Lue keskustelun säännöt.
Mitä pahaa siinä on, että antaa lapselle "liikaa" lahjoja?
Onko tämä jotain suomalaista kursailu mentaliteettia vai mikä on ajatuksena taustalla? Myönnän, ennen kun itselläni oli lapsia niin katsoin kieroon kun sukulaislapsille pukki toi niska vääränä lahjakasseja mutta nyt kun on omia lapsia niin ajatus on tässäkin muuttunut.
Meillä on kaksi lasta ja molemmat saavat meiltä vanhemmilta n. 6-8 lahjaa ja muilta sukulaisilta ehkä yhteensä 4-5, eli lahjoja tulee n. 10-15. Kaveri Somessa juuri kirjoitti kuinka 3-5 lahjaa on sopiva määrä, enempi on ehdottomasti liikaa.
Vaikka meidän lapset saavatkin sen 15 lahjaa, osaavat he olla kiitollisia jokaisesta ja jaksavat avata ja leikkiä jokaisella niillä. (Lahjoja myös availlaan meillä päivän mittaan.) Mistä siis kumpuaa ajatus, että lapset olisi kamalia lellipentuja jotka ei arvosta mitään?
Mainittakoon vielä, että juuri muutoin emme osta lapsille kalliita leluja tai vehkeitä, kirpparilta saatamme ostaa parit kirjat vuodessa tai Prismasta värityskirjat, ja aivan yhtä kiitollisia lapset on niistäkin. Ja varsinkin nyt korona-aikaan ei ole edes millään kirpparilla tullut käytyä niin sekin vähä on nyt loistanut poissaolollaan..
Kommentit (372)
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin outoa, että lapsilta odotetaan kiitollisuutta, kun he saavat lahjoja. Minusta joulu on aika, jolloin lahjoja en ansaita, niitä saadaan. Vai vaivaako näitä "kaksi lahjaa riittää" -vanhempia ajatus siitä, että heidän oman lapsuutensa niukka lahjamäärä johtui nimenomaan siitä, että he eivät olleet kilttejä eivätkä siksi ansainneet lahjoja? Paljon lahjoja saava lapsihan on ollut kiltti ja saa lahjat palkinnoksi.
Tämähän on se perinteinen juttu. Sitten kiltti 6v. alkaa ihmetellä, kun naapurin 6v. tuhma poika sai enemmän lahjoja. Että mites sitten näin pääsikään käymään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitään pahaa! Saimme itsekin veljeni kanssa paljon lahjoja jouluna, ja ihanaahan se oli. Samaa käytäntöä olen jatkanut nyt jo aikuisen poikani kanssa (no ei aikuiselle enää niin paljon). Osa lahjoista on sukkia ja kalsareita, osa suklaata ja yksi kalliimpi lahja. Loput siltä väliltä. Leluostokset aikanaan painottuivat juuri jouluun ja synttäreihin. Kauppareissuilla poika ei mankunut ikinä mitään.
Lahjojen antaminen on ihanaa. Antakaa palaa, ei ne lapset siitä pilalle meni <3
Ketju tuo niin mieleen ex-miniäni. Hänen mielestään lahjat ovat tarpeettomia. Niinpä hän ei saanut meiltä mitään, poika sai vanhaan tapaan varmaan 20 pakettia. Siinä miniä sitten istui aattoiltaa naama nyrpässä, kun häntä ei muistettu,
Kun nimenomaan otettiin huomioon se, että hän ilmoitti, että ei lahjoja!
Vierailija kirjoitti:
Ketju tuo niin mieleen ex-miniäni. Hänen mielestään lahjat ovat tarpeettomia. Niinpä hän ei saanut meiltä mitään, poika sai vanhaan tapaan varmaan 20 pakettia. Siinä miniä sitten istui aattoiltaa naama nyrpässä, kun häntä ei muistettu,
Kun nimenomaan otettiin huomioon se, että hän ilmoitti, että ei lahjoja!
Niinpä. Ei edes oma mies antanut mitään.
Olenpa ollut tilanteessa jossa perheen lapset saivat aina paljon lahjoja.
Homma meni yhtenä jouluna semmoiseksi että arvottivat lahjan hinnan.
”Liian halpa” oli mm. kommenttina. Ja muuta vastaavaa. Eivät arvostaneet mitään.
Meiltä loppui lahjojen osto niille lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei koskaan voi olla liikaa lahjoja.
Lahjoja on ihana antaa ja ihana saada 🥰
Todellakin voi olla liikaa lahjoja. Itse annoin lapsille ihan liikaa lahjoja kun olivat pieniä. Esikoinen joskus n. 5-vuotiaana suuttui jouluna, kun paketteja oli liikaa, eikä olisi jaksanut avata. Ja ei, en todellakaan ymmärrä näitäkään, että niitä lahjoja jaellaan pitkin joulukuuta tai säästellään vielä joulun jälkeen, että lapsi jaksaisi avata. En, vaikka itse olin niin ääliö.
Niissä paketeissa oli myös vaikka kuinka paljon kaikkea sellaista, mitä lapset vilkaisi, ja laittoi sivuun. Ja siinä pysyivät.
Se muutama hyvä lahja olisi aivan varmasti riittänyt, ja tehnyt lapsille paljon paremman joulukokemuksen. Nyt olen onneksi itsekin jo järkiintynyt.
Vierailija kirjoitti:
Ketju tuo niin mieleen ex-miniäni. Hänen mielestään lahjat ovat tarpeettomia. Niinpä hän ei saanut meiltä mitään, poika sai vanhaan tapaan varmaan 20 pakettia. Siinä miniä sitten istui aattoiltaa naama nyrpässä, kun häntä ei muistettu,
Kun nimenomaan otettiin huomioon se, että hän ilmoitti, että ei lahjoja!
Aikuiselle lapselle 20 pakettia?! Todennäköisesti se miniä oli naamanyrpeänä, kun yritti miettiä mihin ihmeeseen se kaikki roina tungetaan joulun jälkeen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi jotku ajattelee, että nimenomaan se yksi päivä vuodessa, kun saadaan mahdollisesti paljon lahjoja, olisi se syy siihen, jos jotkut penskat ei arvosta saamiaan lahjoja?
Eiköhän ne loput 364 päivää vuodessa määritä enemmän sitä, miten lapsi niihin lahjoihin suhtautuu. Ja kun osa sanoo, että "mihin lapsi lahjoja tarvitsee, meillä ostetaan ympäri vuoden", niin eikö se enemmän opeta siihen, että lahjat ei sitten oo mikään erityinen juttu kun ympäri vuoden koko ajan saa kaiken, mitä haluaa ja tarvii?
Meillä siis jollain mittapuulla saatiin paljon lahjoja, ei nyt mitään yli 20, mutta varmaan yli 10/lapsi. Mutta tavaraa ei muuten saatu ympäri vuotta, synttärinä ja jouluna tuli niitä erityisempiä toivelahjoja ja sitten muuta pienempää. Tietty tarpeiden mukaan muulloin sai vaatteita/urheiluvälineitä jne.
Mutta juhlapäivinä saatiin sitten yleensä jotain arvokkaampaa (stereot, kännykät, pelikone tai mitä milloinkin), sitten jotain vähän spesiaalimpaa vaatetta, astiasarjan osia tms. Ja sitten pikkupaketteja. Ja kaikki lahjat oli ihania ja arvostettuja eikä pidetty itsestäänselvänä et milloin vaan saa, mitä haluaa. Jotkut nyt vaan tykkää panostaa jouluun ja se on erityinen päivä. Ja niitä paketteja tosiaan tulee helposti paljon, kun vanhemmat, isovanhemmat, kummit, kaverit, sisarukset jne. toisilleen ostaa. Niin meillä siis oli.
Lapselle voi tuottaa iloa muutenkin kun hukuttamalla tavaraan, se siinä on huonoa että pienestä asti opetetaan paljon tavaraa = onnellisuus.
Ilmastonmuutos, saasteet ja turha kulutus luulis olevan hyviä syitä, mut ei sit vissiin kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut kaikkia kommentteja, mutta meillä muksut saavat paljon lahjoja. Pienempiä kun olivat, paketoin kaikki tyyliin sukatkin erikseen ja onnellisia olivat 😁 nykyään paketteja tulee edelleen monta, ovat arvoltaan suurempia ja toiveiden mukaisia.
Meillä ei reissata ulkomaille, eikä juuri muuten ostella mitään ihmeellisyyksiä. Jos jotain kallista ja ei välttämätöntä lapset haluavat muuna aikana vuodesta, niin siihen säästävät itse.
Joulusta tykätään kaikki ja siihen panostetaan. Vietetään "kulutushysteriaa" kerran vuodessa ja niillä lahjoilla mennäänkin sitten aika pitkälle. Toki syntymäpäivinä muistetaan, yleensä annetaan rahaa.
Jonkun mielestä varmasti typerää, mutta ehkä mulla ja mun perheellä on oikeus kerran vuodessa pistää tuulemaan😁
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään pahaa! Saimme itsekin veljeni kanssa paljon lahjoja jouluna, ja ihanaahan se oli. Samaa käytäntöä olen jatkanut nyt jo aikuisen poikani kanssa (no ei aikuiselle enää niin paljon). Osa lahjoista on sukkia ja kalsareita, osa suklaata ja yksi kalliimpi lahja. Loput siltä väliltä. Leluostokset aikanaan painottuivat juuri jouluun ja synttäreihin. Kauppareissuilla poika ei mankunut ikinä mitään.
Lahjojen antaminen on ihanaa. Antakaa palaa, ei ne lapset siitä pilalle meni <3
Ei ehkä lapsi mene pilalle, mutta maapallo menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha kulutus.
Turha? Leikki on lapsen työtä.
Tarvitseeko lapsi varta vasten leluja leikkiäkseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että nämä "vähän lahjoja on lapselle hyväksi" -vanhemmat on kehitelleen joukon muitakin vastaavia olettamuksia. Lapsen ei pidä harrastaa mitään maksullista, lasta ei saa kuljettaa kouluun, lapselle on hyväksi olla kotona yksinään jo 6v iässä, vanhempien tehtävänä on aiheuttaa lapselle pettymyksiä, lapsella pitää olla vastuu perheen lemmikistä (siksi näemme 8v ikäisiä ulkoiluttamassa itsensäkokoisia koiria), lapsen pitää tehdä osa perheen aterioista 10v iässä eikä lapsella saa olla mitään käsitystä rahasta ennen 18v ikää, koska se kuitenkin tuhlaisi kaiken, jos näkisikin setelin. Verkkopankki on suunnilleen sielunvihollisesta seuraava.
Näitä lapsia sitten terapeutit korjaavat, kun vanhemmilla oli se käsitys, että lapsuuden tuleekin olla iso pettymys.
Miksi pitäisi ostaa lapselle 15 pakettia lisäksi, jos hän saa vaikka lasketteluvarusteet, läppärin ja kuulokkeet lahjaksi? Kyllä hänet silti viedään kouluun ja harrastuksiin eikä mitään ihmeellisiä oppeja kehitellä, vaikka paketteja olisi vain 2-3. Sinne laskettelemaankin pääsee pitkin talvea monta kertaa, vaikka ei saanutkaan 15 pakettia jouluaattona.
Miten köyhä on perhe, jossa lapselle annetaan harrastusvälineitä ja välttämättömiä koulutarvikkeita lahjaksi?
Miksi lahjan pitäisi olla jotain tarpeetonta?! Kulutuseetosta paljaimmillaan. Toivotuista ja todella arvokkaista lahjoista tuossa yllä kysymys varmasti (läppäri ja lasketteluvarusteet, tajutako kuinka paljon rahaa noissa on), mutta hei ne on tarpeellisia yök :'D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapset on aina saaneet hyvin niukasti lahjoja. Siksi he eivät viihdy joululomalla vanhempien kanssa, vaan menevät sinne, missä kavereilla on villasukkien ja lautapelin lisäksi tarjolla niitä joulun toivelahjoja. Kumma juttu, että 9v ei osaa arvostaa sitä, että lahjoja on vähän ja maailma pelastuu.
Kasvatuksestahan se on kiinni, mitä arvoja kotona opetetaan. Kyllä meidän 9-vuotias osaa arvostaa, on sanonutkin että turhaa krääsää ei halua. Ei ole jouluksi yhtään toivetta, me vanhemmat yritetään pusertaa että olisko kuitenkin jotain mitä haluaisit. Ei kuulemma tarvitse just nyt mitään.
En kyllä ymmärrä mitä se kenellekään kuuluu kuinka paljon vanhemmat lapsilleen lahjoja antavat. Kukin aatteensa ja varallisuuden mukaan.
Meillä on 2 teini-ikäistä lasta ja tarhaikäinen ”iltatähti” ja saavat kyllä 20 pakettia per lapsi ja ovat todella kiitollisia. Joulu on antamisen aikaa ja kun on varaa mikäs siinä. Vuoden aikana saavat kaiken mitä tarvitsevat, lahjat ovat niitä mitä haluavat ja joita ei ehkä muulloin tulisi niin helposti/automaattisesti ostettua.
Enpä tiedä. Meillä lapset ovat saaneet paljon lahjoja, n. 15 kpl per naama. Nyt tänä vuonna 6v toivoi tiettyä pussilakanaa, legopakettia ja lautapeliä. 9v toivoi yhden pehmolelun.
Eli enpä usko, että se yksi päivä vuodessa vaikuttaa kokonaiskuvassa paljoakaan.
20 + pakettia per lapsi (tai aikuinen!) on liikaa
10 pakettia per lapsi on paljon
5-7 pakettia on meillä normaali määrä
1-2 pakettia on vähän etenkin pienille lapsille. Aikuisille ok ja teineille jos hankittu joku iso toivelahja.
Lahjoja on selvästi ollut liikaa, jos lapsi ei jaksa avata niitä kaikkia. Lahja on turha, jos lahjan saaja ei yhtään välitä lahjan sisällöstä. Jokaisen sukan paketointi erikseen on turhaa roskaamista ja luonnonvarojen kulutusta, etenkin jos käyttää sekajätteeseen menevää lahjapaperia ja muovisia naruja.
Minusta lasta ei kannata joulunakaan opettaa yli äyräiden pursuavaan kerskakulutukseen.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä mitä se kenellekään kuuluu kuinka paljon vanhemmat lapsilleen lahjoja antavat. Kukin aatteensa ja varallisuuden mukaan.
Meillä on 2 teini-ikäistä lasta ja tarhaikäinen ”iltatähti” ja saavat kyllä 20 pakettia per lapsi ja ovat todella kiitollisia. Joulu on antamisen aikaa ja kun on varaa mikäs siinä. Vuoden aikana saavat kaiken mitä tarvitsevat, lahjat ovat niitä mitä haluavat ja joita ei ehkä muulloin tulisi niin helposti/automaattisesti ostettua.
Meillä ihan sama juttu 😊
Meidän lapset saivat aiemmin monta pakettia jouluisin, lähipiiriimme kuuluu henkilöitä, jotka ovat ihan mahdottomia noiden lahjojen antamisen suhteen.
Jossakin vaiheessa me vanhemmat aloimme johdatella lapsia miettimään enemmän lahjatoivomuksia siten, että saivat esittää 5-7 toivetta, joista ehkä 3-4 toteutettiin. (Tämä liiallisen tavaramäärän vuoksi). Kerroimme lahjatoiveista näille läheisille, jotka lapsiamme halusivat muistaa, toki hintavimmat lahjat hankimme itse.
Viime joulun alla lapset halusivat vaihtaa huoneitaan ja siinä muuttorumban keskellä tuskailivat, kun aiemmin kertyneille tavaroille ei tahtonut löytyä säilytystilaa. Karsimme pois tarpeettomat ja pyysin lapsia muistamaan tavarapaljouden, kun lahjatoiveitaan alkoivat miettiä. Kävi niin, että kumpikin esitti enää 2-3 toivetta, jotka oli helppo toteuttaa.
Eikös se ole selvä asia, että kiltit lapset saavat paljon lahjoja. Se kerrotaan jo päiväkodin satutuokioissa, tosin peitellysti. Nykyisin ilkeät vanhemmat vain haluavat syyllistää kilttien lasten vanhempia siitä, että pukki kantaa osaan kodeista paljon paketteja.