Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää miehen lapsellinen reaktio raskaudesta.(pakko purkaa jonnekin)
16.04.2014 |
Ollaan jo ihan "aikuisenikäisiä" molemmat ja naimisissakin ollaan oltu jo useampi vuosi, mies on työelämässä, minä viimeistelen gradua. Perheenlisäyksestä ollaan puhuttu alusta alkaen ja aina ollaan oltu sitä mieltä molemmat, että halutaan lapsia ja mielellään pian sen jälkeen kun koulusta valmistutaan.
Ehkäisynä meillä on viime vuodet toiminut keskeytetty yhdyntä. Tiedän, ettei tuohon tulisi luottaa, enkä luottanutkaan. Hormonit eivät sopineet mulle, kuparikierukka ei pysynyt paikallaan ja kondomit jäi ainoaksi vaihtoehdoksi. No pian sitä sitten niistäkin lipsuttiin. Monesti puhuin miehelle siitä, että ymmärtäähän se oikeesti, että me voidaan tulla raskaaksi tästä ja mulle se ei olisi maailmanloppu, mutta jos hälle olis, niin en halua tehdä aborttia, joten en siinä tapauksessa suostuisi keskeytettyyn yhdyntään. Mieskin oli aina ihan messissä, että kyllä tietää, että tämä ei ole 100% luotettava ja jos vahinko käy niin olkoon sitten onnellinen vahinko. Viime aikoina ollaan puhuttu enemmänkin vauvoista ja olen jopa sanonut, että mulla on jo sellainen vauvakuume, että toivoisin, että vuoden päästä me voitais jo olla keskeyttämättä.
No nyt eilen sitten oli menkat myöhässä toista päivää, mahassa tuntui kuin menkat alkais mut ei kuitenkaan. Mä jo ihan hermona, että raskaana tässä ollaan. Puhuin, että ostan huomista varten raskaustestin. Mies naureskeli ja ihmetteli, että olenko päästäni vialla, että hän kyllä on vetänyt ajoissa joka kerta, että en todellakaan voi olla raskaana. Ostin kuitenkin testin ja tänä aamuna aamupissasta testasin ja hailakka toinen viivahan sinne testiin ilmestyi. Olin ihan ällikällä lyöty vaikka olinkin tota totta kai aavistellut, tosi epätodellinen olo. Ehkä sen minuutin vahtasin suu auki sitä testiä, sydän tykytti mutta sitten hymyilytti, mustahan tulee äiti, mitä ihmettä! :)
Juoksin sitten herättämään nukkuvan mieheni ja kerroin ilouutisen. Mies oli ihan hiljaa ja toisteli vaan "Ei helvetti ei helvetti, ei oo mahdollista". Itsekin sanoin, että en mäkään voi uskoa, mutta tarpeeksi kauan me kai koeteltiin sen keskeytetyn yhdynnän tehoa. Mies oli ihan hämillään ja alettiin syödä aamupalaa. Mä laskin milloin mun laskelmien mukaan lapsi vosi syntyä, jos hyvin tai huonosti käy niin sehän voisi olla jopa jouluaatto!! Mies oli edelleen vaan ihan hiljaa ja sitten aamupalan jälkeen alkoi se lapsellisuus. Hän kun ei vaan voi uskoa, että olisin raskautunut tuosta keskeytystä yhdynnästä. Ei sitten millään voi uskoa. Kuulemma niin outoa, että olen just viime aikoina puhunut vauvakuumestani ja sitten tadaa olenkin raskaana, ja sanoi että parempi mun vaan nyt tunnustaa, että jos olen käyttänyt jotain KEPULIKONSTEJA? Siis mitä kepulikonsteja voisin käyttää jos mies on joko ejakuloinut mun vatsalle, käsiinsä tai sitten kakkoseen jos ollaan peppuseksiä harrastettu? Ai että olisin työnnellyt spermoja sisälleni? Sairasta. Mies jopa vihjaili, että onkohan lapsi edes hänen. Koskaan ennen ei ole ollut mustasukkainen tai mitenkään epäilty puolin tai toisin pettämisiä, mua tuo todellakin loukkasi. Mies otti aamupäivän vapaaksi töistä, että voi rauhassa sulatella tätä uutista, oli niin shokissa. Joo ei puhettakaan että voitasiin keskustella tästä tulevasta vauvastamme aikuismaisesti tai edes rakastavalla tavalla. Mies vaan hokee, ettei voi uskoa että ehkäisy petti. Sanoi kyllä kun tivasin, että ei halua pakottaa mua aborttiin mutta on nyt vaan ihan poissa tolaltaan...
Mies lähti nyt töihin vihaa puhkuen. Mua niin ottaa päähän! Ensiksi ollaan niin "Totta kai ymmärrän riskit! Jos tulee vahinko niin se on toivottu ja onnellinen vahinko" mutta sitten tositilanteessa ollaan ihan kuset housussa ja syytellään vaimoa... :(
Ei ainakaan meidän perhe-elämä lähtenyt hyvin käyntiin? Kai ne miehet sopeutuu raskauden kuluessa?
Oli vaan pakko vähän purkaa tätä vitutusta, jos ei kukaan halua kirjoittaa mitään rakentavaa tai tsemppaavaa mulle tai jakaa kokemuksia, niin sitten tää oli vaan tällainen päiväkirjamainen vuodatus mut ilolla otan vastaan kaikki mielipiteet ja ajatuksenne :)
Kommentit (41)
"Mies vaan hokee, ettei voi uskoa että ehkäisy petti"
Siis mikä ehkäisy?? :D
Onnittelut vauvauutisista ja toivottavasti miehesi herää todellisuuteen pian
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ukkokultasi tykkäsi vedellä paljaalla, kun tuntui kivemmalta ja luuli ehkäisevänsä täydellisesti vetämällä ajoissa ulos.... Niin perinteistä. Kyllä miehet on tyhmiä. onnea sinulle odotukseen kuitenkin :) ehkäpä ukkosi tajuaa jotain jossain vaiheessa.
Itselleni kävi niin, että kierukka katosi ja pam olin raskaana. Oli aika yllätys itselle sekä omalle ukolle. Mies kuitenkin suhtautui hyvin, eikä alkanut latelemaan törkeyksiä, sellaisia, mitä sinä olet joutunut kuulemaan. En kyllä siinä järkytyksessäni olisi törkeyksiä jaksanutkaan kuunnella.
Olen tosi pahoillani puolestasi. Kerrohan miehellesi, että jos 100% varmuudella ei lapsia halua, niin silloin pitää pidättäytyä. Mikään ehkäisy, edes sterilisaatio, ei ole täysin varma. Ja jos kuitenkin seksiä harrastaa, niin se ehkäisköön itse, kuka ei vanhemmaksi halua tulla. Turha koittaa vierittää syytä toisen niskoille.
huh huh... mä ehkä tekisin tuossa niin että antaisin miehen sulatella uutista jonkin aikaa enkä alkaisi heti puhumaan vauvoista ja hankinnoista vaikka olisinkin aivan innossani! :D ehkä se on vaan alkujärkykytys, mutta jos se ei siitä laannu piakkoin ja mies alkaa syyttämään sua pettämisestä yms... jatkaa tuota niin sitten se on tosi vakava asia. ja silloin pitäisin kunnon ripityksen/puheen miehelleni...
Alkujärkytystä. Anna aikaa sulatella. Teidän elämänne tulee muuttumaan peruuttamattomalla tavalla, eikä sen hyväksyminen onnistu sormia napsauttamalla. Miehen jättäminen olisi nyt suurin piirtein typerintä, mitä voit tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on kokemusta juuri tuosta kierukan katoamisesta. Tai siis laitatuitn kuparikierukan, mies oli senkin suhteen niin luottavainen, mä kuitenkin sanoin että odotetaan siihen kontrolliin saakka ja ultrattiin ja sanottiin että kierukka on hienosti paikoillaan. Mutta kuukausi siitä niin tunsin, että kierukka ei ole kunnolla paikoillaan, langat tuntui niin alhaalla. Mieskin tunnusteli ja sanoi, että kuvittelen vaan. Kävin ultraamassa ja kierukka olikin jo väärässä asennossa ja onneksi nyt en siitä sitten raskautunut. Kierukka laitettiin uudelleen ja jo heti kontrollissa huomattiin että on valahtanut alemmas. Kolmas kerta toden sanoi ja taas kierukka ei ollut paikoillaan. Ei siis sopinut mulle jostain syystä, mutta Ärsyttää että tuossakin tilanteessa piti mun ottaa vastuu ehkäisystä, mies on aina vaan ihan hällä väliä, ei sitä nyt pelkästä katseesta ole ennenkään raskauduttu
Olen aika rauhallinen luonne ja harvoin kiivastun miehelleni tai kenellekään muulekaan. Aamulla olis kyllä tehnyt mieli sanoa pahastikin miehelle, mutta tunsin jollain tapaa huonoa omaa tuntoa siitä, että itse olin ihan onneni kukkoloilla tästä vahingosta. Olen salaa tällaisesta unelmoinut, mutta en ole uskaltanut sanoa ääneen edes itselleni. En kuvitellut vahingon olevan noin suuri järkytys miehelle.
No uskon mäkin, että kyllä se tottuu ajatukseen. Pari kk sitten juteltiin vauvoista ja mieheni jo suunnitteli ja unelmoi niin hellän isällisesti kaikenlaisia juttuja ja nyt sitten reaktio olikin tollanen.
Onneksi hormonit eivät oo vielä niin pahasti iskeneet että en itke silmiäni päästä miehen möläytysten tähden, mutta kyllähän tässä tänään on tullut kotona yksin itkettyä ilosta ja surusta.
En usko, että mies meitä tämän takia jättäisi. Ollaan naimisissa ja ihan vakaassa parisuhteessa ja jos lapsi nyt olisi syy avioeroon niin uskon, että mies olisi pitänyt paremmin huolta ehkäisystä.
ap
[quote author="Vierailija" time="16.04.2014 klo 18:16"]
Kerrohan miehellesi, että jos 100% varmuudella ei lapsia halua, niin silloin pitää pidättäytyä. Mikään ehkäisy, edes sterilisaatio, ei ole täysin varma.
[/quote]
Ei tarvitse. Abortti on aina myös vaihtehtona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jaa, se ei ole kaikille vaihtoehto.
[quote author="Vierailija" time="16.04.2014 klo 18:26"]
[quote author="Vierailija" time="16.04.2014 klo 18:16"]
Kerrohan miehellesi, että jos 100% varmuudella ei lapsia halua, niin silloin pitää pidättäytyä. Mikään ehkäisy, edes sterilisaatio, ei ole täysin varma.
[/quote]
Ei tarvitse. Abortti on aina myös vaihtehtona.
[/quote]
Kenen mielestä abortti on ehkäisykeino?
Ei hyvää päivää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paitsi että abortti ei ole mikään ehkäisykeino.
Siis eikö miehesi tiedä, että aktin aikana tulee "touhutippoja" jo ennen siemensyöksyä? Niissä touhutipoissa voi olla siittiöitä joukossa. Siksi keskeytetty yhdyntä ei ole mikään keino ehkäistä raskautta. Luulisi, että miehesi olisi sen verran ollut kuulolla biologian tunnilla tai jossain, että tietäisi tämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
abortti on murha, törkeätä edes ehdottaa sitä ap:lle
Noh noh naiset! Ei tehdä tästä keskustelustani eettistä väittelyä ;)
Siihen en ota kantaa onko abortti murha vai ei, mutta sen tiedän, että aborttia en tekisi missään tapauksessa, ellei nyt sitten jotain sellaista tulisi ilmi, että lapsi on hyvin vaikeasti vammainen ja mun henki vaarassa, mutta iloitsen nyt just raskaudesta ja toivon, että kaikki menee hyvin.
Ja mun mies ei siis ole ehdottanut aborttia, enkä itsekään pidä sitä vaihtoehtona vaikka tää yllätys tulikin hiukan aiemmin, mitä toivoimme.
Ja voi kyllä tiedän, että mahdollsuus raskauteen voi olla suurikin keskeytetyssä yhdynnässä ja saman tiesi miehenikin, hällä kai sitten usko luotettavuuteen oli niin suuri, että nyt sitten järkyttyi.
Niinku joku sanoi niin ehkä hyvä, etten ala hössöttään vauvasta vielä :D Tai en nyt ole sellainen hössöttelijä muutenkaan, että eiköhän tää tästä
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vähän samanlainen tilanne, mutta minä olin se joka järkyttyi. Yli puoli vuotta harrasteltiin ilman mitään ehkäisyä (alunperin sairastelun takia jäi pillerit pois), ja aina sitä naureskeltiin että jos tässä nyt raskautuu niin se on sitten semmoinen hyvänlaatuinen vahinko. No, sitten eräänä aamuna testi näyttikin plussaa ja itse sain kauhean hermoromahduksen, suunnittelin jo keskeytystä. Muutaman viikon siinä sitten sulattelin kunnes yhtäkkiä koin sellaisen valaistumisen että haloo, tätähän mä haluan.
Onhan se tiesti naisilla eri siinä mielessä että hormonit hyrrää, mutta ehkä miehelläski vois olla vain alkujärkytystä. Yhtäkkiä se onkin todellista että tässä koko elämä muuttuu jne.
[quote author="Vierailija" time="16.04.2014 klo 18:49"]
Meillä vähän samanlainen tilanne, mutta minä olin se joka järkyttyi. Yli puoli vuotta harrasteltiin ilman mitään ehkäisyä (alunperin sairastelun takia jäi pillerit pois), ja aina sitä naureskeltiin että jos tässä nyt raskautuu niin se on sitten semmoinen hyvänlaatuinen vahinko. No, sitten eräänä aamuna testi näyttikin plussaa ja itse sain kauhean hermoromahduksen, suunnittelin jo keskeytystä. Muutaman viikon siinä sitten sulattelin kunnes yhtäkkiä koin sellaisen valaistumisen että haloo, tätähän mä haluan.
Onhan se tiesti naisilla eri siinä mielessä että hormonit hyrrää, mutta ehkä miehelläski vois olla vain alkujärkytystä. Yhtäkkiä se onkin todellista että tässä koko elämä muuttuu jne.
[/quote]
Kiva lukea kokemuksestasi noinkin päin.
Meillä mä olen ollut varmaan se, jolla on ollut kovempi vauvakuume. Kyllä miehenikin oma-aloitteisesti on tulevaisuuden perhelisäyksestä puhunut, mutta on kyllä aina painottanut että pian, mutta ei vielä. Itse taas olen unelmoinut vauvasta viime vuodet enemmän ja vähemmän, mutta järki on kuitenkin sanonut että eka koulujutut pois alta! Mutta jos ikinä onkaan ollut menkat edes päivän myöhässä niin olen heti mielessäni rakennellut pilvilinnoja mahdollisesta raskaudesta.
Totta kai tää tuli nyt mullekin yllärinä ja ihan ekaksi järkyttikin, mutta onnelliset tunteet ovat kyllä just nyt suuremmat :)
se vaan naurattaa että jos jollakin nyt olisi "syyttelemistä" tässä tilanteessa niin MULLA :D Mun miehen vastuullahan toi keskeytetty yhdyntä 100%sti oli. Ei silti tullut mieleenkään alkaa syytellä häntä kepulikonsteista.
Mieheni on monesti sanonut ääneen, että naiset jotka salaa jättää e-pillerit raskautuakseen ovat hänen silmissään maailman säälittävimpiä ihmisiä, monesti sanonut että tuota ei ikinä hyväksyisi minulta ja jos kuulisi tuollaista niin se olisi ero sitten siinä. Ihmetyttänyt tuollainenkin vihjailu jo aiemmin. Ensinnäkin en edes käytä pillereitä, että hänen vastuulla tuo meidän ehkäisy ollut pidemmän aikaa ja itsekin pidän tuollaisia naisia pettureina, ihmetyttää että miksi mieheni luulee, että hänen pitäisi painottaa sitä mulle, ettei hyväksy tuollaista. Ja nytkin oli heti ekana mielessä, että miten olen huijannut hänet raskauteen. En ole ikinä pettänyt miestäni, en huijaa enkä valehtele. Totta kai olen pahoittanut mieheni mielen useastikin mutta luottamusta en ole pettänyt.
ap
Onnea raskaudesta! :)
Ei ollut ehkä ihan fiksu veto ruveta puhumaan jouluvauvoista miehelle. Meille kun miehen kanssa kävi vähän samanlainen vahinko, niin istutin miehen alas ja kerroin asian. Annoin sulatella hetken uutista ja kysyin mitä miettii. Yhdessä sitten tultiin siihen tulokseet ettei abortti ole vaihtoehto jne ja miten ja miksi vahinko oli päässyt käymään. Kaikki menikin sitten hyvin. Miehesi siis luultavaati järkyttyi uutisesta, heti herättyä aikamoinen pommi, ja sinä et jakanut tuota järkytystä hänen kanssaan. Tunsi itsensä varmaan jollakin lailla petetyksi.
Ei muuta kuin puhetta ja pohdintaa ilman syyttelyitä. Anna miehelle tilaa. Mutta älä kuitenkaan suostu kuuntelemaan syyttelyitä muista miehistä.
Ja vielä kerran, onnea raskaudesta! :)
Mies on varmaan kauhuissaan että ei helvetti , nytkö mut on kahlittu tähän. Lopun ikää samaan naiseen joka muuttuu lihavaksi lopulta ja märisevään kakaraan. Ymmärrän miestäsi kyllä.
Miehet ovat oikeasti kiinnostuneet nussimisesta, se on vain niin. Ämmät haluaa lapsia ja noh, ehkä joku tossukka mieskin.
[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 17:35"]
Mies on varmaan kauhuissaan että ei helvetti , nytkö mut on kahlittu tähän. Lopun ikää samaan naiseen joka muuttuu lihavaksi lopulta ja märisevään kakaraan. Ymmärrän miestäsi kyllä.
[/quote]
Samalla lailla nainen on kahlittu mieheen, joka hiljalleen alkaa kaljuuntua ja mahaa rupee kertymään. Kohta on naisella vielä kaksi huollettavaa kotona: mies ja lapsi.
Kiitos onnitteluista ja kiitos myötätunnosta :D
Itsekin vähän ihmettelin, että ei edes aamusta voi töihin mennä. No hyvähän mun sanoa kun lorvin vaan kotona tällä hetkellä, mutta nyt tuli ainakin kunnon motivaatiota saada tuo lopputyö vihdoin kuntoon ja paperit ulos koulusta :)
ap