Lue keskustelun säännöt.
Onko suhteella tulevaisuutta, jos toinen ei halua asua omakotitalossa?
03.12.2020 |
Kaikki natsaa muuten hyvin, mutta asumisasia mietityttää. Olen tottunut asumaan omakotitalossa.
Kommentit (37)
Ex halusi muuttaa omakotitaloon ja yritti suostutella minua siihen. Kietäydyin. Mies ei kyennyt pitämään edes 45 neliömetrin kerrostaloasuntoaan siistinä. Puistattaa ajatella, millaisen suttaisen roinavuoren hän olisi jemmannut omakotitaloon. Jonkun muun kanssa ehkä, mutta hänen. Ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En myisi jos tykkään. Asukaa erillään. Tai sitten voit hommata siirtolapuutarhamökin jos välttämättä aiot kompromissata ja muuttaa kerrostaloon. Ja rivitaloissa on vähän pihaa.
Asun kerrostalossa ja miesystäväni omakotitalossa. Ei mitään aikomusta muuttaa hänen luo. Työleiri on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun nyt siis omakotitalossa, joka rakennettiin exän kanssa. Lunastin talon itselleni eron jälkeen. Vanhin lapsista muutti jo omilleen, toinenkin muuttaa ensi vuonna. Sitten myyn tämän. Yhdelle tai kahdelle tämä on ihan liian iso. Puutarhaani kyllä tulee ikävä. Jos muutan tästä yksin jonnekin, niin haluaisin edes pienen pihan. Seurustekumppanini haluaa mahdollisimman vaivatonta elämää. Tosin auttaa mua nytkin talon hommissa paljon.
En ole elämässäni asunut kerrostalossa kuin pari vuotta opiskelijana 30 vuotta sitten
ApMillainen kartano sun talosi on, jos se on yhdelle liian iso? Mä asun yksin 100 m2 asunnossa eikä tämä tunnu yhtään liian isolta. Voisi olla isompikin niin saisin vielä vierashuoneen.
250m2
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa kerrostaloasujat, miksi pidätte siitä?
Asun yksin ihan rauhassa ylimmässä kerroksessa eikä ole seinänaapureita. Loistava sijainti, palvelut, työpaikka ja kuitenkin vielä iso metsäpuisto on vieressä. Tässä on kaikki mitä tarvitsen. En ikinä muuttaisi omakotitalolähiöön, josta olisi taas huomattavasti pidempi työmatka. Ja olen asunut omakotitalossa aiemmin, joten tiedän, että tämä on nyt paras asumismuoto minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ex halusi muuttaa omakotitaloon ja yritti suostutella minua siihen. Kietäydyin. Mies ei kyennyt pitämään edes 45 neliömetrin kerrostaloasuntoaan siistinä. Puistattaa ajatella, millaisen suttaisen roinavuoren hän olisi jemmannut omakotitaloon. Jonkun muun kanssa ehkä, mutta hänen. Ei.
Sama homma. Eksä halusi muuttaa omakotitaloon, mutta tiesin ettei hänestä ole omakotitalosta huolta pitämään. Ihan turha edes yrittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää muuttako yhteen. Sinä voit asua omakotitalossa ja puolisosi missä haluaa. parempi tosin, että ette mene naimisiin, koska joutuisit maksamaan puolisosi asumisen esim. työttömyyden sattuessa.
No mun ei ole mitään järkeä asua omakotitalossa yksin.
Ap
No miksi ei? Kaveri asuu yksin omakotitalossa ja on oikein tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun nyt siis omakotitalossa, joka rakennettiin exän kanssa. Lunastin talon itselleni eron jälkeen. Vanhin lapsista muutti jo omilleen, toinenkin muuttaa ensi vuonna. Sitten myyn tämän. Yhdelle tai kahdelle tämä on ihan liian iso. Puutarhaani kyllä tulee ikävä. Jos muutan tästä yksin jonnekin, niin haluaisin edes pienen pihan. Seurustekumppanini haluaa mahdollisimman vaivatonta elämää. Tosin auttaa mua nytkin talon hommissa paljon.
En ole elämässäni asunut kerrostalossa kuin pari vuotta opiskelijana 30 vuotta sitten
ApMillainen kartano sun talosi on, jos se on yhdelle liian iso? Mä asun yksin 100 m2 asunnossa eikä tämä tunnu yhtään liian isolta. Voisi olla isompikin niin saisin vielä vierashuoneen.
250m2
No tuossa voi olla jo vähän ylimääräistä tilaa yhdelle. Voisitko hankkia pienemmän omakotitalon? Puutarhaihmiselle en kyllä suosittele kerrostaloon muuttamista tai vähintään pitää olla kohtuullisen matkan päässä kesämökki, jossa on pihahommia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rivitaloon tai rauhalliselle alueelle kerrostaloon?
Kerrostaloasunto kaupungissa ja kakkoskoti/mökki maalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä ovat asioita, jotka kannattaa kumppanin kanssa puhua. Ymmärrän hyvin kaikenlaisia asumismuotoja. Itse pidän kerrostalo- ja rivitaloasumisesta, mutta omakotitalo ja kesämökkeily ovat ihan täydellisiä nounou asioita itselleni. Aikoinaan vanhemmillani oli mökki ja itselleni se oli kauhistus. Sitä loputonta puunkaatoa ja halkojen tekemistä, vedet kannettiin sisään ja ulos, kasvimaan tuunaamista ja loputonta kalastusta. Ihmettelin, miksi vanhempani puhuivat lomasta, työleirihän se mökki oli, raatamista aamusta iltaan.
Ehkä kumppanisi näkee omakotitalon tällaisena loputtomana työmaana, mitä se toki onkin. Mikä häntä kiinnostaa? Veneily, eräretket jne.
Kotielämä ja harrastukset, kun ei enää ole lapsia kotona asumassa, on yhteiselon liimaa. Jos toinen tykkää omakotitalosta ja toinen haluaa vaikka tornitalon ylimpään kerrokseen, on yhteensovittelemista. Samoin, jos toinen haluaa aina lomalla lähteä etelän golfkentille ja toinen taas patikoimaan Lappiin, Islantiin jne. ei siinä lomalla paljon kumppania tarvitse katsella.
Istukaa alas ja miettikää. Joskus nämä voivat olla tunnepitoisia asioita, tehkää plus- ja miinuslistat molemmista asumismuodoista. Sitten, kaikessa rauhassa, antakaa ajan kulua, mietitte ovatko ne toisen asumisen miinukset ylitsepääsemätön ongelma. Jos näin on, asutte edelleen omissa asunnoissanne, ja vietätte muuten aikaa yhdessä.
.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa kerrostaloasujat, miksi pidätte siitä?
Helppouden ja sijainnin takia. En tykkää pihatöistä enkä haluaisi olla vastuussa kaikista talon kunnostuksista, korjaamisista, yms. Lisäksi kerrostalossa minua ei palele - kaikissa maan tasalla olevissa asunnoissa (omakotitalo, rivitalo) tuntuu aina olevan minun makuuni liian viileä lattia, ja muutenkin viileämpää. En myöskään enää halua asua ekassa kerroksessa, koska en tykkää, että ohikulkijat näökevät sisään, enkä halua lomamatkojen aikana miettiä, murtautuuko joku ikkunasta sisälle tms. Olen lapsena asunut omakotitalossa, ja olihan siinäkin paljon hyviä puolia, mutta nykyisin haluan asua kerrostalossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa kerrostaloasujat, miksi pidätte siitä?
Tässä voi vaan asua. Omakotitalossa asuminen on vähän niin kuin harrastus tai elämäntapa. Kerrostalossa vaan asutaan. Jotkut tykkää siitä, ettei ole pakko omistaa autoa. Meilläkin miehellä on töihin kävelymatka, itse kuljen autolla (vuorotyö). Sitten on lähellä kaikki palvelut: kaupat, lääkärikeskukset, ravintolat. Tallinnan laivaankin on kävelymatka, jos sellaista vaihtelua haluaa. Meidän viereisessä talossa on 24h Alepa ja tämä on myös sellaista aluetta, että kun lähden talvella puoli kuudelta töihin, kadut on jo aurattu.
Aiemmin me matkusteltiin kerran vuodessa, mutta nyt on ilmeisesti tultu mökki-ikään ja ostettiin kesällä mökki, jossa mies oli melkein marraskuun loppuun etätöissä ja minäkin kaikki vapaapäivät. Ja mökkikin on ihana, vaikka se on just sitä jatkuvaa hommaa. Silti, jotenkin siellä sielu lepää. En usko että omakotitalossa olisi samanlaista fiilistä, tontit on pieniä ja ollaan kuin silakat sumpussa. Mökillä on ihan mahtavaa, se on jotenkin oma rauhallinen maailmansa, mutta silti sieltä näkyy Helsingin rannikko ja Vuosaaren sataman korkeimman tornin valot. Jos voisi asua sellaisessa paikassa vuoden ympäri ilman sähkökatkoja ja olisi mahdollisuus vesivessaan, niin saaressa asuminen saattaisi voittaa kerrostaloelämän keskustan tuntumassa.
Mutta omakotitalo jossain lähiössä pienellä tontilla? Kerrostalossakin on enemmän yksityisyyttä ja minä haluan olla omissa oloissani. Mutta ehdottomasti jos rahaa olisi, niin omakotitalo merenrannasta isolla tontilla vaikka Kuusisaaresta ei olisi ollenkaan paha! Nuo tahtoo vain olla tavallisen kuolevaisen ulottumattomissa.
Omakotitalo järvenranta tontilla keskellä kaupunkia ona ianoa oikea tapa asua. Tottakai se nyt menee jonkun epämääräisen "parisuhteen" edelle.
Millainen kartano sun talosi on, jos se on yhdelle liian iso? Mä asun yksin 100 m2 asunnossa eikä tämä tunnu yhtään liian isolta. Voisi olla isompikin niin saisin vielä vierashuoneen.