Miksi luulet, että voit laihdutuksen jälkeen ”alkaa syömään taas normaalisti”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa minäkin ihmettelen. Ensin ollaan jollakin kitudietillä ja sen jälkeen syödään taas epäterveellisesti ja lihottavasti ja ihmetellään kun laihdus ei onnistu pysyvästi.

Tosiasia on muutos vastaisuus. Ei haluta luopua lihottavasta ruokavaliosta! Halutaan syödä vaaleaa leipää, höttö hiilareita, karkkia, suklaata, limsaa, jätskiä, pullaa, ranskalaisia, kananugetteja, kermaista pastakastiketta, voissa paistettua ruokaa, pakastepizzaa etc.

Ei haluta syödä sitä terveellistä, vähäkalorista ruokaa.

Tosiasiassa ihminen ei suostu muutokseen. Haluaa helppoja ratkaisuja ja sitten jatkaa sitä suosikki ruoan (lihottavan) mättämistä.

Kaikkea voi syödä, kohtuudella. Jos kaloreista kutistaa hullun lailla ei varmana laihdu pysyvästi. - 200 kcal per päivä pitkällä aikavälillä varmasti laihduttaa kun muutos on pysyvä.

Kaikkea ei kannata syödä, edes kohtuudella.

Kukaan ei usko tätä, mutta minä painoin 18-23-vuotiaana yli 100kg ja nykyään 28-vuotiaana alle 50kg. Ei jäänyt roikkuvaa nahkaa, oli nimittäin monen vuoden prosessi. Painoindeksi siirtyi sairaalloisen ylipainoisesta merkittävästi alipainoiseksi, en ole syönyt kuukausiin lähes mitään pysyessäni tässä painossa ja vielä pitäisi nipistää muutama kilo.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei usko tätä, mutta minä painoin 18-23-vuotiaana yli 100kg ja nykyään 28-vuotiaana alle 50kg. Ei jäänyt roikkuvaa nahkaa, oli nimittäin monen vuoden prosessi. Painoindeksi siirtyi sairaalloisen ylipainoisesta merkittävästi alipainoiseksi, en ole syönyt kuukausiin lähes mitään pysyessäni tässä painossa ja vielä pitäisi nipistää muutama kilo.

Joko olet hakenut apua häiriöön?

Nuorempana paino pysyi laihdutuksen jälkeen vaikka söikin myöhemmin enemmän. Ilmeisesti keho ottaa jonkun tavoitepainon ja yrittää pitää sen siinä kaikin keinoin. Nykyisin painon pudottaminen vaatii valtavasti töitä ja paino nousee erittäin helposti takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa minäkin ihmettelen. Ensin ollaan jollakin kitudietillä ja sen jälkeen syödään taas epäterveellisesti ja lihottavasti ja ihmetellään kun laihdus ei onnistu pysyvästi.

Tosiasia on muutos vastaisuus. Ei haluta luopua lihottavasta ruokavaliosta! Halutaan syödä vaaleaa leipää, höttö hiilareita, karkkia, suklaata, limsaa, jätskiä, pullaa, ranskalaisia, kananugetteja, kermaista pastakastiketta, voissa paistettua ruokaa, pakastepizzaa etc.

Ei haluta syödä sitä terveellistä, vähäkalorista ruokaa.

Tosiasiassa ihminen ei suostu muutokseen. Haluaa helppoja ratkaisuja ja sitten jatkaa sitä suosikki ruoan (lihottavan) mättämistä.

Mä luulen, että moni ei edes TAJUA miten paljon ne oikeasti vetää kaloreita ja missä suhteessa menee makroja. Että ihan oikeasti hoikatkaan ihmiset eivät voi syödä ”ihan mitä huvittaa” vaan lähemmin tarkasteltuna he ovat aktiivisempia ja yksittäisistä pienistä ruokailutavoista koostuu syy miksi voi syödä ”mitä huvittaa”.

Nimenomaan. En usko, että monikaan voi oikeasti syödä lihomatta ihan mitä huvittaa. Olen hoikka 170/55 ja syön ehkä n. 1200-2000 kaloria päivässä. Ruisleipää, raejuustoa (paljon), kananmunaa, kanaa, porkkanaa, kurkkua, siinä mun peruspäivän syömiset. Saatan kuitenkin mättää vaikka koko joululoman huoletta suklaata ja muita herkkuja, jolloin joku voisi saada kuvan, että voin syödä mitä vain lihomatta. Saatankin tuollaisen mättämisen aikana lihoa muutaman kilon, mutta sen jälkeen palaan taas normaaliin ruokavaliooni ja paino tasoittuu. Lihon mielestäni herkästi ja lapsena olinkin aika tukeva, koska meille annettiin paljon ruokaa.