Miesystävä haluaa pitää lapset erillään suvustaan.
Kolme vuotta oltu yhdessä ja mies edelleenkään ei halua mennä koko perheen kesken olla tekemisissä hänen sukulaisten kanssa. Ei koskaan pyydä tai päästä vanhempiaan meille kylään. Käydään aina piipahtamassa kahdestaan kahvilla sen verran, että lapset voi olla keskenään tai tehdä omiaan.
Lapset ovat isoja koululaisia joten onnistuu sikäli hyvin, mutta olen kuitenkin alkanut miettiä kaikkia ajatuksia tämän taustalla. Tunteekohan mies ikinä olevansa perhettä minun tai meidän kanssa vai onko miehen perhe se lapsuudenperhe joka elää levällään omaa elämäänsä omina perheinään?
Kommentit (199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tilanne ap vain aina mennyt jotenkin niin, että lapsia ei oteta miehen vanhemmille mukaan keskustelematta asiasta? Mitä miehesi vastaisi, jos ehdotat, että otetaan lapset mukaan? Onko mies suoraan sanonut, että ei halua lapsia sinne viedä? Ja jos on sanonut, oletko kysynyt, miksi?
Eihän kukaan vieraile vain omilla sukulaisillaan, joten minusta lähtökohtaisesti outo ajatus, että lapsia ei voisi ottaa mukaan. Te olette perhe riippumatta siitä, kenen biologisia lapsia lapset ovat ja voitte kyllä perheenä liikkua ja vierailla paikoissa.
Olen kysynyt, mutta mies on nihkeä keskustelemaan aiheesta. Isänsä kuulemma on kutsunut lapset myös monesti, mutta mieheni menee mieluummin minun kanssani keskenään. Hän on vaan esittänyt vastakysymyksen, miksi pitäisi ottaa lapset mukaan, mitä siellä tekisivät?
Ap
Mitä olet vastannut tähän?
Mulle tuli mieleeni, että onko teillä muuten riittävästi kahdenkeskistä aikaa? Siis käyttekö ilman lapsia muuallakin kuin miehesi sukulaisten luona? Voihan olla, että mies ei halua lapsia mukaan juuri siksi, että saisitte välillä olla ilman lapsiasi.
Olen käyttänyt kesällä esimerkkinä uimista ja muuten sitä, että eivät ole niin paljon keskenään ja voisimme olla pidempään kylässä.
Käydään muuten ulkoilemassa kahden ja ostoksilla ym.
Ap
Mutta tapaatteko muita ihmisiä (ystäviä ja kavereita, miehen muita sukulaisia, sun sukulaisiasi jne) ilman lapsiasi? Vai onko niin, että joko teette jotain ihan vain kahdestaan tai sitten lapsesi ovat mukana? Ja ettekö voisi käydä miehesi sukulaisilla silloin, kun sun lapsesi ovat joko isällään tai muilla omilla sukulaisillaan?
Syn miehesi ei valinnut sua lastesi vuoksi vaan lapsistasi huolimatta. Kun toisella on lapsia, tämä pitää tietenkin ottaa huomioon. Lapset nk kuuluvat pakettiin. Mutta jos toinen on vela, pitää löytyä jokin järkevä kompromissi niin, että myös hänen toiveitaan on mahdollista toteuttaa. Mä ainakin itse (vaikka mulla onkin lapsia) ajattelen niin, että on ihan eri asia käydä puolison kanssa kahdestaan kävelyllä tai kaupassa kuin lähteä puolison kanssa viettämään aikaa joko toisen tai meidän yhteisten kaveriemme kanssa.
On tavattu miehen sukulaisia ilman lapsia ja illanviettojakin ollut. Enhän olisi sukulaisiin tutustunut muuten ollenkaan, kun lapset eivät sovi mukaan.
Mikäli miehen sukulaisia tavattaisiin vaan lasten ollessa isällään niin tapaamiset rajoittuisi pariin kertaan vuodessa, sillä usein vaan yksi haluaa mennä isälle. Muilla sukulaisilla lapseni eivät ole hoidossa olleet aikoihin.Vela ei tarkoita ihmistä joka ei pidä lapsista tai ei välitä lasten seurassa olla vaan kuvaa ihmistä joka ei halua omia lapsia. Se on hyvin eriasia. Miehelläni ei ole mitään lapsia vastaan yleisesti, ei vaan halua omia erinäisistä syistä.
Ap
Miksi ihmeessä haluaisit tavata miehen sukua useammin kuin pari kertaa vuodessa? Minä en tapaa mieheni sukua lähes ollenkaan, vaikkei lapsia olekaan. Kummallakaan.
Eikö sinulla ole omia sukulaisia?
Vela ei vihaa lapsia, mutta aika harva vela mitenkään erityisemmin haluaa niiden kanssa aikaakaan viettää. Omiahan me tekisimme, jos tahtoisimme lasten kanssa olla vapaa-ajalla.
Pitäisikö kumppanin sukulaisia karttaa vai? Sitä en tiennyt ja osaa omistakin tapaan mielelläni useammin kuin paristi vuodessa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se lapsillesi vähän kiusallistakin olla mukana esim. sukutapaamisissa. Isovanhempien ja lapsenlapsien kesken on muodostunut oma huumori, oma tapa olla, omat sanaleikit, lisäksi niitä lapsenlapsia lahjotaan ja paapotaan. Miltä sun nuorista tuntuisi muka mennä mukaan ja tuntea, että joo, en kuulu tähän porukkaan (kun muutenkin teininä usein tunne että ei kuulu oikein mihinkään).
Olet kyllä itsekäs ja tässä asiassa et ajattele edes omia nuoriasi ja heidän olojaan. Se miehen suku kun ei kumminkaan muuta omia tapojaan ja olemisiaan teiniesi tähden. Jos miesystäväsi vanhempien omat biologiset lapsenlapset ovat heille tuttuja ja rakkaita vauvasta lähtien, niin öö, mitä muuta se voi sun lapsista tuntua kuin pahalta?
En tiedä mistä tuon teinit olet napannut, olen puhunut kouluikäisistä.
En minä tuollaisiin laajempiin sukujouluihin ym lapsiani veisikään juuri siitä syystä, että olisivat siellä vähempiarvoisia toisiin lapsiin nähden, sellaiset tilaisuudet joissa lapset keskiössä vietän omien lasten kanssa vanhemmillani tai kotona. Tarkoitan muuten vaan kyläilyjä. Monesti kutsuttu grillaamaan ja viettämään aikaa ilman mitään suurempaa syytä. En kuitenkaan tuntitolkulla jää aikaa viettämään ellei minun lapset satu olemaan pois kotoa, koska tuntuu kurjalta jos lapset olisivat sellaisen syyn takia yksinään vaikka koko kauniin kesäpäivän jolloin voisin ennemmin olla heidän kanssaan rannalla tai muuten huomioida.
Ap
Mitä!?! Tietenkään et jätä lapsia, sinua sanoisin, että lähden jos lapset on tervetulleita, muuten saatte grillata ihan rauhassa, minulla on muuta tekemistä lasten kanssa.
Aika lasten kanssa on rajallista, ja aika lasten kanssa on aina etusijalla.
AP, olet ajautunut outoon ihmissuhteeseen, jossa lapsesi on siirretty syrjään. Puhalla peli poikki heti.Näin ajattelen ja täytyy pitää tämä linja lasten vuoksi. Heidän aikuistuessaan on aikaa mennä vaikka millä tavalla, mutta nyt sitten vain pikaisia kahveja jos kerkiää arjesta lasten kanssa.
Ap
Eikö sinulla ole ystäviä tai omia sukulaisia? Tuntuu perin oudolta, että joku tahtoisi noin vimmaisesti viettää enemmän aikaa uuden miehen vanhempien kanssa. Jotenkin tuollaisen vielä ymmärtäisi jos olisit tehnyt lapsenlapsia näille, mutta käytännössähän miehen vanhemmat ovat sinulle täysin ventovieraita ihmisiä, joihin sinulla ei ole mitään suku- eikä tunnesidettä.
Minusta kuulostaa erinomaiselta järjestelyltä että miehesi näkee vanhempiaan silloin kun näkee ja sinä vietät aikaa lastesi kanssa.
Vai se mökkikö houkuttelee? Siltä tämä nyt eniten kuulostaa, haluaisit vaan että lapsillesi olisi kiva kesäpaikka. Vinkki: niitä saa rahalla. Aika halvallakin. Mutta et voi olettaa, että voit viedä lapsiasi huvittelemaan vieraiden ihmisten mökille, vaikka sattuisitkin punkkaamaan niiden pojan kanssa.
Että jos ei ole yhteisiä lapsia niin ei ole oikeaa parisuhdettakaan vaan aina ja ikuisesti "punkataan yhdessä" vaikka naimisiinkin menisi niin ei olla perhe eikä sukua vaan joku punkkaamisen ylempi versio? Minä olen sitä mieltä, että suhde on aivan yhtä aito ja arvokas ilman lapsiakin. Eikä yhteiset lapset ole mikään suhteen piste iin päälle.
Minulla on omakotitalo ja uimarantoja lähellä useampi. Ei minua kenenkään mökit kiinnosta vaan ihmiset. Minusta parisuhteen normaali osa on tutustua kumppanin läheisiin ja osoittaa jonkinasteista kiinnostusta.
Ap
Jos miehen vanhemmat on kerta eronneet, niin kuinka iso uusiosuku siellä miehen äidin puolella jo on? Onko kuinka paljon kenenkin lapsia ja lapsenlapsia ja statukseltaan epämääräisyyksiä?
Miten on, jos miehesi vanhemmille menee joku muu kylään, esimerkiksi naapuri tai sukulainen, niin meneekö lapsineen?
Jos niin miksi muut lapset ovat hyväksyttyjä kyläilemään, mutta sinun lapsesi eivät.
Eikö ole ihan sama jos naapurin lapset ovat vanhempineen siellä kylässä ja sinä ja miehesi olette sinun lastesi kanssa siellä kylässä.
Ei ole kyse mistään uusperhetuputtamisesta vaan ihan normikyläilystä.
Jos muutkin, ulkopuoliset perheet voivat mennä kylään lapsineen niin ihmettelisin kyllä miehelleni jos minä ja minun lapseni eivät voi mennä kylään miehen vanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä tää äiti lähti asumaan tämän miehen kanssa?
Eikö nyt voi odottaa, että ne muksut on vähän isompia. Turha tästä on miehen vanhempia syyttää, tai miehen muita sukulaisia.
Enhän minä syytäkään. Miehen isä puolisonsa kanssa lapsia kutsunutkin monesti mukaan.
Ap
Aha. Miehen vanhemmat ovat siis eronneet. Miehelläsi on itsellään hämmentyneitä kokemuksia vanhempien eroista ja uusista suhteista - pitää ehkä parempana, että lapsesi säästyvät niiltä.
Oikeasti, itse tukisin sinua nyt vaan siihen, että et nyt itsekään tunge itseäsi sinne miehesi sukulaisiin, vaan keskittyisit itseesi ja lapsiisi. Saattaa olla, että teistä tulee ihan mukava uusperhe ajan kanssa - tai sitten ei. Joka tapauksessa taival on vasta perin alussa. Ehkä nyt voisit jättää sen miehen suvun ihan käymättä, lähetät vain terveisiä. Sen sijaan voit toki kutsua näitä sukulaisia teille, emännöidä ja sillä tavalla lapsesikin tulisivat heille tutuiksi - mikäli haluat lapsiasi nyt tällaisille tuttavuuksille altistaa.
Näin taidan tehdä, varmaan paras ratkaisu kaikkia ajatellen. Miehen sukulaisia en kyllä voi meille kutsua, koska mies ei halua, jäävät vaan tapaamatta.
Ap
No voisiko miehen vanhemmat toivoneen pojalleen lapsetonta kumppania ja kenties omia lapsia...? Eiväthän sinun lapset ole millään tavoin sukulaisia tms miehesi vanhemmille. Eivät kaikki välttämättä halua kaiken maailman bonuslapsenlapsia. Kuitenkaan ei varmaan haluta osoittaa kielteisyyttä lapsille, eihän se heidän vikansa ole. Helpointa on, ettei vanhemmat/perhe ole tekemisissä lastesi kanssa.
Tämä siis ihan vaan oletus/ajatus. Mieheni veli nimittäin asui jonkin aikaa naisen kanssa, jolla oli kolme lasta edellisestä suhteesta. Appivanhempani eivät pitäneet tästä, toivoivat pojalleen suhdetta lapsettomaan naiseen ja ehkä omia lapsia. Eivät oikein tienneet, mikä suhde heillä pitäisi olla naisen lapsiin, eivätkä nämä usein appivanhempien luona käyneetkään.
Vaikka te miehen kanssa olette päättäneet muodostaa bonusperheen, muut eivät ole päättäneet haluavansa olla bonusisovanhempia tai mitä lie. Heillä on oikeus myös päättää näistä asioista omalta osaltaan. Miehesi on hankalassa välikädessä. Ehkä kannattaisi keskustella asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Miten on, jos miehesi vanhemmille menee joku muu kylään, esimerkiksi naapuri tai sukulainen, niin meneekö lapsineen?
Jos niin miksi muut lapset ovat hyväksyttyjä kyläilemään, mutta sinun lapsesi eivät.
Eikö ole ihan sama jos naapurin lapset ovat vanhempineen siellä kylässä ja sinä ja miehesi olette sinun lastesi kanssa siellä kylässä.Ei ole kyse mistään uusperhetuputtamisesta vaan ihan normikyläilystä.
Jos muutkin, ulkopuoliset perheet voivat mennä kylään lapsineen niin ihmettelisin kyllä miehelleni jos minä ja minun lapseni eivät voi mennä kylään miehen vanhemmille.
Juuri tätä olen tässä yrittänyt sanoa. En halua mitään erikoiskohtelua vaan normaalia kohtelua.
Ap
Ihmettelen näitä jotka eivät muka voi mennä kumppanin lasten kanssa vanhemmilleen kylään.
Vaikeaksi kyllä silloin menee.
Nykyään on melkein jokainen eronnut ja mennyt yhteen uudestaan. On sinun, minun ja yhteisiä lapsia, on vaikka mitä kombinaatioita. Osalla naisista ja miehistä on lapsia monenkin entisen kumppanin kanssa. Silti käydään kylässä ristiin rastiin.
Jos nyt täällä ajatellaan, että omien vanhempien luona voi kyläillä vain aikuiset keskenään tai mukaan otetaan vain ne lapset joiden "oikea" mamma tai pappa asuu siinä kyläpaikassa niin vähissä olisi kyläilyt ja yhteiset mökilläolot.
Aivan hullu ajatuskin.
Tietysti lapset otetaan mukaan riippumatta kumman lapsia ovat. Tarkoitan siis, että se ei saa olla syy ottamatta, että kun ne ovat vain toisen lapsia. Jos muusea tapauksessa olisivat mukana.
Mä uskon että kyse ei oo sinusta ja lapsista vaan miehen suvusta. Ehkä mies ei halua että ne jää kylääm pitkäksi aikaa tai haluaa itse olla rauhassa suvultaan? Onko niillä tapana esim. neuvoa/tuputtaa/jäädä jutteleen? Jos se pelkää että vanhemmat alkaa ehdottaa lisääntymistä tai kiintyy lapsiin liikaa?
Vierailija kirjoitti:
Mä uskon että kyse ei oo sinusta ja lapsista vaan miehen suvusta. Ehkä mies ei halua että ne jää kylääm pitkäksi aikaa tai haluaa itse olla rauhassa suvultaan? Onko niillä tapana esim. neuvoa/tuputtaa/jäädä jutteleen? Jos se pelkää että vanhemmat alkaa ehdottaa lisääntymistä tai kiintyy lapsiin liikaa?
On tapana neuvoa ja osa tuputtaa omia mielipiteitään ainoina oikeina, mutta on oikein mukavia ihmisiä joukossa myöskin. Osan seurassa mies viihtyy ja osaa tapaa "pakon edessä".
Ap
Älä käy ollenkaan sukulaisilla jos on miehellä noin vaikeaa. Jos ei miehelle sekään kelpaa vaihda miestä. On sellaisia joille kelpaa oikeasti.
Et voi kutsua ihmisiä teille koska mies ei halua?
Ööö....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt tajua: kerropas selkeästi mikä tämä teidän kuvio on. Kuka asuu kenen kanssa ja monta lasta teillä on? Minkä ikäisiä lapset ovat jotka asuvat kotona teidän kanssa? Ja siis ottaako mies mukaan omat lapsensa? Miten paljon teidän lapset ovat tekemisissä keskenään?
Asumme yhdessä ja minun lapset jotka kouluikäisiä asuvat kanssamme. Mies on vela. Ei siis ole sinun/minun lapset - tilannetta vaan ainoastaan minulla lapsia.
Ap
Mies siis on vela. Hän ei ole tehnyt omia lapsia vanhempiensa luo vietäväksi, joten tietenkään hän ei halua viedä sinne kenenkään muunkaan lapsia!
Velana hän myös luultavasti kuormittuu lapsiperhe-elämästä eikä tahdo lapsiasi senkään takia mukaan, että saa edes joskus olla rauhassa.
Mikä vika miehessä on, kun on ottanut sinut? Velamies ei ota lapsellista naista jos jonkun muun saa.
Tunnen muitakin vela-ihmisiä joiden kumppaneilla lapsia ja pitävät näistä lapsista. En näe tässä mitään outoa siltä kantilta.
Ap
Mutta sinun mies ei ole yksi näistä. Velat on erilaisia, ymmärrätkö.
Aika erikoista kuvaa tarjoilet myös itsestäsi niille miehen sukulaisille. Tuommonen miehen perässä juokseva akka, jättää lapsensa kotiin ja hengailee poikiksen kanssa... aikuinen nainen.
MIehen kanssa nyt sitten vaan selkeästi mutta ystävällisesti kortit pöydälle. Että näissä jutuissa lapset on laitettava etusijalle ja sillä siisti. Totta puhuen, ehkä se mies ei nyt niin pahoillaan ole, vaikket hänen mukaansa lähdekään. Tai jos on, niin sitten tosiaan haluaa vaan pitää sua tyttiksenä ja unohtaa välillä ne sun lapset kokonaan. Mikä ei tollaisesssa perheytymiskuviossa kuulosta oikein hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoista kuvaa tarjoilet myös itsestäsi niille miehen sukulaisille. Tuommonen miehen perässä juokseva akka, jättää lapsensa kotiin ja hengailee poikiksen kanssa... aikuinen nainen.
MIehen kanssa nyt sitten vaan selkeästi mutta ystävällisesti kortit pöydälle. Että näissä jutuissa lapset on laitettava etusijalle ja sillä siisti. Totta puhuen, ehkä se mies ei nyt niin pahoillaan ole, vaikket hänen mukaansa lähdekään. Tai jos on, niin sitten tosiaan haluaa vaan pitää sua tyttiksenä ja unohtaa välillä ne sun lapset kokonaan. Mikä ei tollaisesssa perheytymiskuviossa kuulosta oikein hyvältä.
Eivät tunnu pitävän outona jos kouluikäiset lapset tunnin tai kaksi keskenään jonain päivänä. Eipä ole kukaan muukaan ikinä kummastellut jos olen vaikka kaverin kanssa joskus keskenään harrastuksessa ja lapset tällöin tunnin yksin. Kouluikäiset eivät kuitenkaan täysin kiinni äidissä ole.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoista kuvaa tarjoilet myös itsestäsi niille miehen sukulaisille. Tuommonen miehen perässä juokseva akka, jättää lapsensa kotiin ja hengailee poikiksen kanssa... aikuinen nainen.
MIehen kanssa nyt sitten vaan selkeästi mutta ystävällisesti kortit pöydälle. Että näissä jutuissa lapset on laitettava etusijalle ja sillä siisti. Totta puhuen, ehkä se mies ei nyt niin pahoillaan ole, vaikket hänen mukaansa lähdekään. Tai jos on, niin sitten tosiaan haluaa vaan pitää sua tyttiksenä ja unohtaa välillä ne sun lapset kokonaan. Mikä ei tollaisesssa perheytymiskuviossa kuulosta oikein hyvältä.
Onko mies myös akan perässä juokseva ukko minun sukulaisilla?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoista kuvaa tarjoilet myös itsestäsi niille miehen sukulaisille. Tuommonen miehen perässä juokseva akka, jättää lapsensa kotiin ja hengailee poikiksen kanssa... aikuinen nainen.
MIehen kanssa nyt sitten vaan selkeästi mutta ystävällisesti kortit pöydälle. Että näissä jutuissa lapset on laitettava etusijalle ja sillä siisti. Totta puhuen, ehkä se mies ei nyt niin pahoillaan ole, vaikket hänen mukaansa lähdekään. Tai jos on, niin sitten tosiaan haluaa vaan pitää sua tyttiksenä ja unohtaa välillä ne sun lapset kokonaan. Mikä ei tollaisesssa perheytymiskuviossa kuulosta oikein hyvältä.
Onko mies myös akan perässä juokseva ukko minun sukulaisilla?
Ap
No hänhän ei jätä omia lapsiaan minnekään yksin, kun niitä ei ole.
Mutta joo, ehkä hän ei ole niin lumoutunut sinun lapsistasi eikä niin rakastavasti ja hyvin niihin oikeasti suhtaudu kuin sinä haluaisit uskoa.
Oma tytärpuoleni erosi juuri toisesta puolisostaan. Hän on ollut tähän asti hyvin varma, että mies on ehdottoman sitoutunut myös hänen kaikkiin lapsiinsa, ja mikä ikävintä, näin hän on myös nämä lapset kasvattanut uskomaan. Hänelle - ja lapsille - on ollut aikamoinen järkytys, kun tämä mes ei nyt eron jälkeen ole erityisesti kiinnostunut edes tapaamaan näitä muita lapsia kuin nuorinta, eli omaansa.
Veri on vettä sakeampaa. Näin pitäisi olla myös sinun kohdallasi. Pysy lastesi äitinä ja tue heitä, älä tyrkytä sen enmpää vieraaseen sukuun kuin myöskään painosta heitä luottamaan tämän miehen ikuiseen lojaaliuteen ja sitoutumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoista kuvaa tarjoilet myös itsestäsi niille miehen sukulaisille. Tuommonen miehen perässä juokseva akka, jättää lapsensa kotiin ja hengailee poikiksen kanssa... aikuinen nainen.
MIehen kanssa nyt sitten vaan selkeästi mutta ystävällisesti kortit pöydälle. Että näissä jutuissa lapset on laitettava etusijalle ja sillä siisti. Totta puhuen, ehkä se mies ei nyt niin pahoillaan ole, vaikket hänen mukaansa lähdekään. Tai jos on, niin sitten tosiaan haluaa vaan pitää sua tyttiksenä ja unohtaa välillä ne sun lapset kokonaan. Mikä ei tollaisesssa perheytymiskuviossa kuulosta oikein hyvältä.
Onko mies myös akan perässä juokseva ukko minun sukulaisilla?
Ap
No hänhän ei jätä omia lapsiaan minnekään yksin, kun niitä ei ole.
Mutta joo, ehkä hän ei ole niin lumoutunut sinun lapsistasi eikä niin rakastavasti ja hyvin niihin oikeasti suhtaudu kuin sinä haluaisit uskoa.
Oma tytärpuoleni erosi juuri toisesta puolisostaan. Hän on ollut tähän asti hyvin varma, että mies on ehdottoman sitoutunut myös hänen kaikkiin lapsiinsa, ja mikä ikävintä, näin hän on myös nämä lapset kasvattanut uskomaan. Hänelle - ja lapsille - on ollut aikamoinen järkytys, kun tämä mes ei nyt eron jälkeen ole erityisesti kiinnostunut edes tapaamaan näitä muita lapsia kuin nuorinta, eli omaansa.
Veri on vettä sakeampaa. Näin pitäisi olla myös sinun kohdallasi. Pysy lastesi äitinä ja tue heitä, älä tyrkytä sen enmpää vieraaseen sukuun kuin myöskään painosta heitä luottamaan tämän miehen ikuiseen lojaaliuteen ja sitoutumiseen.
Enhän minäkään mihinkään ajan kanssa olemisiin ole osallistunut, saati mihinkään missä olisi suvun lapsia paikalla jos omani pitäisi jättää yksin kotiin siksi aikaa. Samalla tavalla olen piipahtanut kahvilla kuin jonkun kaverinkin kanssa satunnaisesti Ilman lapsia. Usein vaikka kävisin lapsellisen kaverin luona kahvilla ei omani halua lähteä mukaan vaan jäävät kotiin. En heitä pakota lähtemään. Kuitenkin jos olisi kyse pitkän kaavan mukaan vaikka grillailusta ja oleskelusta joka kestää monta tuntia pitäisi lasten tulla mukaan tai en mene itsekään.
Niin naurettavaa kuin tuo veri on vettä sakeampaa juttu onkin niin monen ihmisen kohdalla totta. Mukavaa kuitenkin, että kaikilla ei ole niin ahdas sydän, että siihen mahtuu vain verisuku. Olen ylpeä omista vanhemmistani joilla riittää lämpimiä ajatuksia myös elämään tuleville ihmisille jotka eivät ole sukua.
Ap
Mistä ihmeestä sinä tuon vetäisit? Minä en ole mitään tuollaista sanonut tai halunnut ja minun lapsilla on isovanhemmat.
Ap