Naiset, joilla ollut paljon miehiä - oletteko kertoneet puolisolle?
Monissa ketjuissa missä on väännetty tästä naisen (seksi)suhteiden määrästä ja merkityksestä, on ollut paljon niitä kannanottoja, että on ihan ok jos naisella on ollut kymmeniä tai jopa satoja kumppaneita.
Ja toisaalta, että jos mies vaatii naiselta vähäistä aikaisempien kumppaneiden määrää, niin silloin myös miehen tausta pitää olla vähän kokenut.
Ottamatta tässä viestissä nyt kantaa siihen, että miten sen kokemuksen määrän kummallakin sukupuolella tulisi olla, niin kysynkin vaan että miten naiset, joilla niitä aikaisempia kokemuksia on kymmenien eri miesten kanssa, ovat asiasta kertoneet vai eivätkö ole kertoneet.
Eli jos siis on ihan ok, että aikaisempin miesten lukumäärä on suuri ja se on oman maailamnkatsomuksesi mukaan hyvä juttu, niin tietääkö puolisosi lukusi/menneisyytesi tarkasti.
Jos tietää, niin miten suhtautuu.
Jos ei tiedä niin miksi ei (asia jos on kerran ok)
JA ennen kaikkea onko nykyinen mies ns. nössö perheenisä tyyppi jonka otit järkisyistä vai suuri elämäsi rakkaus.
Kysyjä on nainen, jos se nyt jotakuta mietityttää.
Kommentit (207)
Vierailija kirjoitti:
Yhdelle erehdyin kertomaan. En oikein tiedä, mitä hän odotti tai oletti - varmaankin sitä, että olisin ollut täysin koskematon noin 25-vuotiaana. Ainakin asiasta riitti sanomista ja keljuilemista ihan omiksi tarpeiksi. Ja ei, minulla ei ole ollut satoja eikä edes kymmeniä kumppaneita ennen tätä miestä, mutta pari yhden illan juttua oli ollut ja pari pidempää suhdetta. Itse ei kauheasti udellut miehen menneisyydestä - sen tiesin, että hänellä oli takanaan pitkä suhde ja kihlaus, joka päättyi siihen, että hän kyllästyi odottelemaan, milloin tyttöystävä suostuu naimisiin.
Kaikkein "hauskinta" tässä on, että mies paljastui sittemmin varsinaiseksi häntäheikiksi. Ilmeisesti hän valehteli minulle aika reippaasti suhteistaan ja moraalistaan oman suhteemme alkuaikoina. Olimme jo tukevasti naimisissa ja lapsiakin oli tullut, kun hänen "toinen elämänsä" alkoi paljastua. Erohan siitä tuli loppujen lopuksi. No, se siitä - mutta sen opin, että ikinä en enää kerro menneistä suhteistani mitään. Tietysti se on varmaan pakkokin kertoa, että olen ollut naimisissa tai ainakin sen verran miehen kanssa tekemisissä, että lapsia on siunaantunut useampikin.
Saman olen huomannut. Mies, joka epäilee kaikkea mahdollista kuten pettämistä, pettää itse.
Ja tuli opittua myös että nainen, joka oudon innokkaasti levittää juorua toisesta naisesta helppona, häpeää omaa menneisyyttään.
Vierailija kirjoitti:
[]Hmmm... Tata ketjua lukiessani oma mielipiteeni suomalaisista naisista vahvistui vain entisestaan.
Jopa Englannissa tyopiirini vitsailee suomalaisista ja ruotsalaisista naisista, etenkin teidan helppoudesta. Teilla ei ole enaan moraalia tai kunniaa. Jopa koira on arvokkaampi orgaaninen elio kuin te. Olette saastuneita.- Oliver[.
Kivoja työkavereita sulla.
Mekin aina illanistujaisissa muistutellaan englantilaisia ja hollantilaisia kollegoita maansa jakorasianaisista.
(tai sitten ei)
Ei sillä, että runsas seksikumppanien määrä naisen arvoa alentaisi, mutta ei se kyllä mitään lisäarvoakaan tuo. En toki tiedä lasteni äidin entisten kumppanien ja hoitojen lukumäärää kuin suurin piirtein, mutta kai niitä yli kolmekymmentä on kevyesti ja voi olla viisikin kymmentä, koska ei enää nuoria oltu silloin kun tavattiin. Hän on petihommissa aivan surkea. Veikkaan että tuo surkeus on osasyy siihen että niitä säätöjä on kertynyt, kun kukaan ei ole halunnut suhdetta jatkaa muutamaa panokertaa enempää.
Tai voihan ajatella että ne miehet ovat vaan hänet huonoksi kouluttaneet :D
Minä olen nyt kouluttanut kahdeksan vuotta, mutta tulokset ovat laihoja. Jotain parannusta sentään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä jäin miettimään tätä lukiessa, että ihanko oikeasti kerrotte kaiken miehelle? Ja missä vaiheessa, heti oksennatte toisen infoähkyyn vai vasta myöhemmin?
Mä en ole avautunut aikaisemmasta seksielämästäni miehelle (enkä edellisillekään) eikä mies ole mulle. Enkä haluakaan tietää. Mut me tavattiinkin kolmekymppisenä.
Ei kai sitä tarvitse mitenkään oksentaa väkisin, vaan kertoa rehellisesti jos toinen itse kysyy. Jotkut haluaa tietää ja jotkut ei. Nykyisessä suhteessani ei ole erikseen keskusteltu määristä, mutta on koetusta elämästä puhuttu muutoin sen verran, että on nuo jutut tulleet aika selviksi sitä kautta.
Näinpä ja vaikka on rehellinen, niin ei sen aina tarvitse haudanvakavaa olla. Aikoja sitten kaveri oli kertonut miehelleen hänellä olleen kolme kumppania, ja heti perään että naiset sitten muuten jakavat luvun kolmella. Mistä tuli yleinen vitsinaihe tyttöjen illoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä jäin miettimään tätä lukiessa, että ihanko oikeasti kerrotte kaiken miehelle? Ja missä vaiheessa, heti oksennatte toisen infoähkyyn vai vasta myöhemmin?
Mä en ole avautunut aikaisemmasta seksielämästäni miehelle (enkä edellisillekään) eikä mies ole mulle. Enkä haluakaan tietää. Mut me tavattiinkin kolmekymppisenä.
Ei kai sitä tarvitse mitenkään oksentaa väkisin, vaan kertoa rehellisesti jos toinen itse kysyy. Jotkut haluaa tietää ja jotkut ei. Nykyisessä suhteessani ei ole erikseen keskusteltu määristä, mutta on koetusta elämästä puhuttu muutoin sen verran, että on nuo jutut tulleet aika selviksi sitä kautta.
Näinpä ja vaikka on rehellinen, niin ei sen aina tarvitse haudanvakavaa olla. Aikoja sitten kaveri oli kertonut miehelleen hänellä olleen kolme kumppania, ja heti perään että naiset sitten muuten jakavat luvun kolmella. Mistä tuli yleinen vitsinaihe tyttöjen illoissa.
Kivat meille jotka kerrotaan se oikea luku, kun miehille on uskoteltu että se kuuluu kertoa kolmella.
Ei kai tuolla luulis olevan mitään merkitystä kuinka monen miehen kanssa se nainen on aiemmin ollut? Ei minua ainakaan kiinnosta onko tuolla omalla ollu 3,30,300,3000 ennen minua. Minulleko sen olisi pitänyt osata arvata itseään säästää
Vierailija kirjoitti:
Minulleko sen olisi pitänyt osata arvata itseään säästää
Erittäin hyvin sanottu siellä takana. Ei minuakaan eukkojen panot haittaa puhumattakaan oikein kunnon suhteista joissa ovat olleet. Ainoa mikä haittaa on se, että meillä muija puhui panoistaan tai erittäin lyhyiksi jääneistä suhteistaan "kavereina", "tuttuina" tai yhtenä "tyyppinä joka tavattiin kun oltiin sen ja sen kanssa laivalla tms", joista sitten osa sattuikin olla itsenikin tuntemia henkilöitä. Maailma kun on aika pieni, niin väistämättä sitten asioiden todellinen laita paljastui muuta kautta ja epärehellisyys harmitti. "Mä en ole harrastanut yhden yön juttuja". Bullshit. Mitä vaikeaa siinä nyt olisi ollut sanoa, että onhan noita (edes) muutama kertynyt. Huippu oli se kun tällainen hänen työnsä kautta tuntema henkilö, joka sattuikin olemaan minunkin harrastuksieni kautta hyvin tuntema, on hieroja ja selkäkivuissaan tuskailevalle naiselleni ehdotin, että "hei mä soitan Masalle että tekee kotikäynnin". Jostain syystä ei mitenkään käynyt, pari kk sitä myöhemmin kuulin sitten muualta että olihan se urheilullinen nuorimies ihan kunnon läpituttu eikä yhtään vähempää.
Mä kun oon sieltä, missä asiat on totuttu sanomaan suoraan ja kun se on sanottu niin asia on sitten kunnossa eikä siitä sen enempää. Olkaa jumalauta ihmiset rehellisiä toisillenne, niin kaikki on kaikille paljon helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulleko sen olisi pitänyt osata arvata itseään säästää
Erittäin hyvin sanottu siellä takana. Ei minuakaan eukkojen panot haittaa puhumattakaan oikein kunnon suhteista joissa ovat olleet. Ainoa mikä haittaa on se, että meillä muija puhui panoistaan tai erittäin lyhyiksi jääneistä suhteistaan "kavereina", "tuttuina" tai yhtenä "tyyppinä joka tavattiin kun oltiin sen ja sen kanssa laivalla tms", joista sitten osa sattuikin olla itsenikin tuntemia henkilöitä. Maailma kun on aika pieni, niin väistämättä sitten asioiden todellinen laita paljastui muuta kautta ja epärehellisyys harmitti. "Mä en ole harrastanut yhden yön juttuja". Bullshit. Mitä vaikeaa siinä nyt olisi ollut sanoa, että onhan noita (edes) muutama kertynyt. Huippu oli se kun tällainen hänen työnsä kautta tuntema henkilö, joka sattuikin olemaan minunkin harrastuksieni kautta hyvin tuntema, on hieroja ja selkäkivuissaan tuskailevalle naiselleni ehdotin, että "hei mä soitan Masalle että tekee kotikäynnin". Jostain syystä ei mitenkään käynyt, pari kk sitä myöhemmin kuulin sitten muualta että olihan se urheilullinen nuorimies ihan kunnon läpituttu eikä yhtään vähempää.
Mä kun oon sieltä, missä asiat on totuttu sanomaan suoraan ja kun se on sanottu niin asia on sitten kunnossa eikä siitä sen enempää. Olkaa jumalauta ihmiset rehellisiä toisillenne, niin kaikki on kaikille paljon helpompaa.
Täältä takapenkistä myötäilevää nyökkäilyä koko tekstille. Hyvin sanottu
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuolla luulis olevan mitään merkitystä kuinka monen miehen kanssa se nainen on aiemmin ollut? Ei minua ainakaan kiinnosta onko tuolla omalla ollu 3,30,300,3000 ennen minua. Minulleko sen olisi pitänyt osata arvata itseään säästää
3 tai 30, siinä on erittäin suuri ero.
30 tai 300, tai 3000, siinä ei ole mitään eroa.
Joko seksillä on merkitystä ja kuuluu suhteeseen. Tai sitten ei.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 18:49"]
Ei tarvitse olla ylpeä siitä, että tyttöystävä on pannu ympärikyliä, mutta itsevarma mies osaa ajatella myös sen puolen asiasta, että itse teki jotakin oikein, kun sai sen naisen kokonaan itselleen.
*huutonaurua*
Ei tälläistä voi kirjoittaa kuin "kokenut" nainen.
Ja se itsekin tietää, ettei ole kelvannut muuhun kuin pantavaksi.
Kyllä noin kirjoittaa myös hänen mies, joka yrittää pönkittää itsetuntoaan. Ettei tarvitisi ymmärtää, että kyläpyörä otti hänet kun ulkonäkö alkoi kadota, eikä enää kelvannut karuselliin.
"En tiedä lasteni äidin entisten kumppanien ja hoitojen lukumäärää kuin suurin piirtein, mutta kai niitä yli kolmekymmentä on kevyesti ja voi olla viisikin kymmentä, koska ei enää nuoria oltu silloin kun tavattiin. Hän on petihommissa aivan surkea. Veikkaan että tuo surkeus on osasyy siihen että niitä säätöjä on kertynyt, kun kukaan ei ole halunnut suhdetta jatkaa muutamaa panokertaa enempää.
Tai voihan ajatella että ne miehet ovat vaan hänet huonoksi kouluttaneet :D
Minä olen nyt kouluttanut kahdeksan vuotta, mutta tulokset ovat laihoja. Jotain parannusta sentään."
Ex-naiseni ei suostunut koskaan kertomaan panokavereidensa lukumäärää, mutta päätellen siitä kuinka usein heitä osui kaupungilla vastaan, lukumäärä oli vähintäänkin useita kymmeniä.
Ja kyllä, hän oli myös äärimmäisen huono sängyssä. Suhde kesti lopulta neljä kuukautta.
Mun luku on 28. Ei ole mielestäni paljon. Kertoisin rehellisesti jos joku kysyisi, mutta ei ole kukaan kysynyt enkä mäkään ole kysellyt miesten lukuja. En vain ymmärrä mitä väliä sillä on. Sen toki haluaisin tietää jos mies olisi neitsyt; kiinnittäisin silloin eri tavalla huomiota siihen ekaan kertaan.
Eikö ketään aviomiestä ota päähän jos saakin tietää että caimollaan ollut monta exää? Ja itse on ensimmäinen? Miks lähes suurin osa miehistä on ns. Aisurityylinen toisin kuin ennen kun miehet oli miehiä...
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tuolla luulis olevan mitään merkitystä kuinka monen miehen kanssa se nainen on aiemmin ollut? Ei minua ainakaan kiinnosta onko tuolla omalla ollu 3,30,300,3000 ennen minua. Minulleko sen olisi pitänyt osata arvata itseään säästää
Eniten mua häiritsisi, jos toinen valehtelee tai jättää kertomatta. Eihän kukaan voi toisen puolesta valita asioita joita hän pitää tärkeänä.
Jos ei puhu itsestään tai historiastaan, niin itse en ainakaan osaisi pitää itseäni luotettavana kumppanina, vaan jonkinlaisena palveluna.
Koska yleisesti kai niin että kumppanille tuollaisia ei haluta kertoa, mutta kaverille taas toisaalta kyllä.
Eli mitä tälleen ajatteleva ihminen oikeasti pelkää - ettei toinen oikeasti rakastakaan jos tietäisi oikeasti kaiken? Tai eikö itse voi rakastaa muuta kuin jotain joka on riittävän etäinen ja jonka kanssa saa säilyttää yksityisyyden. Toisaalta, jos näistä puhuu taas omille ystävilleen niin joku mättää ja pahasti.
Itselläni on ollut ehkä sata kumppania ennen nykyistä vaimoani. Vaimollani taas on ollut parisataa enemmän kuin minulla. Ei haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on ollut ehkä sata kumppania ennen nykyistä vaimoani. Vaimollani taas on ollut parisataa enemmän kuin minulla. Ei haittaa.
Sulla on oikea asenne!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on ollut ehkä sata kumppania ennen nykyistä vaimoani. Vaimollani taas on ollut parisataa enemmän kuin minulla. Ei haittaa.
Sulla on oikea asenne!
Ja olet pannutkin montaa, hyvä sua!
Näinhän itse asiassa ajatellaan naisista, jotka "onnistuvat saamaan" aviomiehen entisestä panomiehestä. Tässäkin ketjussa mainittiin aiemmin. Puhuttiin jotain tasokkaista naisista ja miehistä.
Hyvä, jos kaksi sopivaa löytää toisensa. Mutta sitten alkaa olla noloa, jos kaveripiirissä leveilee voittajafiiliksellään tällaisen (lopulta elähtäneen) sankarin saatuaan. Siis kun on ensin roikkunut vuosia tarjolla, seuraten kilttinä sivusta tämän sankarin seikkailuja. Välillä kysellen joko kelpaisi.
Eivät kaikki naiset arvosta jotain paatuneita "alfa"-miehiä, mikä taitaa se kaunistellumpi sana näistä olla.