Lue keskustelun säännöt.
Hei käsityöihminen, armahda jouluna läheisiäsi!
05.12.2020 |
Älä anna niitä käsitöitäsi lahjaksi, ellet ole AIVAN varma siitä, että teillä on lahjansaajan kanssa yhteinen maku. Jos et tiedä lahjansaajasi lempivärejäsi tai tyyliä, voit luottaa siihen, että et tunne hänen tyyliään. Älä siis yritä vaatettaa häntä tai hänen perhettään tai sisustaa hänen kotiaan. Ja tällä tietämisellä tarkoitan sitä, että ellei sinulla ole hajuakaan tyylistä tai lempiväreistä, et ole ihminen, joka kiinnittää sellaiseen huomiota, joten todennäköisyys, että osut oikeaan, on siinä tapauksessa pieni.
Minulle ei ole se ja sama, mitä päälläni ja kodissani ja lasteni päällä on. En ole tarkka ja nipo tai snobi, muttA olen herkkä virikkeille. Toisin sanoen mielivärini tuottavat minulle jatkuvaa iloa ja päinvastoin. Tyylini on aika hillitty. Pukeudun itse melko monokromaattisesti, en pidä itseni päällä kuvioista kauheasti.
Saan joka joulu hel...isti omasta mielestäni kamalia käsitöitä. En ole pyytänyt, en käytä juurikaan neuleita. En ole kutsunut näitä ihmisiä luokseni, mitenkään rohkaissut tähän. Käsitys suvussani ja sukuni tätien ystövissä tuntuu olevan, että koska olen nuorehko leski, me hengitämme, syömme, kaluamme neuleita ja villasukkia. Ja millaisia, kirjavia, kaikenkarvaisissa väreissä. Meitä on kaksi lasta ja minä. Emme me tarvitse joka joulu noin 20 villasukkaparia, ihan menee ne entisetkin. Emmekä villatakkeja. Kirjavissa väreissä. Emmekä päiväpeittoja, emmekä pannulappuja.
Ajatus on kaunis. Mutta minä olen minimalisti, rauhallinen ihminen, joka sisustaa rauhallisesti. Jolle oma koti on tärkeä. Tuntuu pahalta, että joku käyttää paljon aikaa ja vaivaa ja luonnovaroja tehdäkseen minulle jotakin, joka on minusta niin ruma, että itku tulee. Ja minun odotetaan esim laittavan tällaisen torkkupeitom olohuoneeni näkyvimmälle paikalle. Minulla on jo kaikki mitä tarvitsen.
Ikävintä on, että vastalhjoja odotetaan. Että joulun pitäisi olla aika, jolloin laitan kauhesti rahaa, vaivaa ja aikaa lahjoihin ihmisille, joiden kanssa en ole läheinen. Ja saan kotini täyteen huolellisesti tehtyä, mutta itselle tarpeetonta ja omaan silmään rumaa.
Vien ne hyväntekeväsiyyteen. En ala uhriutua ja antaa kylän tätien pukea minua. Käyttäisin, jos edes joskus olisi itselle sopivaa. Pukeudun paljon Melko vaaleisiin väreihin. Niin sitten tulee säkillinen tummanoranssi-kirkuvanvihreä-hippikuvioista neuletta. Miten joku on niin sokea?
Vatsustan turhaa kulutusta omassa elämässäni. Minusta tuntuu pahalta se turhuus. Muutnekin minusta Suhteellisen etäisen veljeni anoppi ei kuulu lähipiiriin, jota mun kuuluisi muistaa lahjapaketilla jouluna tai muulloinkaan. Häntä vain koskettaa mieheni kuolema.
Ahdistaa olla jossain kiitollisuudenvelassa asioista, jotka tuottavat mulle päänvaivaa, raahaamista ja kurjaa mieltä. Joku muu saa ne käyttöönsä, en tietenkään roskiin heitä. Mutta eivätkö he tajua. He kaikki tietävät, että he kaikki neulovat ja ompelevat meille. Luulevatko he, että me jotenkin hiotaan jollain sahalla sukkiamme, että ne kuluvat yhdessä talvessa käyttökelvottomiksi. Käytän niitä kahta paria villasukkia, jotka sain neljö joulua sitten. Mitä teen niillä muilla. En mitään.
Ahdistaa, siksi tällainen rönsy tästä aiheesta. Ja koska täällö kuitenkin luetaan väärin: tiivistelmäksi se, että älä pakota puolituttuja kiitollisuudenvelkaan äläkö lahjoita puolitutuille tai läheisillekään vaatteita ja sisustusta, josta et varmaksi tiedä, että toinen a) pitää siitä ja b) tarvitsee sitä. Viime jouluna tuli ikea-säkillisen verran turhia Neuleita, meille epämieluisia värejä. Kukaan oranssin ja kuviollisuuden ystävä ei sisusta yksivärisellä,mustalla eikä kukaan kermanvärisiin paitoihin pukeutuva tai Marimekon ystövä pukeudu oranssi-vihreisiin hippi-tonttulakkeihin ja tossuijin. Väsyttää se kaikki turha vaiva.
Kommentit (85)
Älä itke vaan ilmaise noille ihmisille mitä toivot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon pistäny kylmästi roskiin sellaiset lahjat, jotka ei miellytä. Sekä sukulaisten, että oppilaiden.
Antakaa vaikka niitä tylsiä konvehtirasioita, jos on muka pakko. Ne voi aina viedä opehuoneeseen syötäväksi.
Miten joku voi noin monen rivin verran ahdistua jostain neuleesta? Onko nämä lahjan antajat asentaneet sinun kotiisi ja oleskelupiiriisi valvontakamerat josta vahtii että käytetäänkö lahjaa ollenkaan?
Toisaalta minä saan harvakseltaan lahjaneuleita ja ne pääsääntöisesti on todella taidokkaita koska en hengaa roskasakin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän, en tykkäisi itsekään. Toimit ihan oikein, laita vaan suoraan kiertoon ja yritä kohteliaasti kertoa että et toivo mitään lahjoja.
Kamalinta on kalastajanlangasta virkatut päiväpeitot ja puuvillalangasta virkatut pöytäliinat. Ex-anoppi teki niitä ja vielä karmeissa väreissä. Pistin avioerossa kaikki miehen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, fiilaan sua! Toi on niin ärsyttävää!
Oksettavat villasukat riittää jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsityöt ja tyylikkyys liittyy hyvin harvoin yhteen....
Äitini kutoo minulle välillä villasukat ja onneksi kysyy aina, minkälaiset ja minkä väriset haluan.
Jotenkin sinun pitäisi saada sanottua noille ihmisille, että et halua etkä tarvitse MITÄÄN lahjoja.
Muuten ok mutta minimalisti = ihminen jolla ei ole varaa mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kamalimmat lahjat TOP5
Villasukat
Vihreät kuulat
Fazerin suklaa
Pitkät alushousut
Reinot
ja sama kääntäen: vaikka olen käsityöihminen, en halua tehdä ihmisille maksutta asioita, joita voisin heidän mielestään harrastukseni vuoksi tehdä. Älä kanna luokseni verhoja, päiväpeitteitä, tyynynpäällisiä jne., joita pitää ihan vähän ommella eli jotka ovat vielä kangaskaupan kassissa odottamassa ylä- ja alakäänteiden (+ nurkkapainojen paikkojen) ompelua tai 240x240 kokoisen kankaan kanttausta "jollain tismalleen samansävyisellä nauhalla, varmaan sinulla on varastoissasi sellaista, en huomannut ostaa".
Älä kerro tyttärestäsi, joka näki ihanan vanhojentanssipuvun netissä, mutta koska epäilee sen olevan heikkolaatuinen, niin minähän voisin sellaisen ommella. Tässä 50 e materiaaleihin, sillähän sa1 20 vuotta sitten metritolkulla paksua satiinia. Tytön mitat on tässä.
Älä kauhistele lastenvaatteiden hintoja suhteessa trikookankaan hintaan ja selitä, miten minä voisin ommella lapsellesi ihanan muumikangassetin kympillä (kankaineen tarvikkeineen kaikkineen). Tai vastaavasti lapsenlapsellesi haalarin, kun kaupasta ei saa sellaista samanlaista työhaalaria, joka isälläkin on. Sinä voit tuoda kankaana isän vanhan työvaatteen, siinä on paljon käyttökelpoisia osia. Turha selittää, että sitä kangasta ei ommella tavallisella ompelukoneella.
Äläkä kanna luokseni poikasi jääkiekkojoukkoeen paitoja selittäen iloisesti, että lupasit ommella niihin nimilaput selkäpuolelle ja huomasit, että tässä on iso työ, joten päätit jakaa sen kanssani. Sinulle 3 paitaa, minulle 27.
Älä oleta, että olen jotenkin kiitollisuudenvelassa sinulle siksi, että en kanna kotiisi mitään oranssia tai pinkkiä. Mustavalkoisen päiväpeitteen kanttaus on yhtä suuri työ kuin turkoosinkin.
5/5 paitsi todellakin tuo ”minä olen minimalisti”
Se trendi meni jo ap. Jopa siellä maalla 😂
Vierailija kirjoitti:
Kamalinta on kalastajanlangasta virkatut päiväpeitot ja puuvillalangasta virkatut pöytäliinat. Ex-anoppi teki niitä ja vielä karmeissa väreissä. Pistin avioerossa kaikki miehen mukaan.
Kiitos vaan nyt mie joudun katseleen niitä. Terveisin uusi vaimo.
Vierailija kirjoitti:
Oksettavat villasukat riittää jo.
Minulle saa lähettää villasukkia!
Jos saa jotain mitä itse ei halua, niin voihan sen pistää vaikka Toriin ilmaiseksi tyrkylle. Sanoo ettei postita, muta kotoa saa käydä hakemassa.
Vai pitäisikö olla erikseen joululahjojen vaihtopaikka?
Vierailija kirjoitti:
Muuten ok mutta minimalisti = ihminen jolla ei ole varaa mihinkään.
Ai, ilmeisesti inflaatio on sitten jyllännyt tosi kovaa, kun mun 150te vuosituloilla ei ole enää mihinkään varaa...
T. Toinen minimalisti
Huh, huh. Heitä vaikka ne roskiin sitten!