Moni opettaja suhtautuu oppilaisiin negatiivisesti, jopa vihamielisesti
Mitä kirjoitan, koskee tavallisia ja normaaleita lapsia, ei luokan häiriköitä, eikä integroituja tapauksia. Siis tavallisia lapsia.
Olen seurannut nyt 7v koulutaivalta. Hyvin moni opettaja suhtautuu lapsiin/oppilaisiin lähtökohtaisesti negatiivisesti. He näyttävät ajattelevan, että lapset ovat huonoja, pahoja ja ärsyttäviä, kunnes toisin todistavat. Tämä näkyy kommunikoinnissa lapsille, negatiivisten asioiden etsimällä etsimisessä, turhassa valittamisessa, ym.
Tuntuu, ettei opettajat halua suhtautua lapsiin myötämielisesti. Vaikka lapsi ei olisi tehnyt mitään pahaa, silti etsitään jotakin valitettavaa, edes jotain mitättömän pientä.
Lapset huomaavat kyllä asenteen heitä kohtaan. Myös vanhemmille välittyy sama tunnelma, kun kaikki viestintä vanhempainilloissa, vanhempainvarteissa ja Wilmassa on negatiivista. Jos ei oma lapsi ole tehnyt väärää, valitetaan yleisistä asioista. Vuosien varrella on ollut yksi positiivinen opettaja, joka kuunteli lapsia ja kohtasi heidät positiivisella asenteella. Tämän opettajan kanssa kenelläkään oppilaalla, ei edes niillä luokan häiriköillä, ollut minkäänlaisia ongelmia ja kouluun oli kaikkien mukava mennä.
Opettajaystäväni on vahvistanut teoriani; eniten ongelmia oppilaiden kanssa on niillä opettajilla, jotka ovat itse negatiivisia ja pirullisia oppilaille. Miksi opettajat eivät muuta käytöstään ja asennettaan oppilaita kohtaan, silloin kaikkien olisi helpompi olla koulussa, myös opettajien. Opettajat ovat niitä koulun aikuisia, heidän tehtävänään on positiivisen ilmapiirin luominen luokkaan. Jos opettaja on luokan edessä joka päivä valittaen, nipottaen ja inhoten oppilaita, luulevatko he oppilaiden olevan heitä kohtaan mukavia ja iloisia. Muutos lähtee opettajan omasta asenteesta, aikuisen esimerkistä.
Kommentit (34)
Juu, huomattu on. Omalla lapsella onneksi tämä opettaja lähti ja uusi opettaja olikin ihan erilainen. Yhtäkkiä lapsi ei ollutkaan kaikeen syyllinenja hänelläkin alkoi koulu mennä paljon paremmin. Tämä opettaja ei vain tainnut pitää juuri tästä minun lapsestani.
En ole koko lapsen kouluaikana huomannut tuollaista.
Lapsella on opettaja vaihtunut neljästi ala-asteen aikana. Yksi näistä oli aivan ihana, kaksi aika kivoja ja yksi oli ikäväasenteinen lasta kohtaan ja huomasin selvästi, että leimasi myös minut vanhempana tietynlaiseksi pelkän yksinhuoltajuuden perusteella. Se oli vaikea vuosi. Onneksi opettaja vaihtui. Jos olisi pitänyt kestää sitä samaa opea kauemmin, olisi varmaan pitänyt muuttaa tai vaihtaa luokka itse.
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on opettaja vaihtunut neljästi ala-asteen aikana. Yksi näistä oli aivan ihana, kaksi aika kivoja ja yksi oli ikäväasenteinen lasta kohtaan ja huomasin selvästi, että leimasi myös minut vanhempana tietynlaiseksi pelkän yksinhuoltajuuden perusteella. Se oli vaikea vuosi. Onneksi opettaja vaihtui. Jos olisi pitänyt kestää sitä samaa opea kauemmin, olisi varmaan pitänyt muuttaa tai vaihtaa luokka itse.
Lapsi vieläkin muistelee suosikkiopeaan suurella lämmöllä!
Kuinka monta on "moni"? Monessako koulussa?
Olen itse aineenopettaja ja kahdenkymmenen vuoden aikana olen törmännyt ehkä kahteen, kolmeen kollegaan, jotka suhtauvat oppilaisiin negatiivisesti.
Jos koulu on huonosti johdettu, opettajat uupuneita, työyhteisössä ehkä joku persoonallisuushäiriöinen, resurssit niukat, luokat täynnä erityisoppilaita, joiden paikka olisi muualla, tilanne saattaa alkaa näkyä opettajissa. Loppuunpalamisen oireisiin kuuluu kyynistyminen ja negatiivisuus. Se saattaa ottaa vallan jossain koulussa, jossa asiat ovat huonosti.
Pääsääntöisesti opettajat tykkäävät työstään ja oppilaista. Eihän kukaan pitkään jaksa tätä työtä muuten. Miksi kukaan hakeutuisi opettajaksi, jos vihaa työtä?
Jos itsellä on kokemusta muutamasta opettajasta yhdessä koulussa, ei pitäisi lähteä tekemään noin roiseja yleistyksiä. Harva opettaja on kuvaamasi kaltainen.
Mielestäni opettajat ovat yleisesti ottaen positiivista porukkaa.
Opettajissa on edelleen paljon heitä, jotka eivät oikeastaan soveltuisi alalle: ylikriittisiä, vallanhaluisia ja kärsimättömiä. Osa on lisäksi valinnut opetettavan kohderyhmän väärin. Minulla oli pari vuotta ala-asteella tällainen luokanopettaja, periaatteessa mukava ja innostava ihminen mutta välillä vähän arvaamaton ja otti herkästi itseensä oppilaiden pelleilystä. Hän ilmoittikin sitten lähtevänsä pätevöitymään aineenopettajaksi ja vaihtoi yläkoulun puolelle. Hänelle ei siis sopinut työskentely aivan pikkukoululaisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Opettajissa on edelleen paljon heitä, jotka eivät oikeastaan soveltuisi alalle: ylikriittisiä, vallanhaluisia ja kärsimättömiä. Osa on lisäksi valinnut opetettavan kohderyhmän väärin. Minulla oli pari vuotta ala-asteella tällainen luokanopettaja, periaatteessa mukava ja innostava ihminen mutta välillä vähän arvaamaton ja otti herkästi itseensä oppilaiden pelleilystä. Hän ilmoittikin sitten lähtevänsä pätevöitymään aineenopettajaksi ja vaihtoi yläkoulun puolelle. Hänelle ei siis sopinut työskentely aivan pikkukoululaisten kanssa.
Tuskin opettajissa on sen enempää alalle soveltumattomia kuin muissakaan töissä. Kuvaamasi opettajakin oli näköjään fiksu ihminen, joka ymmärsi omat rajoitteensa ja teki johtopäätökset sen mukaan.
Itse olen törmänny tähän oman lapsen kanssa. Yksi opettaja on hyvin negatiivinen ja kriittinen. Koulunkäynti on ollut siitä lähtien ihan tuskaa. Koko ajan tulee jotain negatiivista viestiä milloin mistäkin. Välillä ihan aiheesta, mutta aika usein aika turhista jutuista. Opettaja oikein etsii virheitä ja huomautettavaa kaikesta. Lapsen koulumotivaatio on laskenut, vaikka koulu sujuukin hyvin. Itsellä aika voimaton olo tämän kanssa Opettajilla on suuri valta ja vaikutus lapsiin ja nuoriin ja asia on jotenkin tabu. Opettajan arvovaltaa ei voi kyseenalaistaa, vaan aina on vika lapsissa tai vanhemmissa. On surullista nähdä, miten aiemmin motivoituneesta lapsesta on tulossa pelokas ja kyyninenkin.
Olen huomannut saman.
Eli on hyvä, että tämä sädekehä rikkoutuu ... opettajat on tietty ihmisiä, mutta heidän tulisi kumminkin suhtautua puolueettomasti oppilaisiin. Kaikkiin.
Ei siten, että muutama luokalta otetaan hampaisiin.
Sillä on samantyyppisiä vaikutuksia kuin koulukiusaamisella - oppilaan itsetunto laskee ja oppimismotivaatio myös.
Onneksi kaukana on ne ajat kun opettajat sanoivat ”sinusta ei tule yhtään mitään”. Näitäkin tarinoita riittää.
Valtaosa opettajista on tosi hyviä ja ammattitaitoisia. Mutta valitettavasti joukkoon mahtuu niitä negatiivisia nipottajiakin. Wilma oikein kannustaa myös tälläiseen kriittisyyteen, kun sinne voi kirjata kaikki mahdolliset unohdukset, virheet ym synnit. Sitten ollaan kuormittuneita, kun aika menee näiden syntien raportointiin.
Vierailija kirjoitti:
Valtaosa opettajista on tosi hyviä ja ammattitaitoisia. Mutta valitettavasti joukkoon mahtuu niitä negatiivisia nipottajiakin. Wilma oikein kannustaa myös tälläiseen kriittisyyteen, kun sinne voi kirjata kaikki mahdolliset unohdukset, virheet ym synnit. Sitten ollaan kuormittuneita, kun aika menee näiden syntien raportointiin.
Juuri näin. Ensimmäinen vuosi Wilman käyttöönotosta opettaja merkitsi sinne vaan huonot asiat. Annoin palautetta ja alkoi sitten tulla myös sitä positiivista. Vaikuttaa erittäin negatiivisesti oppilaan itsetuntoon.
Kuulehan. Mitä jos jatkuvan valittamisen sijaan kasvattaisit sen häiriköivän mukulasi niin, ettei koko muu luokka häiriinny lapsesi käytöksestä ja siitä, että se sinun lapsesi vie kaikki mahdolliset ja mahdottomat resurssit ja opettajan kaiken energian. Mitä jos opettajien haukkumisen sijaan laittaisitkin joskus lapsesi tilille tekemisistään ja etenkin kaikista tekemättä jättämisistään? Jospa et aina uskoisi kaikkea mitä se lapsesi sinulle koulusta/läksyistä/kokeista/opetuksesta valehtelee ja vedättää sinua mennen tullen. Luuletko, että yhdelläkään opettajalla on nykyään aikaa ja kiinnostusta huvikseen ja ajankuluksi wilmaan niitä tuntimerkintöjä laittaa?
Tässä on vähän sama homma kuin lastensuojelun kanssa. Eniten selittelee ja ties mistä vainoamisista vainoharhaisena syyttelee ne, joiden kohdalla se apu on enemmän kuin tarpeen.
Itselläni on neljä lasta, joista kaksi edelleen alakoulussa. Kenenkään lapseni kenenkään opettajan kohdalla en ole huomannut vastaavaa ilmiötä, Wilmaan on tullut pelkästään positiivisia tuntimerkintöjä lähes päivittäin jokaiselle lpselle. Onkohan oikeasti niin, että opettajat suhtautuvat lapsiin vihamielisesti, vai voisiko olla, että lasten käyttäytymisessä/työskentelyssä on oikeasti paljon petrattavaa? Uskon ja toivon, ettei ainakaan yleistä ole, että alalle hakeutuisivat lapsivihamieliset ihmiset.
Olen niin samaa mieltä tästä, että aikuinen on esimerkki, muutos lähtee aikuisesta. Aikuisen pitäisi pysyä aikuisena välillä vähän hankalissakin tilanteissa. Muutos lähtee yleensä paremmin positiivisen palautteen kautta. Negatiivisuus johtaa vaan ikävään kehään.
Tämä on tietenkin vaikea aihe. Opettajan työ ei ole helppoa. Opettajatkin ovat vaan ihmisiä ja on varmasti luonnollista myös pitää toisista enemmän kuin toisista. Mutta kaikissa on jotain hyvää ja kaikkia pitäisi kohdella tasapuolisesti.
Mä oleen kohdannut aiak erilaisia opettajia. Esiim puolustusvoimisssa oli todella hyvä opettaja opetti meille aseenkäsittelytaitoja ja itsepuolustusta ja muiistan vieläkin kaiiikki perusteet ja opetin koko kompanjalle aseeen käsittelyn ja tarkkkusammunna perusteeet aliupseerina.
Meillä yläkoulussa eivät nuoren vanhemmat uskoneet nuorensa käyttäytyvän huonosti, vaikka lähes joka tunnilta tuli valitettavasti vain huonoa palautetta. Todella väkivaltainen oppilas, joka ei totellut ketään, vaan esimerkiksi alkoi tupakoida kesken tunnin jne. Vanhempien mukaan pitäisi saada tupakoida sisällä luokassa, jos nuori noin haluaa tehdä. Siinäkin kohtaa, kun hakkasi opettajan sairaalakuntoon, vanhemmat haukkuivat vain opettajaa.
Näitä vanhempia on PALJON, oma mussukka saa tehdä mitä vain, eikä lapsi ole ikinä tehnyt mitään pahaa, vaan opet ovat hirviöitä. Ei käy opettajia kateeksi, lapsia ei enää kasvateta kotona, eikä lapsia saisi komentaa koulussakaan.
T. Koulunkäynninohjaaja
Vierailija kirjoitti:
Mä oleen kohdannut aiak erilaisia opettajia. Esiim puolustusvoimisssa oli todella hyvä opettaja opetti meille aseenkäsittelytaitoja ja itsepuolustusta ja muiistan vieläkin kaiiikki perusteet ja opetin koko kompanjalle aseeen käsittelyn ja tarkkkusammunna perusteeet aliupseerina.
Rockn roll soi radiosssa ja hyviä älykkkäitä opettajia. Inhimillistä ja samalla kurinalaista.
Nykyvanhemmat on sellaisia, että wilmaan on jo ihan oman ja koulun oikeusturvan vuoksi kirjattava kaikki näkyville. Jos et unohduksia, myöhästelyjä ja häiriköintiä kirjaa, väittävät vanhemmat ettei koulu ole tiedottanut ongelmista ja että kuvittelivat kaiken olevan hyvin. Jos taas kirjaat, valittavat samat mielensäpahoittajat, että miksi aina pitää joka asiasta raportoida ja etsimällä etsiä negaa. Valivalivali.
Samaa mieltä. Aikuinen on esimerkki, muutos lähtee aikuisesta.
Miltä tuntuu mennä päivittäin töihin, kun pomo olettaa sinun tekevän kaiken väärin ja pitää huonona ja ikävänä ihmisenä? Samalta tuntuu oppilaista, kun opettajat ajattelevat oppilaista vain pahaa.