siinä haetaan.
"Vaalituloksia ihmetellessä meinaa mennä usko ihmiskuntaan."
Mulla myös sama. Vaikuttaa epätodennäköiseltä että Trump olisi hävinnyt mutta jos edes avaa suunsa aiheesta toljotetaan niinku keharia vaikkei itse tiedetä aiheesta juuri mitään vaan operoidaan mielikuvilla.
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä säälin näitä ihmisiä, jotka saavat jossain Mensan testissä jonkun tuloksen, ja kuvittelevat sitten koko loppuelämänsä olevansa jotain todella erikoisia ja ihmeellisiä ihmisiä. Pelkällä yhden mittarin älyllä ei vielä tee elämää ja ihmistä hyväksi.
Keskustelun aiheena on älykkyys, ei ihmisen hyvyys. Älä sekoita sääliä ja kateutta toisiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni korkea ÄO vaikuttanut negatiivisesti, kun lapsuudessa ei kannustettu haastamaan itseään: peruskoulu ja lukio lukematta läpi hyvin arvosanoin. Yliopisto-opinnot haastavalla alalla samaten lähes lukematta läpi (riitti kun vähän luki tentteihin edeltävänä iltana), mutta homma on nyt tyssännyt lopputyöhön, kun pitäisi nähdä vähän vaivaakin sen eteen. Lisäksi taipumusta masennukseen, kun pohtii maailman ilmiöitä tuskastumiseen asti.
Sama kokemus, mutta olen myös hoitanut lopputyöt suhteellisen helpolla läpi dosentuuriin asti. Koskaan ei ole oikeastaan tarvinnut yrittää tai pinnistää. On vaikea löytää merkitystä mistään. Todistan maailmaa, mutta en oikeastaan ole osa sitä.
AAAAAAAWWWW!!!!.........Olette erityisiä lumihiutaleita siis molemmat. Kas tässä teille AV palstan oma tähtitarra: X. Noin! Nyt liimaatte sen otsaanne ja voitte leikkiä että olette "älykkäitä".
KJEH KJEH KJEH!
Toopet, tajuatteko ettei suurinta osaa ihmiskunnasta ole ikinä testattu millään typerällä ÄO-testillä. JA JOS olisi, kaikki aasialaiset hakkaisi teidät mennen tullen joka osa-alueella paitsi ehkä urheilussa. Ja koko Afrikka juoksee nopeammin kun koko Eurooppa.
Bobby Fischerin tarina korkean älykkyyden kanssa on kiintoisa:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni korkea ÄO vaikuttanut negatiivisesti, kun lapsuudessa ei kannustettu haastamaan itseään: peruskoulu ja lukio lukematta läpi hyvin arvosanoin. Yliopisto-opinnot haastavalla alalla samaten lähes lukematta läpi (riitti kun vähän luki tentteihin edeltävänä iltana), mutta homma on nyt tyssännyt lopputyöhön, kun pitäisi nähdä vähän vaivaakin sen eteen. Lisäksi taipumusta masennukseen, kun pohtii maailman ilmiöitä tuskastumiseen asti.
Sama kokemus, mutta olen myös hoitanut lopputyöt suhteellisen helpolla läpi dosentuuriin asti. Koskaan ei ole oikeastaan tarvinnut yrittää tai pinnistää. On vaikea löytää merkitystä mistään. Todistan maailmaa, mutta en oikeastaan ole osa sitä.
AAAAAAAWWWW!!!!.........Olette erityisiä lumihiutaleita siis molemmat. Kas tässä teille AV palstan oma tähtitarra: X. Noin! Nyt liimaatte sen otsaanne ja voitte leikkiä että olette "älykkäitä".
KJEH KJEH KJEH!
Toopet, tajuatteko ettei suurinta osaa ihmiskunnasta ole ikinä testattu millään typerällä ÄO-testillä. JA JOS olisi, kaikki aasialaiset hakkaisi teidät mennen tullen joka osa-alueella paitsi ehkä urheilussa. Ja koko Afrikka juoksee nopeammin kun koko Eurooppa.
Jännän tunnepitoinen kommentti kuivaan aiheeseen. Impulssikontrollissa taitaa olla vikaavikaavikaa.
Nuo äo testit painottuvat liikaa loogiseen ajatteluun, avaruudelliseen hahmottamiseen ja matemaattiseen kyvykkyyteen. Hyviä ominaisuuksia toki, mutta eivät mittaa 'älykkyyttä' kokonaisvaltaisesti. Älykkyys on monessa asiassa hyväksi, mutta itse arvostan viisautta, joka kasvaa elämänkokemuksen myötä ja empatiakyvyn yhdistyessä älykkyyteen.