Vilja Eerikan tapauksesta kertova kirja
Rikos-ja oikeustoimittaja Vera Miettiseltä ilmestyy tänään Eerika- niminen kirja, joka kertoo Vilja Eerikan tarinan. Aiotko lukea kirjan? Seurasitko Vilja Eerikan tapausta vuonna 2012?
Kommentit (200)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menee sivuraiteelle, mutta toivon, että myös kouluterveydenhuolto ottaisi opikseen. Ovat huolestuneita ylipainosta ja siihen puuttuivat terhakkaasti, mutta eivät uskalla pureutua asiaan syvemmälle.
Olin itsekin pulleavatsainen ja -poskinen kahdeksanvuotias, jonka ylipainoon kiinnitettiin huomiota. Ihan kuten Eerikallakin, oma ylipainoni ei johtunut mistään syömisistä, minunkin oli vaikea niellä ruokaa. Sen sijaan perheolot olivat sotkeneet stressihormonit täysin, niihin ei minunkaan tapauksessani puututtu lainkaan eikä pahoinvointini tullut tietoon enkä saanut siihen mitään apua.
Nyt aikuisenakin saan helposti stressivatsan, kumpu syntyi tänä keväänä koronatilanteen myötä.
Todella surullista, että Eerikan tapaus meni miten meni. Joskus lapsen paras on se, että saa täyden irtaurumisen vanhemmistaan ja lähentyä heitä oma-aloitteisesti, jos haluaa. Miksi vanhemman oikeus on niin vahva ja annetaan miljoona mahdollisuutta, lapsi kuitenkin on se heikko osapuoli, jonka kasvurauhaa pitäisi varjella.
Jatkan tästä ohi aiheen. Meillä neljävuotisneuvolassa nyt loppuvuodesta lapsen painokäyrä oli myös lähtenyt nousuun aavistuksen. Lääkäri ilmeisesti ihan tosissaan kysyi, että onko tapahtunut jotain muutoksia elintavoissa... No, oiskohan tällä pandemialla vaikka asiaan jotain vaikutusta, kun tarhat oli kuukausia kiinni ja harrastukset tauolla?? En edes viitsiny vastata noin älyvapaaseen kysymykseen.
Lääkäri ei takuulla pahaa tarkoittanut tai arvostella/loukata. Kiva että oli kiinnostunut lapsen hyvinvoinnista.
Lääkärikin voisi käyttää päätään.
Mikähän sitä olisi mahtanut tänä vuonna elintapoja muuttaa?
Se riippuu ihan ihmisistä, mikä kenenkin elämää muuttaa. Lääkäri halusi tietää, mikä teidän elämässänne on muuttunut.
KORONA ON MUUTTANUT IHAN JOKAIKISEN LAPSIPERHEEN ELÄMÄÄ.
Ei sitä tarvitse erikseen missään pällistellä.
Meilläkin on lapsi, mutta hän ei lihonut koronan aikana. Piste. En viitsi huutaa, niin kuin sinä.
En lue, mutta olen kuunnellut.
Tapaus on tuttu, mutta pahalta tuntui silti kuunnella sitä.
Pahinta on se, että viljaeerikoita on muitakin.
Vierailija kirjoitti:
Kirjassa ei käsitellä kuolinyön tapahtumia ollenkaan, vaan tapahtumia sitä ennen. Mielenkiintoista on, että kirjailija oli käynyt haastattelemassa Tarkkia ja Laamasta, joista kumpikaan ei katunut tekoaan. Edes isä ei osoittanut katumusta, että tappoi ainoan lapsensa. Molemmat valittivat lähinnä omasta vankila-ajastaan ja etenkin Laamanen valitti, että häntä kohdellaan huonosti. Ei taida naisvankilassakaan katsoa lapsentappajaa hyvällä.
eikö ne saanut laamasen kanssa lapsen joka on isovanhempien hoidossa
Tietääkö joku minkälainen on tuo Laamasen oma perhe?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menee sivuraiteelle, mutta toivon, että myös kouluterveydenhuolto ottaisi opikseen. Ovat huolestuneita ylipainosta ja siihen puuttuivat terhakkaasti, mutta eivät uskalla pureutua asiaan syvemmälle.
Olin itsekin pulleavatsainen ja -poskinen kahdeksanvuotias, jonka ylipainoon kiinnitettiin huomiota. Ihan kuten Eerikallakin, oma ylipainoni ei johtunut mistään syömisistä, minunkin oli vaikea niellä ruokaa. Sen sijaan perheolot olivat sotkeneet stressihormonit täysin, niihin ei minunkaan tapauksessani puututtu lainkaan eikä pahoinvointini tullut tietoon enkä saanut siihen mitään apua.
Nyt aikuisenakin saan helposti stressivatsan, kumpu syntyi tänä keväänä koronatilanteen myötä.
Todella surullista, että Eerikan tapaus meni miten meni. Joskus lapsen paras on se, että saa täyden irtaurumisen vanhemmistaan ja lähentyä heitä oma-aloitteisesti, jos haluaa. Miksi vanhemman oikeus on niin vahva ja annetaan miljoona mahdollisuutta, lapsi kuitenkin on se heikko osapuoli, jonka kasvurauhaa pitäisi varjella.
Jatkan tästä ohi aiheen. Meillä neljävuotisneuvolassa nyt loppuvuodesta lapsen painokäyrä oli myös lähtenyt nousuun aavistuksen. Lääkäri ilmeisesti ihan tosissaan kysyi, että onko tapahtunut jotain muutoksia elintavoissa... No, oiskohan tällä pandemialla vaikka asiaan jotain vaikutusta, kun tarhat oli kuukausia kiinni ja harrastukset tauolla?? En edes viitsiny vastata noin älyvapaaseen kysymykseen.
Lääkäri ei takuulla pahaa tarkoittanut tai arvostella/loukata. Kiva että oli kiinnostunut lapsen hyvinvoinnista.
Lääkärikin voisi käyttää päätään.
Mikähän sitä olisi mahtanut tänä vuonna elintapoja muuttaa?
Se riippuu ihan ihmisistä, mikä kenenkin elämää muuttaa. Lääkäri halusi tietää, mikä teidän elämässänne on muuttunut.
KORONA ON MUUTTANUT IHAN JOKAIKISEN LAPSIPERHEEN ELÄMÄÄ.
Ei sitä tarvitse erikseen missään pällistellä.
Meilläkin on lapsi, mutta hän ei lihonut koronan aikana. Piste. En viitsi huutaa, niin kuin sinä.
Minulla ei ole lapsia. Vastasin siihen että miksi lääkäri kyselee, onko muutoksia elämässä, kun koko maailma on ollut sekaisin monta kuukautta koronan takia. Miten tyhmä on tällainen lääkäri?
Aloin eilen kuuntelemaan kirjaa. Tapaus järkytti minuakin aikanaan todella paljon, järkyttää toki edelleen, ja olen kuunnellut kirjaa vedet silmissä. Yllättävän aktiivista sossujen toiminta oli Vilja Eerikan tapauksessa jo ennen kuin kotitilanne paheni sietämättömäksi ja Eerikan pahoinpitely isommassa mittakaavassa alkoi. Käsittämätöntä että lasta ei saatu pelastettua ja nämä valheet ja epäselvät asiat lopulta kuitenkin ohitettiin, vaikka epäilivätkin kauan esimerkiksi ”Nadian” henkilöllisyyttä.
Minulle tämä kirja on tuonut uutta näkökulmaa nimenomaan tästä sossujen toiminnasta. Mielestäni kirja on kirjoitettu tyttöä kunnioittaen. Vilja Eerikan tapaus ei saa unohtua, hänen kohtalonsa oli niin väärin monella tavalla ja on uskomatonta miten pientä avutonta lasta ei kukaan pystynyt auttamaan tai näkemään hänen todellista hätäänsä. Kirjaa on todella vaikeaa kuunnella, mutta on pystyttävä kuuntelemaan, kun kerran pienen lapsen oli jouduttava elämään ja kokemaan tällainen elämä ja kohtalo.
Mua ihmetyttää miten hemmetissä tuolla Tarkilla on voitu diagnosoida estyneen ja riippuvaisen persoonan piirteitä?! Ylimieliseltä psykolta vaikutti tuon kirjan perusteella.
Siis kirjassa haastateltu naapuri on kuullut päivittäin äitipuolen Viljaan kohdistaman rajun haukkumisen, pahoinpitelyn ja pakkosyöttämisen ääniä, mutta ei ole ilmoittanut tästä mihinkään! Kirjassa sanottiin, että hän ei myöskään ollut varma, mitkä ovat normaaliin kasvattamiseen kuuluvia ääniä. Huh huh, ei voi muuta sanoa. En tiedä olisiko mikään ilmoitus tai poliisien paikalle soittaminen auttanut lapsiparkaa, mutta kuinka voi olla mahdollista että tuollaisiin ääniin ei reagoida.
Vierailija kirjoitti:
Siis kirjassa haastateltu naapuri on kuullut päivittäin äitipuolen Viljaan kohdistaman rajun haukkumisen, pahoinpitelyn ja pakkosyöttämisen ääniä, mutta ei ole ilmoittanut tästä mihinkään! Kirjassa sanottiin, että hän ei myöskään ollut varma, mitkä ovat normaaliin kasvattamiseen kuuluvia ääniä. Huh huh, ei voi muuta sanoa. En tiedä olisiko mikään ilmoitus tai poliisien paikalle soittaminen auttanut lapsiparkaa, mutta kuinka voi olla mahdollista että tuollaisiin ääniin ei reagoida.
Lukuisat naapurit teki silti ilmoituksia, koulu teki jatkuvasti ilmoituksia, äiti teki koko ajan ilmoituksia. Edellinen huostaanottopaikka raportoi lapsen muuttuneen täysin toiseksi muutettuaan pois kotoa.
Mutta kun oli sosiaalijohtaja-isoäiti mikään ei auttanut lasta.
Kirja valmistuu juuri sopivasti juhlistamaan Tarkin ja Laamasen vankilasta kotiin pääsyä.
Niin Eerika ei koskaan päässyt kotiin.
Ei anneta Eerolan unohtua milloinkaan. Lapsi rakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kirjassa haastateltu naapuri on kuullut päivittäin äitipuolen Viljaan kohdistaman rajun haukkumisen, pahoinpitelyn ja pakkosyöttämisen ääniä, mutta ei ole ilmoittanut tästä mihinkään! Kirjassa sanottiin, että hän ei myöskään ollut varma, mitkä ovat normaaliin kasvattamiseen kuuluvia ääniä. Huh huh, ei voi muuta sanoa. En tiedä olisiko mikään ilmoitus tai poliisien paikalle soittaminen auttanut lapsiparkaa, mutta kuinka voi olla mahdollista että tuollaisiin ääniin ei reagoida.
Lukuisat naapurit teki silti ilmoituksia, koulu teki jatkuvasti ilmoituksia, äiti teki koko ajan ilmoituksia. Edellinen huostaanottopaikka raportoi lapsen muuttuneen täysin toiseksi muutettuaan pois kotoa.
Mutta kun oli sosiaalijohtaja-isoäiti mikään ei auttanut lasta.
Totta. Silti ihmettelen. Olisiko poliisien soittaminen samantien paikalle (väkivallan äänet) voinut auttaa jotakin tai aiheuttaa toimenpiteitä. Tuskin, mutta kunhan pohdin, on niin turhauttava ja hirvittävä tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kirjassa haastateltu naapuri on kuullut päivittäin äitipuolen Viljaan kohdistaman rajun haukkumisen, pahoinpitelyn ja pakkosyöttämisen ääniä, mutta ei ole ilmoittanut tästä mihinkään! Kirjassa sanottiin, että hän ei myöskään ollut varma, mitkä ovat normaaliin kasvattamiseen kuuluvia ääniä. Huh huh, ei voi muuta sanoa. En tiedä olisiko mikään ilmoitus tai poliisien paikalle soittaminen auttanut lapsiparkaa, mutta kuinka voi olla mahdollista että tuollaisiin ääniin ei reagoida.
Lukuisat naapurit teki silti ilmoituksia, koulu teki jatkuvasti ilmoituksia, äiti teki koko ajan ilmoituksia. Edellinen huostaanottopaikka raportoi lapsen muuttuneen täysin toiseksi muutettuaan pois kotoa.
Mutta kun oli sosiaalijohtaja-isoäiti mikään ei auttanut lasta.
Totta. Silti ihmettelen. Olisiko poliisien soittaminen samantien paikalle (väkivallan äänet) voinut auttaa jotakin tai aiheuttaa toimenpiteitä. Tuskin, mutta kunhan pohdin, on niin turhauttava ja hirvittävä tapaus.
Poliisi pyöritti tapauksen takaisin lastensuojelulle.
Varasin kirjastosta ja kuten arvata saattaa varausjonoa on paljon. Liekö äitiä haastateltu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kirjassa haastateltu naapuri on kuullut päivittäin äitipuolen Viljaan kohdistaman rajun haukkumisen, pahoinpitelyn ja pakkosyöttämisen ääniä, mutta ei ole ilmoittanut tästä mihinkään! Kirjassa sanottiin, että hän ei myöskään ollut varma, mitkä ovat normaaliin kasvattamiseen kuuluvia ääniä. Huh huh, ei voi muuta sanoa. En tiedä olisiko mikään ilmoitus tai poliisien paikalle soittaminen auttanut lapsiparkaa, mutta kuinka voi olla mahdollista että tuollaisiin ääniin ei reagoida.
Lukuisat naapurit teki silti ilmoituksia, koulu teki jatkuvasti ilmoituksia, äiti teki koko ajan ilmoituksia. Edellinen huostaanottopaikka raportoi lapsen muuttuneen täysin toiseksi muutettuaan pois kotoa.
Mutta kun oli sosiaalijohtaja-isoäiti mikään ei auttanut lasta.
Totta. Silti ihmettelen. Olisiko poliisien soittaminen samantien paikalle (väkivallan äänet) voinut auttaa jotakin tai aiheuttaa toimenpiteitä. Tuskin, mutta kunhan pohdin, on niin turhauttava ja hirvittävä tapaus.
Laamanen oli mm. huoritellut lasta. Tuo olisi pelkästään mulle riittäny soittamaan poliisit paikalle!
Mä en ainakaan oo aikeissa lukea, niin kuvottava tapaus, miten on annettu tapahtua!!!!
Vierailija kirjoitti:
Siis kirjassa haastateltu naapuri on kuullut päivittäin äitipuolen Viljaan kohdistaman rajun haukkumisen, pahoinpitelyn ja pakkosyöttämisen ääniä, mutta ei ole ilmoittanut tästä mihinkään! Kirjassa sanottiin, että hän ei myöskään ollut varma, mitkä ovat normaaliin kasvattamiseen kuuluvia ääniä. Huh huh, ei voi muuta sanoa. En tiedä olisiko mikään ilmoitus tai poliisien paikalle soittaminen auttanut lapsiparkaa, mutta kuinka voi olla mahdollista että tuollaisiin ääniin ei reagoida.
Ei ole naapurien vastuulla. Ei kaikilla ole lapsia tai mitään kokemusta lasten hoidosta, kulttuuri voi vaikuttaa siihen mitä pitää normaalina ja mitä ei. Ne ilmoitukset joita oli tehty olisi pitänyt huomioida, eikä vedota sukullaissuhteisiin ja antaa vaan asioiden olla.
Joku väitti täällä, että S.L. on vankilassa kaltaistensa joukossa. Ei kyllä ole. Suurin osa muista vangeista, edes elinkautisvangeista ei pahimmillaankaan pystyisi hyväksymään Eerikalle tehtyä kiduttamista ja pitkäkestoista henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Tuollaiseen pystyvän täytyy olla poikkeuksellisen sadistinen ihminen, pelkkä tavan psykopatologia esim. psykopaattiuskaan sinällään ei siihen riitä. Voi vaan kuvitella, mitä tämän omat biologiset lapset ovat aikanaan kokeneet,eikä heitä syyttä suotta ole otettu huostaan. Kyseinen ihminen on saanut iloa ja nautintoa elämäänsä rääkätessään ja käyttäessään ultimaalista valtaa pieneen, puolustuskyvyttömään lapseen. Touko Tarkin kaltainen surkimus ja ajattelu- ja empatiakyvytön ihmisläjä on ollut tälle pedolle lottovoitto. Kaksi ihmistä, joihin käyttää valtaa yhdellä iskulla - isä, joka on niin uskollinen uudelle puolisolle että tappaa lapsensakin mielellään. Ja pieni reppana, jolle asiat on vaikeita muutenkin - totaalisen helppo kohde kiduttaa. Pahan ihmisen perikuva, sitä on S.L. Ja toisinkuin suurin osa kenestäkään muusta vangista, edes elinkautisvangista, S.L. olisi oikeasti ansainnut vain ja ainoastaan kuolemanrangaistuksen. Hänen olemassaolostaan ei tälle maailmalle voi koskaan seurata muuta kuin lisää pahaa ja säälin kaikkia, jotka joutuvat tuollaista ihmistä silmissään katselemaan.
Vilja Eerika ansaitsee kyllä kirjan, muutenkin kyseinen tapaus on nähdäkseni jonkinlainen kansallinen ”trauma”, eikä sitä helpota se, että nämä kaksi ihmisarvotonta s ontaläjää kohta taas vapaana harrastavat muiden rahoilla harrastuksiaan. Jos niille on jo vauvakin valmiina mummolassa pedattuna, niin siitähän se on helppo alkaa ”kasvatus”!?!?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei he***tti, aivan käsittämätön tapaus. Olen vasta kirjan alussa mutta välillä purskahdan nauramaan epäuskoisesti noille Tarkin ja Laamasen höpötyksille ja ennen kaikkea viranomaisten hyväuskoisuudelle. Kuinka v**un tyhmiä viranomaisia meillä on, joiden pitäisi suojella lapsia?! Niellään kaikki käsittämättömät tarinat (mm. se vuosikausien monikkoraskaus, "Ranskassa ei ole henkilötunnuksen loppuosaa", "Nadian molemmat pojat kuolivat viime vuonna oman käden kautta, mutta hän suhtautuu asiaan neutraalisti" ymymym.)
Isän äiti oli sosiaalijohtaja, koko suku työskentelee lastensuojelussa.
He sekaantui kaikkeen, varsinkin isoäiti joka esti huostaanoton monta kertaa.
Ja Suomessa lapsista ei yksinkertaisesti vaan välitetä. Jos onglemaperheen lapsi pääsee lasun hoiviin, se on melkeinpä lottovoittoon rinnastettavissa. Tuttavani sanoi näin, hänet otettiin aikanaan huostaan monen vuoden väännön jälkeen.
Vilja Eerikan oli lastensuojelun asiakas koko ikänsä.
MUTTA häntä ei saatu autettua, koska se sosiaalijohtaja-isoäiti sekaantui kaikkeen. Painosti äidin luopumaan huoltajuudesta, vaati Vilja Eerikan pois sijaiskodista ja viimeisenä viikonloppuna esti uuden sijoituksen selittämällä, että lapsi on tulossa hänen luokseen.
Isoäiti jos kuka tässä olisi pitänyt tuomita. Verta on käsissään.
Tämä, hän on asiasta täysin vastuussa, tuossa ammatissa pitäisi olla kyky nähdä onko huoltaja lapselle sopiva ja ajaa lapsen etua ei vanhemman, toivottavasti tämän kirjan myötä niitä syytteitä alkaa nousta....
Vierailija kirjoitti:
Tämä Laamanenhan sai Tarkin kanssa lapsen tutkintavankeudessa, ja oli ollut raskaana jo surmayönä. Lapsi otettu huostaan heti syntymän jälkeen, onneksi!
Eiköhän lapsi kotiin palaa kun tuomio on ohi ja nää samat sossun tätit jatkaa virassa vailla mitään rangaistusta...
Lastensuojelu olisi ottanut Vilja Eerikan huostaan perjantaina, mutta hänen sosiaalijohtaja-isoäitinsä esti sen sanoen että tyttö olisi tulossa hänen luokseen. Sunnuntaina tyttö kuoli.